KIRJALLISUUTTA LATVIASTA SUOMEKSI 1923-2006 - LATVIJAS LITERATŪRA SOMU VALODĀ 1923-2006

A. KAUNOKIRJALLISUUS - DAIĻLITERATŪRA

1. ROMAANIT - ROMĀNI

V. Lācis: Kalastajan poika. Jan Schumanin venäjänkielisestä käännöksestä suomentanut L. Holm. Alkuteos: Vilis Lācis: Zvejnieka dēls. 446 s. Karjalais-suomalaisen SNT:n Valtion kustannusliike, Petroskoi, 1951.

Anna Sakse: Nousun tie. Venäjänkielisestä käännöksestä suomentanut T. Perttu. Alkuteos: Pret kalnu. 457 s. Karjalais-suomalaisen SNT:n Valtion kustannusliike, Petroskoi, 1953.

Vilis Lācis: Uudelle rannalle. Venäjänkielisestä käännöksestä suomentanut Anni Aalto. Karjalan ASNT:n Valtion kustannusliike, Petroskoi, 1957.

Vilis Lācis: Kylä meren rannalla. Romaani. Venäjänkielisestä käännöksestä suomentanut Anni Aalto. 344 s. Karjalan ASNT:n Valtion Kustannusliike, Petroskoi, 1959.

Alberts Bels: Häkki. Ita Saksin vironkielisestä käännöksestä suomentanut Martti Rauhala. Alkuteos: Būris. 160 s. Karisto, Hämeenlinna, 1976 (Neuvostokirjallisuutta-sarja). ISBN 951-23-1058-9.

Andris Kolbergs: Alaston nainen ja haulikko. Venäjänkielisestä käännöksestä suomentanut Olli Kuukasjärvi. 164 s. SN-kirjat/Progress, Moskova, 1990 (Painettu Neuvostoliitossa).

Alberts Bels: Ihmiset veneissä. Romaani. Latvian kielestä suomentanut Eva Gottberg-Talve. Alkuteos: Cilvēki laivās. 240 s. Kustannusliike Raduga, Moskova, 1991 (Painettu Neuvostoliitossa). ISBN 951-615-734-3.

Edvarts Virza: Straumēni. 1. luku. Suomentanut Anto Leikola. Rozentāls-seura, vuosikirja 1997, 1998, s. 37-39. Anto Leikolan esittely "Edvarts Virzan Straumēni - latvialaisen kirjallisuuden klassikko, s. 36-37.

Bankovskis, Pauls: Kyttiä, paukkuja ja rokkenrollia.Suomentanut Linda Prauliņa. Alkuteos: Čeka, bumba & rokenrols. 342 s. Like, Helsinki, 2005. ISBN: 952-471-350-0.

2. NOVELLIT - NOVELES

R. Blaumann (Rūdolfs Blaumanis): Novelleja. Suomentanut Lyyli Järviluoma. Alkuteos: Novellen (julkaisija Riga A. Gulbis Verlag, 1921). 275 s. WSOY, Porvoo, 1923. Sisältää johdannon "Karl Rudolf Leonid Bauman" (s. 5-7) sekä seuraavat novellit: Kuoleman varjossa (s. 9-58), Raudupen emäntä (s. 59-119), Ukonilma (s. 120-177), Andrikson (s. 178-231), Onnen helmassa (s. 232-262), Jäähyväiset (s. 263-274).

Albert Bel (Alberts Bels): Loputon kuva. Teoksessa Neuvostokirjailijoiden kertomuksia, s. 360-372. Suomentanut Raija-Liisa Pöllä. Progress, Moskova, 1974.

Neuvostoproosaa 3. Uusimmat vuosikymmenet. Valikoiman laatinut Sergei Zalygin. Venäjän kielestä suomentanut Esa Adrian. 344 s. WSOY, Juva, 1979 (Neuvostokirjallisuutta-sarja). ISBN 951-0-09401-3. Sisältää novellin Andris Jakuban: Emille, rakkaalle, lauluissa ylistetylle (J. Abyzovin venäjännös alkuteoksesta Andris Jakubāns: Dziesmas Emi, mildārgāgai Emi), s. 264-285.

