kultahevonen animaatio

Rainis pähkinänkuoressa

Rainis syntyi vuonna 1865 ja hänen koko elinkautensa vuoteen 1929 sisältää latvialaisten voimakkaan pyrkimyksen vapauteen ja itsenäistymiseen. Rainis osallistui kaikin voimin kansansa taisteluun itsenäisyydesä ollen sen johtohenkilöitä. Rainisin kirjalliset harrastukset alkoivat varhain. Jo alle 20-vuotiaana hän latviansi ansiokkaasti Aleksandr Puškinin runoelman Boris Godunov.

Vuonna 1884 Rainis lähti Pietariin opiskelemaan oikeustiedettä. Samalla hän seurasi kielitieteen ja historian luentoja. Hän on mukana myös Pietarissa opiskelevien latvialaisten opiskelijoiden seurassa ja alkaa avustaa latvialaisia päivälehtiä. Valmistuttuaan Rainis työskentelee asianajajana ja alkaa osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun kirjoittamalla eri lehtiin.

Vuonna 1891 Rainis kutsuttiin Dienas lapa -lehden päätoimittajaksi. Lehtityön suurin merkitys on Rainisin mukaan Latvian kansan johtaminen onnelliseen tulevaisuuteen. Sankarillisen taistelun paras ase on hengen valo, koulutus, joka pitää taata myös köyhille, yhteiskunnan alimmille kerroksille. Kansan kunnia, kansan etu ja kansan omaisuus menee ylitse kaiken muun.

Kahden vuoden kuluttua Rainis lähti Saksaan ja Sveitsiin ottamaan selvää, kuinka näissä maissa on ratkaistu sosiaaliset kysymykset. Hän etsii uutta maailmankuvaa filosofiasta, sosiologiasta, naisliikkeestä, luonnontieteistä, kirjallisuudesta ja kuvataiteista.

Palattuaan kotimaahansa Rainis toimitti lehteä vielä vuoteen 1895. Tämän jälkeen monia edistyksellisten aatteiden edustajia pidätetään ja myös Rainis joutuu vankilaan ensin Ponevežiin, sitten Liepājaan ja Riikaan ja lopulta viideksi vuodeksi Vjatkan kuvernementtiin. Jo lehden toimitustyössä Rainis tutustui tulevaan puolisoonsa runoilija Aspazijaan, joka seurasi häntä osaksi ajasta karkotukseen. Rainis omistautui kirjallisuudelle. Hän latviansi Goethen Faustin yhdessä Aspazijan kanssa. Käännöksen merkitys latvialaiselle kirjallisuudelle on perustavaa laatua. Ensimmäisen runokokoelmansa, Tālas noskaņas zilā vakarā, hän julkaisi vuonna 1903. Muihin huomattaviin käännöstöihin kuuluu Ibsenin, Shakespearen, Schillerin ja Heinen teoksia.

Vankilasta vapauduttuaan Rainis ehti asua kotimaassaan vain kaksi vuotta. Vuoden 1905 vallankumouksen jälkeen hän joutui lähtemään maanpakoon Sveitsiin, missä hän kirjoitti runokokoelmat Klusā gramata (1909), Vēja nestas lapas (1910) ja Tie, kas neaizmirst (1911). Vuonna 1907 valmistui näytelmä Uguns un nakts, jossa Lāčplesis jatkaa taistelua vapaan Latvian kansan puolesta. Myös näytelmissä Zelta zirgs, Pūt, vējiņi ja Jāzeps un viņa brāļi ilmenee sama tematiikka. Runokokoelmassa Sveika, brīvā Latvija (1919), näytelmässä Spēlēju, dancoju (1919) ja Krauklītis (1920) kuvataan kansan kapinaa vierasta valtaa vastaan.

Jānis Rainis kirjoitti näytelmän Zelta zirgs vuonna 1909 asuessaan maanpakolaisen Sveitsissä. Näytelmä on syvän symbolinen. Latvian kansa uinuu kuin prinsessa Saulcerīte, josta pahat voimat kamppailevat. Prinsessan pelastaa rehellinen ja pyyteetön Antiņš, latvialaisen kansansielun vertauskuva. Elokuvastudio Rija on tehnyt Rainisin Kultahevosesta koko perheen animaatioelokuvan, josta yllä oleva kuvakin on kaapattu (kuvan lähde: http://apollo.tvnet.lv/zinas/rija-berline-prezentejusi-animacijas-filmu-zelta-zirgs/553190)

Rainis palasi kotimaahansa vuonna 1920, kun maassa oli toteutunut Rainisin suuri unelma, jonka puolesta hän on niin voimakkaasti taistellut: Latvia oli itsenäistynyt. Rainis hoiti monia tärkeitä yhteiskunnallisia tehtäviä itsenäisessä Latviassa. Hän oli kansanedustaja, opetusministeri, Kansallisteatterin johtaja ja paljon muuta. Jānis Rainisin merkitys yhteiskunnallisena vaikuttajana ja kirjailijana on Latvian kansalle hyvin suuri. Hänet nimitettiin myöhemmin kansallisrunoilijaksi.

Lisää Rainiksen elämästä Wikipediasta

Rainiksen näytelmistä on suomennettu osittaisen Zelta zirgs suomennoksen lisäksi Indulis ja Ārija. Se on julkaistu Rozentals-seuran julkaisemassa kokoelmassa, jossa on lisäksi Rainiksen runoja ja kirjeenvaihtoa puolisonsa Aspazijan kanssa.

Rainis Se pysyy, joka muuttuu
Rainis – Se pysyy, joka muuttuu – kirjaan on valikoitu aiemmin suomentamattomia Rainiksen tekstejä. Kirja julkaistaan keväällä 2016.

Alkuperäisteksti: Helena Johansson. Teksti on alun perin julkaistu Zelta zirgs-näytelmän osittaisen käännökseen esipuheena vuonna 1994. Tekstiä ovat editoineet Marja Leinonen ja  Tero H. Savolainen. Teksti on julkaistu osittain myös Rozentals-seuran Kulttuurikirjassa vuonna 2015.

Kuva: www.apollo.tvnet.lv

 

Vastaa