Kolme useimmin mainittua puuta Latvian kansanlauluissa

Puilla on suuri rooli Latvian kansanperinteessä. Latvian kansanlauluissa eli dainoissa puita mainitaan usein. On arvioitu, että jopa joka kymmenes daina koskee jotain puuta. Tosin puut ovat suosittuja muissakin kansanperinteen osa-alueissa, kuten saduissa, kertomuksissa, loitsuissa ja uskomuksissa. Dainojen sisältöä on mahdollista tulkita joko suoraan tai huomioiden niiden metaforisuuden. Dainoissa puita personifioidaan eli ne saavat ihmismäisiä tai inhimillisiä piirteitä.

WP_20150803_011
Tammi esiintyy puista useimmiten Latvian dainoissa

1 ) TAMMI

Kirkkaimmalla ensimmäisellä sijalla on tammi (latviaksi ozols). Se on esiintymistiheytensä perusteella suosituin puu. Ei ole sattumaa, että ensimmäisenä listalla ovat tammi ja siihen tiiviisti liittyvä lehmus. Latviassa on varhain vallinnut puukultti, ja arvellaan, että tammea ja lehmusta on pidetty toteemeina eli myyttisinä esi-isinä, suvun suojelijoina. Tammi on kieliopilliselta suvultaan maskuliininen. Latvian muinaisuskoon on liittynyt puille uhraaminen, ja tammelle on kaiketi uhrattu tiettyinä ajankohtina kaksi linnunmunaa. Tammi liitetään myös ukkosenjumala Pērkonsiin. Tammi symboloi dainoissa aina miestä. Miksi tammi on suosituin? Luultavasti ainakin siksi, että kansa on huomannut sen erityispiirteet verrattuna muihin puihin – se voi saavuttaa hyvin korkean iän (kerrotaan tuhatvuotisista yksilöistä) ja vanhana sen rungon ympärys on huomattava. Tammen puuaines on kovaa ja sitä on käytetty rakentamiseen.

Es, karā aiziedams / Krustu cirtu ozolā; / Ja neraud tēvs, māmiņa, / Lai raud krusta ozoliņš

Sotaan lähtiessäni / Kaiverran ristin tammen kaarnaan; / Jos isä ja äitini eivät itke, / Itkeköön ristitammi

2) LEHMUS

Lehmus (latviaksi liepa) esiintyy toiseksi useimmiten. Vertailun vuoksi voi todeta, että tammi mainitaan dainoissa noin kolme kertaa useammin kuin lehmus. Lehmus on kieliopilliselta suvultaan feminiininen puu, ja dainoissa lehmus symboloi aina nuorta naista, neitoa. Lehmusta kuvaillaan tuuheaksi ja sen latvaa pyöreäksi. Lehmuksen juurelle on aikoinaan uhrattu ainakin maitoa, juustoa ja rasvaa. Se on saavuttanut suosionsa epäilemättä kauneutensa ja terveellisten, medeltä tuoksuvien kukkiensa ansiosta. Lehmuksen pehmeä puuaines on ollut oivallinen kanteleen veistoon.

Liepa zied, liepa zied / Baltajiem ziediņiem; / Stādīsim liepu mežu / Apkārt mūsu pagalmiņu

Kukkii lehmus, kukkii lehmus / Valkoiset ovat sen kukkaset; / Istutetaan lehmusmetsä / Pihaamme reunustamaan

3) KOIVU

WP_20150905_005
Koivu on dainoissa kolmanneksi mainituin puu. Se on Latvian kansanperinteessä kosminen puu, ja vertautuu mahdollisesti maailmanpuuhun.

Kun tammella ja lehmuksella on dainoissa melko pysyvät roolinsa, koivu on symboliselta olemukseltaan muuttuvaisempi eikä niin vahvasti sidottu sukupuoleen. Koivu (latviaksi bērzs) on silti kieliopillisen sukunsa perusteella maskuliininen puu. Usein koivua verrataan kosijaan. Sitä pidetään tammen ja lehmuksen ohella pyhänä puuna, jonka juurelle on uhrattu. Useissa kulttuureissa tunnetaan maailmanpuu-käsitys. Maailmanpuu kuvaa järjestäytynyttä maailmankaikkeutta siten, että juuret kuuluvat maanaliseen, henkien maailmaan, kun puun runko taas merkitsee maanpäällistä, ihmisten asuttamaa tilaa. Latva puolestaan vertautuu taivaaseen, jota asuttavat linnut. Arvellaan, että Latviassa koivu ja tammi ovat olleet tällaisia kosmisen puun ilmenemismuotoja.

Bērziņš lapas darināja / Es darinu vainadziņu / Salna koda bērza lapas / Tautas ņēma vainadziņu

Koivussa oli hiirenkorvat / Minä punoin seppelettä / Halla puri koivulta lehdet / Kosijat veivät seppeleeni

Tammen, lehmuksen ja koivun jälkeen neljännellä sijalla on omenapuu ja viidentenä tuomi.

 

Voit jatkaa lukemista latvialaisesta kansanperinteestä täältä. Jutussa kerrotaan lisää symboleista.

 

Lähteinä on käytetty Helena Erdmanen kirjoitusta “Koku tēli, to semantika un mākslinieciskā slodze dziesmu folklorā” teoksessa “Pasaules skatījuma poetiskā atveide folklorā” (1988) sekä Janīna Kursīten teosta “Mītiskais folklorā, literatūrā, mākslā” (1999). Dainat ovat sellaisenaan lähteistään. Dainoja pääsee lukemaan latviaksi täältä.

Käännökset ovat kirjoittajan.

Vastaa