Koti-ikävä ja muita latvialaisia novelleja. Toimittanut ja suomentanut Ulla-Liisa Heino. Suomennos perustuu novellien venäjänkielisiin käännöksiin. 254 s. Weilin + Göös, Espoo, 1985. (Neuvostokirjallisuutta-sarja). ISBN 951-35-2919-3. Sisältää seuraavat tekstit: Anna Žīgure: Me olemme Latviasta (s. 7-13); Rūdolfs Blaumanis: Raudupen emäntä (s. 17-51); Ernests Birznieks-Upītis: Harmaa kivi (s. 53-63); Jānis Ezerins: Selustasankari (s. 65-86); Evalds Vilks: Keskiyöllä (s. 87-124); Regina Ezera: Koti-ikävä (s. 125-143); Egons Livs: Madarin perhe (s. 145-154); Zigmunds Skujiņš: Ruhnun Juhan (s. 155-171); Alberts Bels: Sukellusveneen kapteeni (s. 173-182); Andris Jakubāns: Anton ja Kleopatra (s. 183-196); Vladimirs Kaijaks: Mykkä (s. 197-213); Aivars Kalve: Punaista apilaa (s. 215-239); Kirjailijoiden henkilötietoja (s. 241-254).

Elza Stērste: Rakkauskertomus. I. Virosta suomentanut Helena Johansson. Rozentāls-seura, jäsenlehti 6/93, 1993, s. 93-94. II. Virosta suomentanut Helena Johansson. Rozentāls-seura, jäsenlehti 1/94, 1994, s. 101-102. III. Virosta suomentanut Markus Forsblom. Rozentāls 2/94, 1994, s. 61-62.

Nora Ikstena: Danielan näytös. Novellikokoelmasta Rihkamaa ja huvituksia. Suomentanut Helena Johansson. Rozentāls-seura, vuosikirjat 1995 ja1996, s. 109-113.

Rūdolfs Blaumanis: Jäähyväiset. Saksasta suomentanut Anto Leikola. Rozentāls-seura, vuosikirja 2000, ss.

3. SADUT - PASAKAS

Kārlis Skalbe: Kuparilantin tarina. Kuvittanut Gunars Cilitis. Englanninkielisestä käännöksestä "The Tale of the Farthing " suomentanut Maija Savutie. Alkuteos: Pasaka par vērdiņu, Rīga,1941. 24 s. Kansankulttuuri, 1983 (Painettu Neuvostoliitossa).

Ketun kelkka. Balttilaisia kansansatuja. Valikoinut ja toimittanut Kirsti Siraste. Kuvittanut Hannu Lukkarinen. Suomentaneet Aino Ahonen, Mervi Vyyryläinen-Väänänen, Aija Villikka, Päivi Paloposki, Kirsti Siraste. Alkuteokset: Trīs labas lietas, Rīga, 1974, Latysskie narodnye skazki, Rīga, 1972, Gulbe karaliaus pati, Vilnius, 1980. 315 s. Otava, Helsinki (Keuruu), 1984. ISBN 951-1-08150-0. Sisältää Kirsti Sirasteen esipuheen "Balteista ja heidän kansansaduistaan" (s. 5-7) sekä 26 lättiläistä kansansatua (s. 11-176).

Meripihkameren satuja. Eestiläisiä, latvialaisia ja liettualaisia satuja. Suomentanut Anita Mitrosin (venäjän kielestä). 319 s. Kustannusliike Raduga, Moskova, 1985 (Painettu Neuvostoliitossa). Sisältää 13 latvialaista satua (s. 3-83).

4. NÄYTELMÄT - LUGAS

Rūdolfs Blaumanis: Indranin perhe. Näytelmä. Alkuteos: Indrāni. Työväen Näyttämöiden Liitto, 1984.

Jānis Rainis: Kultahevonen. Lyhentäen suomentaneet Pirkko Huurto, Juha Nuotio, Minna Rautiainen, Timo Ravela, Hidekazu Takahashi. Alkuteos: Zelta zirgs. 24 s. Helsinki, 1994. (Toim. Helena Johansson, jonka esipuhe s. 1. Julk. Rozentāls-seura.)

Inga Ābele: Jasmiini: kolminäytöksinen primitiivinen näytelmä. Latvian kielestä suomentanut Anniina Hankkio. 191 s. Helsinki, Kirja kerrallaan, 2007. ISBN 978-952-480-085-3 (nid.)

