Esipuhe Latvian suuri kirjailija Rainis (Jānis Pliekšāns, 1865-1929) eli kansansa myrskyistä historiaa, kävi läpi karkotuksen ja maanpaon ja nousi itsenäisessä Latviassa mm. eduskuntaan, opetusministerin asemaan, teatterin johtoon. Hänen erittäin laajassa kirjallisessa tuotannossaan, jossa runous ja draama ovat yhtä vahvasti edustettuina, …
Rainis on Latvian kirjallisuuden isä, runoilija, näytelmäkirjailija ja mies joka sai latvialaisten sydämet sykkimään. Nyt Rainiksen ensimmäinen laajempi suomennettu teos Se pysyy, joka muuttuu kiertää ympäri Suomea kääntäjiensä Mirja Hovilan ja Marja Leinosen esittelemänä. Aikataulu: 2.10. Turun kirjamessut, MIrja Hovila, …
Pitäisikö taivuttaa Rainisin vai Rainiksen? Taivutus Rainis : Rainisin : Rainisia noudattaa kielenhuoltajien yleisohjetta vieraiden nimien taivuttamiseksi. Sitä on siis hankala leimata virheelliseksi, eikä siihen toisaalta ole mitään syytä. Jos kielenkäyttäjä haluaa taivuttaa ohjeenmukaisesti näin, niin siitä vaan. Kukaan ei kiellä.
Rainiksen merkitystä Latvian kirjallisuuteen korostetaan useissa yhteyksissä. Mutta miksi Rainis on nimitetty Latvian tärkeimmäksi kirjailijaksi? Tästä listasta se selviää. Rainis oli modernin latvialaisen kirjallisuuden alullepanija Rainis oli modernin latvialaisen kirjallisuuden alullepanija sekä muodon että sanaston uudistaja. Rainiksen valtavasta kirjallisesta jäämistöstä …
Rainis on Latvian kirjallisuuden suurmies, jonka kuolemasta on kulunut jo vajaat 90 vuotta, mutta hänen tekstejään ei ole juuri suomennettu. Rozentāls-seura julkaisee keväällä 2016 valikoiman Rainiksen tuotannosta, ja tähän vaativaan kulttuuritekoon ryhtyivät kääntäjät Mirja Hovila ja Marja Leinonen. Matkalla valmiiseen …
Jānis Rainis kirjoitti näytelmän Zelta zirgs vuonna 1909 asuessaan maanpakolaisen Sveitsissä. Näytelmä on syvän symbolinen. Latvian kansa uinuu kuin prinsessa Saulcerīte, josta pahat voimat kamppailevat. Prinsessan pelastaa rehellinen ja pyyteetön Antiņš, latvialaisen kansansielun vertauskuva.
Rainis ja Aspazija — Latvian kulttuuri-ikonit, joiden vaikutusta Latvian kirjallisuuteen ja yhteiskuntaan voi tuskin yliarvioida –syntyivät 150 vuotta sitten. Heidän monivaiheista elämäänsä leimasi karkotus ja maanpakolaisuus. Pitkä maanpakolaisuus muovasi Rainista ja Aspazijaa monin tavoin, helppoa ei ollut myöskään yksityiselämässä.
Ziemeļmeita-kuoro kutsuu Latvian uudelleenitsenäistymisen päivän juhlakonserttiin, jossa neljä kuoroa esittävät vaikuttavan kuoroteoksen Daugava – Väinäjoki (Brauns/Rainis/Čaks), Helsingissä Temppelinaukion kirkossa lauantaina 4.5.2024 klo 19:00! Mārtiņš Braunsin säveltämä Daugava -sävelruno kansallisrunoilija Rainiksen sanoituksilla ja katkelmat Aleksandrs Čaksin runoteoksesta Ikuisuuden koskettamat kertovat Latvian …
Eilisen (1.10.2017) päivän uutislähetykset olivat täynnä Katalonian kansanäänestystä ja Barcelonan mellakoita. Uutisten lomassa kuului pari tahtia melodiaa, joka sai minut höristämään korviani. Pienen tutkimustyön jälkeen selvisi, että kyseessä oli Katalonian itsenäisyysliikkeen tunnuslaulu ”Ara és l’hora” (Nyt on se hetki) Mutta …
Kevät on kristillisten juhlapyhien aikaa, joista suurimpana pääsiäinen. Kun laskiaispullat on syöty ja laskiaisriehat vietetty alkaa laskeutuminen kohti pääsiäistä. Kristillisen perinteen mukaan pääsiäinen on hiljentymisen juhla. Maallisemman katsomuksen mukaan pääsiäiseen voivat kuulua trollit, eli pääsiäisnoidat, tiput, värikkäät koristellut pääsiäismunat …
Toisen maailmansodan jälkeen Suomen ja Latvian yhteydet, myös kulttuuriset ja taloudelliset, olivat vähäiset. Latvia katosi miltei viideksi vuosikymmeneksi Suomen näköpiiristä. Yhteydenpito jäi lähinnä kahden ystävyyskaupunkisuhteen, Porin ja Riian sekä Pietarsaaren ja Jūrmalan varaan. Vaikka Latvia on meitä maantieteellisesti hyvin lähellä, etäisyys tuohon aikaan oli todellisuudessa pitkä.
