Latvia

MAA

Valtion nimi: Latvia, pitkä muoto Latvian tasavalta (latviaksi Latvija ja Latvijas Republika, englanniksi Latvia ja Republic of Latvia, saksaksi Lettland, ranskaksi Lettonie). Sana Latvia tulee muinaisesta balttilaisesta (indoeurooppalaisesta) heimosta, jota kutsuttiin latgalleiksi (latgaļi), ja joka muodosti latvialaisten etnisen ytimen.
Maatunnus: LV
Pinta-ala: 64 589 km2
Rajan pituus ja rajanaapurit: 1345 km; yhteistä rajaa Viron kanssa on 337 km, Venäjän 276 km, Valko-Venäjän 161 km ja Liettuan kanssa 571 km; rantaviivaa on 531 km, eli kokonaisuudessaan Latvian ympärysmitta on 1876 km.
Pääkaupunki: Riika, asukkaita n. 700 000 (2012)
Suurimmat kaupungit: Riika, Ventspils, Daugavpils, Liepāja ja Jelgava

Asukasluku: n. 2 070 000 (2011) asukasta
Etniset ryhmät Latviassa: latvialaiset 60,5%, venäläiset 26,6%, valkovenäläiset 3,5%, ukrainalaiset 2,4%, puolalaiset 2,2%, liettualaiset 1,3% (2011). Historiallisia vähemmistöjä ovat olleet juutalaiset, baltiansaksalaiset ja romanit.
Ei-kansalaisia: n. 290 000 (2011)
Eliniänodote: naiset: n. 79 vuotta; miehet: n. 69 vuotta (2011)
Human Development Index: 0,184, sijalla 44. maailman valtioiden joukossa (2013)
Uskonnot: luterilaisia ja ortodokseja on runsaasti, roomalaiskatolisia erityisesti maan itäosissa.

Virallinen kieli: latvia
Hallinto: tasavalta, jonka parlamenttiin (Saeima) kuuluu 100 edustajaa, jotka kansa valitsee joka neljäs vuosi; Saeima valitsee presidentin joka neljäs vuosi; kunnilla on itsehallinto.
Presidentti: Andris Bērziņš (2011-)
Pääministeri: Valdis Dombrovskis (2009-)
Valuutta: Vuodesta 1993 on käytössä ollut lati (LVL, ls). 1 lati on 100 santiimia. Setelit ovat 5, 10, 20, 50, 100 ja 500 latia, kolikot ovat 1, 2, 5, 10, 20 ja 50 santiimia sekä 1 ja 2 latia. Latvian tavoitteena on ottaa käyttöön yhteisvaluutta euro vuoden 2014 alussa.
Kansallislaulu: Dievs, svētī Latviju!
Kansalliskukka: päivänkakkara
Kansallispuut: tammi ja lehmus
Kansalliseläimet: västäräkki ja leppäkerttu
Maakunnat: Kurzeme (Kuurinmaa) lännessä, Vidzeme pohjoisessa, Zemgale etelässä ja Latgale idässä. Maakunnat on nimetty muinaisten heimoalueiden mukaan.

Hätänumerot: yleinen hätänumero 112 (poliisi, ambulanssi, palokunta jne.) sekä erilliset numerot 110 poliisi, 113 ambulanssi, 114 kaasuvuoto
Sähkö: sama kuin Suomessa, 220 V
Aika: sama kuin Suomessa, UTC+2 ja kesäisin UTC+3

LUONTO

Pisimmät joet: Gauja 450 km, Daugava (1020 km, josta 357 km Latviassa)
Korkein kohta: Gaiziņkalns 311,6 m
Suurin järvi: Lubāns 80,7 km2
Syvin järvi: Drīdzis 65,1 m
Ilmasto: leuto, kesän keskilämpötila n. +15 C°, talvella n. –1.5 C°.
Luonnonvarat: metsävarat, kalkkikivi, dolomiitti, meripihka ja turve
Maisema: Latvia on maantieteellisesti alavaa maata, jonka maaperä on moreenia ja kalkkikiveä. Rannikkoalueen maaperä on kalkki- ja hiekkakiveä, joista kalkki on yksi Latvian tärkeimmistä kaivannaisista. Latvian korkein kohta Gaiziņkalns sijaitsee Latvian itäosassa, joka on kumpuilevampaa kuin muu osa maata. Maisemallisesti Latvia on suurelta osin metsää, peltoa ja jokia sekä joitakin soita, jotka ovat nk. keidassoita. Neljäsosa maan pinta-alasta on sekametsää. Puustosta yleisimpiä ovat kuusi ja mänty, mutta jalopuitakin esiintyy, kuten vaahteraa, tammea, lehmusta, koivua, haapaa, raitaa ja pähkinäpensaita.
Vesistöt: Pieniä järviä on Latviassa noin tuhat. Ne keskittyvät suurimmalta osalta Latgalen ylängölle. Soita on maan pinta-alasta vain 6%, mikä on vähemmän kuin muualla Baltiassa.
Merkittävin joki on suomeksi Väinäjokenakin tunnettu Daugava. Se saa alkunsa Venäjän Tverin alueelta virraten läpi Smolenskin alueen ja Valko-Venäjän kohti Latviaa, missä se laskee Riianlahteen. Joen varrella sijaitsee useita tärkeitä Latvian kaupunkeja mm. Daugavpils, Krāslava, Jēkabpils, Ogre ja Riika. Gauja-joki on 461km pitkä ja se tunnetaan hyvänä melontajokena. Lielupe-joki (119 km) sijaitsee Riian läheisyydessä ja laskee Riianlahteen, missä se seuraa meren rantaviivaa 30km:n matkalta. Lohenkalastus- ja melontajokena tunnettu Salaca virtaa Vidzemestä Riianlahteen 95 km:n pituudelta.
Luonnonpuistot: Latviassa on neljä luonnonpuistoa, neljä kansallispuistoa ja yksi biosfäärialue sekä yhdeksän luonnonsuojelualuetta. Gaujan (92000ha) ja Ķemerin (38000ha) kansallispuistot sijaitsevat Vidzemen alueella, Rāznan kansallispuisto on Latgalessa ja Slīteren (16000ha maata, 10000ha vettä) kansallispuisto Kurzemessa.