5. RUNOELMAT - EPIKA, POEMAS

Andrejs Pumpurs: Karhunkaataja. Latvian kansallissankari. Latvian kielestä suomentanut Edgar Vaalgamaa. Alkuteos: Lāčplēsis. 144 s. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki (Rauma), 1988. (SKS:n toimituksia 488). ISBN 951-717-535-3. Sisältää Edgar Valgamaan "Alkusanat", johdannon "Andrejs Pumpurs" (1841-1902)" ja "Nimien selitykset" (s. 7-15).

6. RUNOT - DZEJOĻI

Dziesmuvara (Latvian yliopiston ylioppilasyhdistyksen Dziesmuvara konsertti) Helsingin yliopiston juhlasalissa marraskuun 15 p:nä 1938. (J. Poruks: Malja Kuolemansaaressa, s. 6-7; A. Austriņš: Lapsuuden päivistä saakka, s. 6-9; Aspazija: Sionin lapset, s. 10-11; Rainis: Menneisyys, s. 12-13; A. Brigadere: Sankarin sydän, s. 12-15; K. Skalbe: Kuoleman polulla, s. 14-17; J. Jaunsudrabins: Luonnolle, s. 16-19; J. Sudrabkalns: Satu pikimyssystä, s. 18-21, Lumeen peittyvä kaupunki, s. 20-21; Kansanlauluja, s. 22-27.) Myös alkutekstit; suomentajaa ja painopaikkaa ei mainittu.

Lehmuksen tytär, tammen poika. Latvialaisia dainoja Krišjānis Baronsin kokoelmasta. Suomentanut ja toimittanut Lauri Harvilahti. 83 s. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki (Mänttä), 1985. SKS:n toimituksia 425. ISBN 951-717-407-1. Sisältää Saulcerite Viesen johdannon "Krišjānis Barons" (s. 11-22), Lauri Harvilahden katsauksen "Latvialaisten dainojen tyyli ja rakenne" (s. 23-28) sekä 106 dainaa latviaksi ja suomeksi (s. 29-83).

Elza Stērste: Kun tulet kotiin, on sadonkorjuun aika. (Otteita Siperian-päiväkirjasta.) Suomentanut Eva Gottberg. Kirjailijan esittely Anna Žīgure. Carelia 11, 1990.

Imants Ziedonis: Epifanioita. Suomentanut Jatta Krug. Parnasso 41:1, 1991, s. 5-6. Jatta Krugin jälkisanat "Leipä on kuin maailma", s. 7-9.

Kārlis Baumanis: Dievs, svētī Latviju Oi Luoja, Latviaa... Suomentanut Anto Leikola (ei nimeä). Rozentāls-seuran järjestämän Latvian tasavallan kansallispäivän juhlan ohjelmalehtinen 18.11.1991. Myös Rozentāls-seura, jäsenlehti 6/93, 1993, s. 74; Anto Leikolan esittelyteksti.

Jānis Jaunsudrabiņš: Muista Latviaa. Suomentaneet Jatta Krug ja Ingrīda Peldekse. Parnasso 42:4, 1992, s. 201-203. Jatta Krugin jälkisanat Jānis Jaunsudrabiņš ja Latvian vuodenajat, s. 203-204.

Astrīda Ivaska: Se mikä jäi elämättä. Suomentanut Virpi Leppänen. Blaumanis kuoli Suomessa. Suomentanut Martti Rauhala. Rozentāls-seura, jäsenlehti 1/1993, s. 1.

Jānis Baltvilks: Sydän. Suomentanut Virpi Leppänen. Rozentāls-seura, jäsenlehti 2/1993, s. 1.

Ojārs Vācietis: Syksy pyytämällä pyytää... Suomentajaa ei mainittu. Rozentāls-seura, tapahtumakalenteri, syksy 1993, s. 1.

Jumala, sinun maasi palaa. Suom. Ingrīda Peldekse ja Helena Johansson. Latvian tasavallan itsenäisyyspäivän juhlakonsertin ohjelmalehtinen, 18.11.1993.

Ojārs Vācietis: Taivasta ei sovi jättää tyhjäksi (13 runoa: Kun viimeinen muuttolintu...; Ojensin käteni; Ja auransiivet...; Ylläni asuvat tähdet...; Sinun ei tarvitse...; Tähtien hiljaisessa valossa...; Tyhjä taivaankansi...; Tie on ruohoa vaaleampi...: On sellainen soitin...; Tänään minulle kuuluu...; Katoaminen on katoaminen...; Yhdeksän valon tuntia...; Rajani piirtyy sinuun...). Suomentanut Helena Johansson. Rozentāls-seura, jäsenlehti 6/93, 1993, s. 96-99. - Myös Nuori Voima 1994:2, s. 8-9 (7 runoa: Kun viimeinen...; Ojensin...; Sinun ei...; On sellainen...; Katoaminen...; Yhdeksän...; Rajani...).

