Latvialainen ornamentiikka

Latvialainen ornamentiikka on täynnä tarinoita. Monella graafisella merkillä on ammoisina aikoina ollut symbolinen funktio, kuten suojella rakennuksia, ihmisiä ja eläimiä muun muassa noidilta, tulelta ja salamoilta.

Seuraavassa tekstissä esitellään joitain merkkejä, jotka esiintyvät latvialaisissa kansanpuvuissa, perinteisten lapasten kuvioinnissa ja muussa käsityössä koristuksina.

Ympyrä (saule, rozete, zieds, puķīte, skritulainis, spieķainītis, ritentiņš jne.)

Ympyrä on yleismaailmallinen täydellisyyden ja ikuisuuden symboli. Sillä ei ole alkua eikä loppua. Latvialaisessa suullisessa kansanperinteessä mainitaan usein Aurinko. Ympyrä onkin Auringon symboli. Auringon merkki on geometrinen ja hyvin symmetrinen. Yksinkertaisin Aurinkoa merkitsevä kuvio on ympyrä, mutta sillä on muitakin ilmentymiä, kuten kahdeksankulmio tai samanlaisista osioista koostuva “rusetti”. Latvian alueelta on löydetty myöhäisen kivikauden aikaisia solaarisia symboleja.

ympyrä

Pystyviiva, vertikaali (vertikāle)

Pystyviiva merkitsee miehisyyttä, voimaa ja ylöspäinpyrkimystä. Punainen on pystyviivaa vastaava väri; se mielletään energiaksi ja tuleksi. Latviassa pystyviivaa vastaa isä, isää taivas ja taivasta Jumala. Pystyviiva edustaa henkistä tasoa. Sen vastakohta on vaakaviiva.

viiva_pystysuora

Vaakaviiva, horisontaali (hoziontāle)

Vaakaviiva puolestaan merkitsee naiseutta, pysyvyyttä ja rauhaa. Sininen väri vastaa vaakaviivaa. Sininen taas mielletään rauhaksi ja vedeksi. Vaakaviiva edustaa passiivisuutta ja maallisuutta, maallista tasoa. Latviassa sitä vastaa äiti, äitiä maa ja maata Māra eli maan jumalatar.

viiva_vaakasuora

Risti (krusts, zarainītis)

Ristissä yhdistyy kaksi perusvoimaa: henkinen ja maallinen taso. Se on kuin maailman keskipiste, jossa maa ja taivas kohtaavat.

Latviassa ristiä on pidetty suojelevana ja onnea tuovana merkkinä.

krusts

Tähti (zvaigzne, krustiņš, auseklītis, lietuvēna krusts)

Tähti voi olla neljä- kuusi- tai kahdeksansakarainen. Aivan erityinen asema on auseklītis-kuviolla. Se symboloi aamunsarastusta. Auseklis oli Latvian kolmannen kansallisen heräämisen symboli. Tähdellä on yliote pimeydestä, ja se suojelee pahalta.

Auseklitis

Pentagrammi, viisisakarainen tähti (lietuvēna krusts, raganu krusts)

Pentagrammi on yhdellä viivalla piirrettävä viisisakara. Monelle kansalle se on maailmankaikkeuden harmonian ja ikuisuuden sekä täydellisyyden merkki. Latviassa merkki on ollut paras suoja noitia, pahaa henkeä (lietuvēns) ja muita pahuuksia vastaan.

lietuvena_krusts_

Hakaristi, svastika (ugunskrusts, Pērkona krusts, Laimas krusts, zarainīts, dzirnaviņas)

Hakaristi on tavallisen ristin jatkumo. Sen sakarat voivat osoittaa joko oikealle tai vasemmalle. Maailmalla merkkiin on liitetty mm. ilmansuuntien symboliikka, liike, energia, voima ja onni.