KIELI

Ensimmäinen latviankielinen kirja: katolinen katekismus vuodelta 1585
Aakkoset: latinalaiset, 33 kirjainta; kirjoitusasussa esiintyy pitkiä vokaaleja, jotka merkitään kirjaimen päällä olevalla viivalla, liudentumismerkkejä ja suhuäänteitä.
Kielikunta ja -yhteydet: Latvian kieli eli latvia eli lätti ( latviaksi latviešu valoda). Latvian kieli kuuluu balttilaisiin kieliin, joka on indoeurooppalaisen kielikunnan haara. Latvian lähisukukieli on liettua. Latvia ja liettua ovat ainoat balttilaisen kielikunnan kielet. Aiemmin kielikuntaan kuuluivat mm. muinaispreussi ja kuuri, jotka ovat sammuneet jo 1600-luvulla.
Latvian ja liettuan rajaseudun murteet ovat lähempänä toisiaan kuin yleiskieli. Kielet ovat indoeurooppalaisten kielten arkaaisin haara, joskin latvia on ollut suurempien kielimuutoksien alla. Latviaan ovat vaikuttaneet mm. saksa ja venäjä sekä suomalais-ugrilaisista kielistä viro ja liivi. Itämerensuomalaisten kansojen kontaktien takia latvian ja suomen kielestä löytyy paljon yhteisiä sanoja.
Ulkomaisten nimien kirjoittaminen: Ulkomaiset henkilö- ja paikannimet muutetaan aina latvialaiseen kirjoitusasuun taivutusjärjestelmän vuoksi esim. Tarja Halonen – Tarja Halonena, Jacques Chirac – Žaks Širaks, New York – Ņujorka, Vaasa – Vāsa.

LIPUT JA JUHLAPÄIVÄT

Lipun värit: punainen – valkoinen – punainen. Punainen (purppura + ruskea) symboloi veren vuodatusta ja valkoinen totuutta, kunniaa ja oikeamielisyyttä.
Lipun alkuperä: Latvian kansallinen lippu tulee alkuperäisestä Cēsisin kaupunginlipusta. Sitä käytettiin mm. Riiaan laulujuhlilla 1873. Se oli käytössä vuoteen 1917, jolloin sitä hieman muutettiin. Uusi versio julistettiin viralliseksi lipuksi 15.6.1921. Sama lippu otettiin jälleen käyttöön neuvostovuosien mielenosoituksissa 1988, jonka jälkeen se virallistettiin Latvian uudelleenitsenäistyttyä.
Viralliset liputuspäivät:
16.2. – Liettuan itsenäisyyspäivä
24.2. – Viron itsenäisyyspäivä
25.3. – Kommunistien kansanmurhan uhrien muistopäivä (puolitangossa)
1.5. – Työn päivä, Perustuslain päivä
4.5. – Uudelleen saavutetun itsenäisyyden päivä (1990)
14.6. – Kommunistien kansanmurhan päivä (puolitangossa)
17.6. – Latvian neuvostomiehityksen alkamisen muistopäivä (puolitangossa)
4.7. – Holokaustin urien muistopäivä (puolitangossa)
11.11. – Karhunkaatajan päivä
18.11. – Itsenäisyyspäivä (1918)
Joulukuun ensimmäinen sunnuntai – Kommunistien kansanmurhan uhrien muistopäivä (puolitangossa)
Juhlapäiviä: Suosituin juhla Latviassa on Juhannus (Jāņi, Līgo), mutta myös mm. joulua, uuttavuotta ja pääsiäistä juhlitaan. Lisäksi juhlitaan pienemmissä määrin mm. muita auringonkierron juhlapäiviä, kuten Meteņi-keväänodotusjuhlaa laskiaisen aikaan, Miķeļi-syyspäivänseisausta ja talvenodotuksen Martinpäivää.

Ulkoministeriön matkustustiedote

Latvia EU:n jäsenvaltiona

Latvia Wikipediassa

Matkailuvinkkejä Lonely Planetissa

 

Koonnut: Saara Vaherjoki-Honkala ja Latvia-portaalin ylläpito

Vastaa