Guntars Godiņš: Varjoilla on omat varjonkantajansa. (15 runoa: Ruumiillistumia; pyyhepaperi...; Istun kirjoittamattomien...; Lamppu syttyy...; Hengitykseni katkeilee...; Porteilla on...; Silmät jäätyvät...; Haiku numeroin; Sanakirjoja; Uskovaiset jäävät...; ajattelen itseni...; Tie kulkee...; Hiekkakinos...; Ruoho kasvaa...; Siilit pistävät...). Suomentanut Helena Johansson. Rozentāls-seura, jäsenlehti 6/93, 1993, s. 100-103. - Myös Nuori Voima 1994:2, s. 26-27 (8 runoa: Ruumiillistumia; Lamppu...; Hengitykseni...; Silmät...; Ajattelen...; Uskovaiset...; Siilit...).

Elza Stērste: Runoja (Tuomien alla, Jumalan puutarha). Suomentanut Jatta Krug. Rozentāls-seura, jäsenlehti 1/94, s. 92.

Ojārs Vācietis: Palavat lehdet. Suomentanut Virpi Leppänen. Rozentāls-seura, jäsenlehti 1/94, s. 93-95.

Imants Ziedonis: (3 runoa) (Tahdotaan helposti..., kokoelmasta Viegli (1993), suomentanut Jatta Krug; Välttämättömyys (1971), suomentanut Virpi Leppänen; Vain silloin voin työtä tehdä..., kokoelmasta Re, kā (1981), suomentanut Jatta Krug). Rozentāls 2/94, s. 44-45. Jatta Krugin esittely Imants Ziedonis, kalastajan poika, s. 44. Jānis Ramba: 2 runoa kokoelmasta Vistīrākā manta (Pienellä pojalla paperiliidokki, Pysyvyys). Suomentanut Pirkko Huurto. Rozentāls 2/94, 1994, s. 59.

Jānis Elsbergs-Ramba: Veljeni, sanon sinulle...Suomentajaa ei mainittu. Rozentāls-seura, tapahtumakalenteri, syksy 1994, s. 1.

Imants Ziedonis: Latvialaisia epifanioita. Suomentanut Jatta Krug. Nuori Voima 1994:2, s. 23.

Andris Akmentiņš: Kauhea talvi (uni avunpyynnöksi lumelle). Suomentanut Jyrki Kiiskinen. Nuori Voima 1994:2, s. 15-16.

Oskar Seiksts: (2 runoa: Se hetki..., Tässä taas olen...). Suomentanut Jukka Koskelainen. Nuori Voima 1994:2, s. 16.

Juons Ryucans: (3 runoa) (Kuun kaadettu keltainen; Kun sattumalta valvoin keskiyöhön asti; Kohtisuorat vai yhdensuuntaiset suorat). Suomentanut Jyrki Kiiskinen. Nuori Voima 1994:2, s. 17.

Valt Ernštreit: (2 runoa) (Fram kohtasi kuolemansa, Meistä on tullut rationaalisia...) Suomentanut Jyrki Kiiskinen. Nuori Voima 1994:2, s. 17

Elza Stērste: Rukous jumalanäidille. Suomentanut Jatta Krug. Kotimaa 1994:51-52, s. 48.

Imants Ziedonis: Sinipunainen satu. Suomentanut Jatta Krug. Parnasso 45:4, 1995, s. 453-455.

Ārija Elksne: Grūti. Alkuteksti ja neljä suomennosta, suomentajia ei mainittu. Myös Rozentāls-seura, tapahtumakalenteri 1/96.

Amanda Aizpuriete: (4 runoa) (Sinä luet sen..., Mitä teet siellä kaukana yössä..., Loppu tulee lähemmäksi..., Viinilasiin pudonnut lumihiutale...). Rozentāls, vuosikirja 1995, 1996, s. 115-116. Jatta Krugin esittely "Keskusteluja Amandan kanssa", s. 114.

Jānis Ramba: Kolmen runon aamu. Suomentanut Pirkko Huurto. Rozentāls, vuosikirja 1995, 1996, s. 117-118.