Latviassa hakaristiä on esiintynyt moninaisissa erilaisissa muodoissa myöhäisestä rautakaudesta lähtien aina näihin päiviin asti. Nykyään sitä käytetään lapasten, sukkien ym. neulosten koristuksena, eikä sitä ole monista varioivista muodoistaan johtuen aina helppoa tunnistaa hakaristiksi.

ugunskrusts_

Ristin risti, tuplaristi, Māran risti (krusta krusts, dzīvības krusts, Māras krusts)

Tuplaristi on tavallisen ristin jatkumo, jossa ristin haaroihin piirretään vielä yksi risti. Sitä tavataan pitää Māran eli materiaalisen maailman hallitsijattaren merkkinä. Tunnetaan uskomus siitä, että talon emäntä nukkumaan mennessään olisi piirtänyt tuplaristin tulipesän tuhkaan, jotta tuli ei olisi sammunut aamun sarastukseenkaan mennessä Māran siunauksen vahvistamana.

krustu_krusts_

Risuaita, tuplaristi (ozoliņš, dubultkrusts, krusta zvaigzne)

Risuaitaa kutsutaan myös kaivon merkiksi johtuen sen silmiinpistävästä yhdennäköisyydestä vanhojen maalaistalojen kaivoa kehystävän puukehikon kanssa (akas grodi.) Risuaidan jatkumoissa viivoja vedetään yhä enemmän ristiin toistensa päälle.

Risuaita on hyvin yleinen merkki, ja sitä on esiintynyt koristekuviona hamasta menneisyydestä tähän päivään.

dubultkrusts

Jumis (aunragi, avenragi, gailis, Mārtiņa zīme)

Jumis on yksi latvialaisista jumalista, hedelmällisyyden ja maanviljelyn jumala. Jumisin merkissä on ikään kuin kaksi yhteen kietoutunutta viljankortta tai puunrunkoa. Maanviljelijät saattoivat rakentaa merkin ladon, talon tai aitan katon päätyyn.

Latvian alueella Jumisin merkkiä on löydetty hyvin vanhoista esineistä sekä kulttipaikoista kuten pyhistä kivistä. Jo kampakeraamisella ajalla sitä käytettiin saviastioiden koristeena, ja rautakaudella pronssikoruissa ja tekstiileissä.

sjumis

jumis1

Neulanen, luuta, Laiman merkki (skujiņa, slotiņa, eglīte, Laimas zīme)

Myös neulasten merkkiä tavataan rautakauden pronssikoruissa ja kivikautisissa keramiikkaesineissä koristeena. Merkki on tarkoituksenmukaisimmillaan nauhamaisissa asetelmissa, koska sille on helppo luoda jatkuvaa toisintoa. Sitä tavataan silti myös yksitellen, jolloin sitä kutsutaan onnen luudaksi (laimes slotiņa).

Merkin semantiikka on melko laaja. Neulasten merkkiä on pidetty hedelmällisyyden, terveellisen ja pitkän elämän symbolina. Myöhemmin siitä tuli Laiman eli kohtalon jumalattaren merkki.

skujina_sm

Puu on ihmisen tiedon ja järjestäytyneen maailmankuvan malli. Puun juuret symboloivat maan alista maailmaa, runko tätä maailmaa jossa oleskelemme eläinten sekä kasvien kanssa ja lehvästö vuorostaan ylistä, taivasta, jota kohti kaikki pyrkii. Puussa yhtyy käsitys menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta; esi-isistä, itsestämme ja lapsistamme. Maailmanpuu on yhteydessä auringon kulkuun – se on nousun ja laskun ruumiillistuma.

Yksinkertaisimmillaan puun merkki muistuttaa oksaa tai säteitä. Koristeellisimmillaan se on yhtä moniulotteinen kuin sen merkityssisältökin.

Vanhoissa arkeologisissa lähteissä puun merkkiä ei esiinny, mutta 1700- ja 1800-luvuilla kylläkin.

Austrin136

sauleskoks

Kiemura, sahalaita, siksak, Māran merkki (līkumiņš, zigzags, lapainītis, Māras zīme)

Sahalaita on yksi vanhimmista geometristen merkkien peruselementeistä. Sitä käytetään niin yksittäisenä koristeena kuin merkkien yhdistelmissä. Niin latvialaiset kuin muutkin kansat pitävät sahalaitaa veden symbolina. Latviassa se on myös Māra-jumalan merkki.

liklocis

Johanna Toivainen

Lähde: Kraukle, Daina. Latviešu ornaments, 2008; Wikipedia.

Kuvat: Googlen kuvahaku.

Vastaa