Hyvää karhunkaatajan päivää

Muistatte kai, että ensi lauantaina 11. marraskuuta on karhunkaatajan päivä, Lāčplēša diena? Silloin juhlitaan taistelua, jossa latvialais-virolaiset joukot marraskuussa 1919 voittivat Riikaan tunkeutuneen saksalais-venäläisen armeijan. Heidän esikuvanaan oli kansallissankari Lāčplēsis, karhnkaataja, joka 1200-luvulla taisteli urheasti maahan tunkeutuneita saksalaisia vastaan. Jos teillä ei ole lauantaina mahdollisuutta sytyttää Riian linnan juurella kynttilää, voitte juhlia päivää katsomalla YouTubesta Lāčplēsis – oopperan. Tässä on näytteeksi Lāčplēsisin ja Laimdotan duetto Zigmārs Liepiņš rock-oopperasta, jota esitettiin valtavalla menestyksellä Latvian kansallisoopperassa  vuonna 1988.

 

Latvian kansalliseepos Lāčplēsis julkaistiin ensi kerran vuonna 1888. Se kertoo karhunkaatajan, Lāčplēsis taistelusta 1200-luvulla ulkomaisia valloittajia. Runomuotoisen kertomuksen sepitti kansantarujen pohjalta Andrejs Pumpurs (1841–1902). Eepoksen hahmot, kuten Laimdota, Kangars ja Staburadze ovat latvialaisille tuttuja siinä missä Väinämöinen ja Joukahainen meille, ja jokaisesta Latvian kaupungista taitaa löytyä Pumpursin katu. Lāčplēsis on on sankari, joka on kerran vapauttava Latvian kansan. Vaikka hän kaatuu taistelussa, Väinäjoella voi yhä vielä katsella keskiyöllä ikivanhaa näkyä:

Kerran aika koittaa, jolloin Karhunkaataja

yksin syöksee vainolaisen alas virran syöveriin.

Latvialle uusi aika, vapaa kansa syntyy niin.

(suom. Edgar Vaalgamaa)

Lāčplēsis ilmestyi ensi kerran 1888, ja sillä oli suuri vaikutus Latvian kansalliseen herätykseen. Latvialaisilla oli nyt oma kansalliseepos, niin kuin suomalaisilla ja virolaisillakin. Kun vuonna 1986 valmistauduttiin juhlimaan eepoksen satavuotisjuhlia, Latvian kansallisooppera päätti tilata säveltäjä Zigmārs Liepiņšilta siihen perustuvan oopperan. Libreton teki kirjailija Māra Zālīte.

Zigmārs Liepiņšin valinta tehtävään oli aika rohkea veto. Latviassa olisi toki ollut myös ”vakavaan” musiikkiin erikoistuneita säveltäjiä. Liepiņš kuului siihen muusikkojen piiriin, jotka olivat 1980-luvulla vieneet latvialaista populaarimusiikkia modernimpaan, kansainvälisempään suuntaan. Liepiņšin 60-vuotispäivien kunniaksi järjestetyssä konsertissa vuonna 2012 kuultiin uusi versio vanhasta hitistä Celojums (Matka). Solistina on Ivans Vanzovics ja pianon ääressä säveltäjä itse.

 

1980-luvulla Liepiņšin musiikki alkoi kuitenkin saada yhä enemmän poliittista väriä. Vuonna 1985 radion laulukilpailun voitti hänen sävellyksensä Zibsnī zvaigznes aiz Daugavas (Tähdet tuikkivat Daugavan takana). Elettiin aikoja, jolloin Neuvostoliitto kävi sotaa Afganistanissa ja joukossa oli myös balttilaisia asevelvollisia. Laulun viittaus kaukana vaeltaviin sotilaisiin oli vahvasti ajankohtainen, mutta ei kuitenkaan niin osoitteleva, että sensuuri olisi poistanut laulun.

 

Vuonna 1987 Liepiņš osallistui laulukilpailuun vielä selvemmin poliittisella laululla, joka ei kuitenkaan menestynyt äänestyksessä. Sena kalpu diesma (Vanhan palvelijan laulu) kertoo Latvian valtiaista, jotka huomenna tai ylihuomenna heräävät. Toisissa olosuhteissa laulussa olisi voinut olla kyse vaikka tontuista, mutta vuonna 1987 Neuvostoliitossa aavisteltiin jo vallan vaihtumista.

 

Vuonna 1988 Latviassa vietettiin siis kansalliseepoksen satavuotisjuhlia. Kansalliseepoksen pohjalta tehty rock-ooppera oli rohkea veto. Voisitteko kuvitella, että Suomen Kansallisooppera olisi 1980-luvulla tilannut Otto Donnerilta Kalevala-aiheisen oopperan? Väinämöisenä olisi ollut Pepe Willberg, Joukahaisena Rauli Badding Somerjoki ja Ainon roolissa Arja Saijonmaa? Ei ikinä. Mutta Latviassa näin tehtiin. Lāčplēsisin roolissa oli Igo ja Laimdotana Zodiac-yhtyeestä tunnetuksi tullut Maija Lūsēna. Oopperan roisto, Kangars, oli Imants Vanzovičs.

Kun rock-ooppera Lāčplēsis valmistui eepoksen satavuotisjuhliin vuonna 1988, uusi kansallinen herätys oli jo alkanut. Elokuun 8. päivä oli perustettu kansanrintama. Oopperan ensi-ilta oli kaksi viikkoa sen jälkeen, 23. elokuuta. Marraskuun 11. 1988 Latviassa vietettiin taas ensi kerran 40 vuoteen Lāčplēsisin päivää. Oopperasta tuli valtava menestys. Se esitettiin 43 kertaa täysille katsomoille, ja sen näki lähes kaksisataa tuhatta ihmistä. Se näytettiin myös televisiossa ja siitä julkaistiin kolmen levyn paketti. Koko tv-taltioinnin voi edelleen katsoa YouTubesta.

Vuosia on mennyt. Latvian kansallisoopperan johtaja toimii nykyisin Zigmārs Liepiņš. Ja kun ensi vuonna juhlitaan satavuotiasta Latviaa, juhlaohjelmassa on tietysti Lāčplēsis.

Vastaa