Elza Stērste: (4 runoa) (Kun palaat kotiin, Kohtalon tiet, Kotiin, Itselleni). Suomentaneet Jatta Krug ja Anna Žīgure. Rozentāls, vuosikirja 1995, 1996, s. 119-122. Jatta Krugin esittely "Elza Stērsten kohtalon tiet", s. 119.

Ojārs Vācietis: Runoja kokoelmasta "Ritam ticet" (1986) (Čaks I, Čaks II). Suomentanut Helena Johansson. Rozentāls, vuosikirja 1995, 1996, s. 123-127.

Aspazija: Synnyinmaa. Dzimtene. Suomentanut Pirkko Huurto. Suomen Latvia-yhdistysten liitto ja Rozentāls-seura, tapahtumakalenteri 1/96, 1996, s. 13.

Ārija Elksne: Grūti. Raskasta on. 5 suomennosta: Anto Leikola, 4 nimetöntä. Suomen Latvia-yhdistysten liitto ja Rozentals-seura, tapahtumakalenteri 1/96, 1996, s. 14-16.

Amanda Aizpuriete: Kun me seisomme... Rakkaus. Suomentaneet Harry Forsblom ja Helena Johansson. Suomen Latvia-yhdistysten liitto ja Rozentāls-seura, tapahtumakalenteri 2/96, 1996, s. 11. (Runot sisältyvät myös kokoelmaan "Älä juo vesijohtovettä" (1997).

Älä juo vesijohtovettä. Nuoren latvialaisen runouden antologia. Toimittanut Elisabeth Nordgren. Suomentajat Jyrki Kiiskinen, Helena Johansson, Harry Forsblom. 69 s. Pohjoinen, Oulu (Saarijärvi), 1997. ISBN 951-749-267-7. Sisältää toimittajan alkusanat (s. 5-10) sekä seuraavien tekijöiden runoja: Amanda Aizpuriete (s. 13-16), Klāvs Elsbergs (s. 17-20), Uldis Bērziņš (s. 21-28), Edvins Raups (s. 29-34), Andris Akmentins (s. 35-37), Inguna Jansone (s. 38-40), Eduards Aivars (s. 41-44), JO (s. 45-48), Māris Melngalvs (s. 49-50), Guntars Godiņš (s. 51-53), Maira Asare (s. 54-57), Anna Auziņa (s. 58-59), Valt Ernštreit (s. 60-62), Kristīne Sadovska (s. 60-62).

Alīse Tīfentāle: Haluatko (vihata) minua vielä enemmän? Suomentanut Soile Buks. Rozentāls, Vuosikirja 1996-97, 1997, s. 135-136.

Amanda Aizpuriete: Mustalle kirjoitettu. Neljä runoa: Sinä luet sen..., Mitä teet siellä kaukana yössä..., Viinilasiin pudonnut lumihiutale..., Loppu tulee lähemmäs... Suomentanut Jatta Krug. Kaltio 54:3, 1998, s. 97. Jatta Krugin johdanto: "Kun tummia sanoja hiljaisiin helminauhoihin punon" - Runoilija Amanda Aizpuriete, s. 96.

Aspazija: Mirdzan laulu. Suomentanut Hilkka Koskela. Inessa Galanten konsertin ohjelmalehti 15.11.1998.

Amanda Aizpuriete: (5 runoa.) (Ei kastettu minua missään kirkossa...; Sinut syöstään...) Älä minulta kysy...; Sade meni ohi...; Vieras kohtalo...) Suomentanut Jatta Krug. Parnasso 48:3, 1998, s. 307. Jatta Krugin johdanto: "Amanda Aizpuriete - tähti Latvian runotaivaalla", s. 306-307.

Amanda Aizpuriete: Olen kuin tyttärentyttärentyttärentyttäreni... Suomentanut Jatta Krug. Lepuski 13.12.1998. (Myös Rozentāls-seuran vuosikirjassa 1999.)

Ojārs Vācietis: Kur dzīvo ziema pa vasaru. Missä elää talvi kesäisin. Suomentanut Mirkka Soininen. Rozentāls-seura, vuosikirja 1998, 1999, s. 42.

Knuts Skujenieks: (4 runoa) (Kirjallisuushistoriaa?, Kuka itkee niin pehmeästi..., Monen lainatun totuuden jälkeen..., Sade on surua täynnä...) Englannista suomentanut Anto Leikola. Rozentāls-seura, vuosikirja 1998, 1999, s. 47-48. Anto Leikolan esittely, s. 47.

Amanda Aizpuriete: (9 runoa) (Emme tienneet sinä yönä..., Olen kuin tyttärentyttärentyttärentyttäreni..., Missä aikaisemmassa elämässä..., Kohtalo pilailee hienosti..., Värjään hiukseni syksyn väreillä..., Kaikki pilvetkin kuin tuhkaa ..., Mitä teet siellä kaukana yössä..., Tuo unen nälkä...). Suomentanut Jatta Krug. Rozentāls-seura, vuosikirja 1999, 2000, s. 59-60. Jatta Krugin esittely "Amanda Aizpuriete - tarinankertoja", s. 59.

Knuts Skujenieks: (6 runoa) (Olen sopusoinnussa itseni kanssa..., Gastriittielegia, Pari saappaita, Madrigaali naaraskaniinille, Tupakanmustuttamin sormin..., Toukokuun 6. 1965). Suomentanut Pirkko Huurto. Rozentāls-seura, vuosikirja 1999, 2000, s. 61-63. Pirkko Huurron esittely "Knuts Skujenieks nousi vankileiriltä runoilijaksi", s. 61.

Margita Gūtmane: fragmentteja kirjasta "Vēstules mātei"("Kirjeitä äidille"), 13. kirje, 18. kirje, 43. kirje. Suomentanut Jatta Krug. Jatta Krugin esittely "Margita Gūtmane - kirjailija ilman kieltä". Rozentāls, vuosikirja 2000, ss.

Anna Auziņa: (1 runo) (Enää moneen vuoteen...), Rozentāls, vuosikirja 2000, ss.

Astrīda Konstante: (3 runoa) (Tänä iltana taivaanranta...)(Aika ja kuolemattomuus...)(Taivas on umpeutunut...), Rozentāls, vuosikirja 2000, ss.

Māris Salējs: (4 runoa) (Tekee mieli lempeästi silittää...)(Ratkeaa kangas rikki...)(Vierekkäin)(Kuolleen sotilaan veisu), Rozentāls, vuosikirja 2000, ss.

Kārlis Verdiņš: (2 runoa) (Loppuunpalaneet) (Lääkärin kylmäkiskoisuuteen päättyy...), Rozentāls, vuosikirja 2000, ss.

Amanda Aizpuriete: Vihreäsilmäinen yö. Valikoima runoja 1986-2004. Suomentanut Jatta Krug. 96 s. Sammakko, Turku, 2006. ISBN: 952-483-026-4.

7. ESSEET - ESEJAS

Zenta Mauriņa: Ihmisen tähden. Aiheita ja muunnelmia. Suomentanut Kyllikki Villa. Runosuomennokset Aila Meriluoto, Tuomas Anhava ja Pertti Nieminen, Elina Vaara. Saksankielinen alkuteos: Um des Menschen willen. 222 s. WSOY, Porvoo, 1966 (Humanitas-sarja).

Astride Ivaska: Maailma taskussa. Suomentanut Jatta Krug. Toimittaneet Pirkko Huurto ja Hannu Oittinen. Taifuuni, Helsinki-Tallinna, 2002. ISBN 951-581-084-1.

B. LATVIAA KÄSITTELEVÄÄ KIRJALLISUUTTA

1. HISTORIA - VĒSTURE

Väinö Alho: Liivin kansa, sen entisyys ja nykyisyys. Kyläkirjasto 2, s. 99-158. Jyväskylä, 1891.

E. A. Aaltio: Garlieb Merkel ja hänen teoksensa lättiläisistä talonpojista. 31 s. Oy Ilkan kirjapaino, Vaasa, 1927.

Reino Silvanto: Latvia ja sen talous. 225 s. Otava, Helsinki, 1927.

Kaarlo Kurko: Latvian vapaustaistelu. 148 s. Otava, Helsinki, 1935.

Nauticus (= Mika Waltari): Totuus Virosta, Latviasta ja Liettuasta. 173 s. Förlaget Balticum, 1941.

Seppo Myllyniemi: Baltian kriisi 1938-1941. 218 s. Otava, Keuruu, 1977.

Studia Baltica - näkökulmia Baltian maiden historiaan ja kulttuuriin. Toimittanut Mauno Jokipii. 176 s. Atena, Jyväskylä, 1989.

Joan Lingard: Pako Latviasta 1944. Suomentanut Sirkka Salonen. Alkuteos: Tug of War. 245 s. Gummerus Carlsen, Jyväskylä, 1991. ISBN 951-36-0102-1.

Vilho Niitemaa: Baltian historia. 421 s. WSOY, Helsinki, 1959. - Toinen painos, täydentänyt Kalervo Hovi. 490 s. Tammi, Helsinki, 1991. ISBN 951-30-9112-0.

Marjo Mela: Latvian historia. 154 s. Yliopistopaino, Helsinki, 1997. ISBN 951-570-340-9. 2.p., Yliopistopaino, Helsinki, 1999. 149 s. ISBN 951-570-441-3.

Anna Žīgure: Latvian maa ja taivas. Kertomuksia Latvian historiasta ja nykypäivästä. Suomentanut Hilkka Koskela. 224 s. Otava, Keuruu, 2000. ISBN 951-1-15215-7.

Kari Alenius: Viron, Latvian ja Liettuan historia. 303 s. Atena, Jyväskylä, 2000. ISBN 951-796-216-9.

Latvian historiaa ja kulttuuria. Toim. Marjo Mela ja Lembit Vaba. 408 s. Rozentāls-seura, Keuruu, 2005. ISBN 951-98671-1-2.

Miehitetty Latvia. Toim. Marjo Mela. 287 s. Rozentāls-seura, Keuruu, 2005. ISBN 978-951-9867-3-7.

2. MUISTELMAT - ATMIŅAS

George Popoff: Moskovalaistulva - eräs Euroopan nykyhistorian syrjätapaus. 199 s. WSOY, Porvoo, 1928.

Laima Zihare-Loidl: Kirjeitä Euroopasta. Koonnut ja suomentanut Aimo Ruusunen. 88 s. Julki Oy, Pori, 1996. ISBN 952-9819-03-X.

Anna Žīgure: Kuitenkin niin lähellä. Suomentanut Hilkka Koskela. 255 s. Otava, Keuruu, 1997. ISBN 951-1-15111-8.

Jukka Rislakki: Latvian kohtalonvuodet : Krisjanis Berkiksen ja Hilma Lehtosen tarina. 386 s. Gummerus, Jyväskylä, 2005. ISBN 951-746-710-9.

Nadine Vitols-Dixon: Meripihkahelmi povella. Latvian presidentti Vaira Vike-Freiberga.. Suomentanut Hilkka Koskela. Petergailis, Riika, 2006. ISBN 9984-33-166-0.

Sandra Kalniete: Tanssikengissä Siperiaan. Suomentanut Hilkka Koskela. 324 s. WSOY, Helsinki, 2007. ISBN 978-951-0-32096-9.

3. KIRJALLISUUS JA TAIDE - LITERATŪRA UN MĀKSLA

Latvian Taiteen Näyttely, Taidehalli - Utställning Av Lettisk Konst, Konsthallen. 30 s. Helsinki, 1936.

Janis Rozentāls maalauksia. 11 s. Neuvostoliiton kulttuuri- ja tiedekeskus, Helsinki, 1986.

Dainojen henki. Latvian ja Liettuan kirjallisuudesta ja kulttuurista. Toimittanut Urpo Vento. 276 s. Tietolipas 120. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1990. ISBN 951-717-622-8.

Paaudze - Generation: Contemporary Latvian art - Sukupolvi: Latvian nykytaidetta. Porin taidemuseo 13.11.1992 - 10.1.1993. Toimittanut Jari-Pekka Vanhala. Käännökset Valentīna Gurtaja, Vesa-Matti Velhonoja. Porin Taidemuseo, (Pori), 1992.

Aija Zariņa - Latvialainen taidemaalari. Maalauksia 26.8.-13.9.1992, Taidemaalariliiton galleria. 16 s. Antra Kļaviņan johdantoteksti, suom. Eva Gottberg, s. 3-5. Helsinki, 1992.

Latvia taiteiden risteyksessä - Latvian tasavallan 75-vuotisjuhlanäyttely 18.11.1993 - 31.1.1994. Toimittaneet Kai Kartio, Ira Westergård, latviankieliset tekstit suom. Eva Gottberg. 85 s. Ulkomaisen taiteen museo Sinebrychoff, Helsinki, 1993. ISBN 951-47-8404-9.

Elli ja Janis Rozentāls - elämää ja taidetta. 127 s. Rozentāls-seura, Helsinki, 2006. ISBN 951-98671-2-0.

4. MATKAOPPAAT - TURISTU CEĻVEDI

Matkustakaa Riikaan! 29 s. Helsinki, 1934.

Andris Kolbergs: Riika matkaopas. Kirja Riikaan matkustaville ja niillekin, jotka ehkä eivät aio matkustaa Riikaan. Suomalaisen laitoksen toimitus ja käännös Eva Gottberg-Talve. 329 s. SN-kirjat, Helsinki, 1990. ISBN 951-615-768-8.

Antero Leitzinger: Baltian matkaopas. 215 s. Kirja-Leitzinger, Helsinki, 1993. 2. p. 216 s. 1993. ISBN 952-9752-05-9.

Markku Vaarnas: Liikemiehen Baltia. Fintra-julkaisu n:o 109. 136 s. Fintra, Helsinki, 1996.

Hannu Oittinen - Maima Grīnberga: Sankarimatkailijan Riika. 193 s. Taifuuni, Helsinki, 1997. ISBN 951-581-055-8. Uudistettu painos v. 2000.

Vesanto, Harri: Karavaanarin Baltia - Eesti, Latvia, Liettua. 24 s. SF-Caravan, Hämeenlinna, 1999.

5. KIELIOPIT JA SANAKIRJAT - GRAMATIKAS UN VĀRDNĪCAS

Latvian kielen sanastoa - Kuinka se nyt taas sanottiinkaan latviaksi! (Toim. Helena Johansson). 13 s. (Rozentāls-seura), Helsinki, 1993.

Valentīna Gurtaja - Sari Krjukov: Sveiki! Suomi-latvia keskusteluopas matkailijoille ja muillekin. 96 s. Taifuuni, Helsinki, 1994. ISDB 951-581-027-2.

Leena Silfverberg: Sanasto suomen kielen alkeis- ja jatko-oppikirjaan. Suomi-Latvia Somu-latviešu vārdnīca. Tulkojusi Ingrida Peldekse. 93 s. Finn Lectura, Loimaa, 1995. ISBN 951-8905-92-4.

Valentīna Gurtaja - Mirja Itkonen: Laipni lūdzam! Latviaa suomalaisille. Finn Lectura, Pieksämäki, 1996. ISBN 951-792-013-X.

Marja Pajula - Iveta Vanhanena - Jelena Samcova: Latviešu - somu, somu - latviešu vārdnīca. Latvia - suomi - latvia - sanakirja. 560 s. Norden, Rīga, 1997. ISBN 9984-9081-0-0.

Heino Väyrynen - Jussi Mattila: Latviešu-Somu vārdnīca - Latvia-suomi-sanakirja. 237 s. Finn Lectura, Helsinki, 1997. ISBN 951-792-024-5.

Eizenija Strasnova - Heino Väyrynen - Jussi Mattila: Latviešu-Somu-Latviešu vārdnīca - Latvia-suomi-latvia sanakirja. 338 s. Finn Lectura, Helsinki, 2005. ISBN 951-792-179-9.

6. MUUT - CITI

Kai Ulrich Müller: Latvia. Suomentanut Heikki Eskelinen. Otava, Helsinki, 1994. ISBN 951-1-13018-8.

Latvialaisia leivonnaisia. 23 s. Rozentāls-seura, Helsinki, (1994).

Jouko Kokkonen: Baltian liikuntaopas. 151 s. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu n:o 144. Liikuntatieteellinen Seura, Helsinki, 1997.

Suomen lähialueet 2/99. Latvia-raportti. 84 s. Tilastokeskus, Helsinki, 1999.

Heikki Valtonen, Matti Lehtonen, Antti Karlin: Korkeakouluanalyysi Latvia-yhteistyöstä ja erityisesti ympäristöyhteistyöstä. Dipoli-sarja 2/1999. 39 s. Teknillinen Korkeakoulu, Koulutuskeskus Dipoli, Espoo, 1999.

Panu Kontio ja Antti Karlin: Latvian ympäristökysymykset ja koulutustarveanalyysi. Dipoli-sarja 3/1999. 54 s. Teknillinen Korkeakoulu, Koulutuskeskus Dipoli, Espoo, 1999.

Risto Puha: Latvialaistamisopas - suomalaisten etu-, suku- ja paikannimien latvialaistaminen, Relaxia Oy, Vantaa, 2000, ISBN 951-98605-0-9.