LAtvialainen kansantanssi Kuva: Tero H. Savolainen

Latviaa laulaen ja tanssien – Latvialainen kansantanssi ensiaskelista nykypäivään

Latvialaisen kansantanssin juuret ulottuvat kauas aina aikaan,  jolloin balttilaiset heimot saapuivat Baltian alueelle ja asettuivat elämään. Tanssi synnyttää liikettä ja eloa, mutta mistä tanssi saa alkunsa?

Latvialainen kansantanssi on syntynyt elämästä. Ihmisistä, arjesta ja liikkeestä. Kuten Dainoista, latvialaisista kansanrunoista, tiedetään eivät ne aina kerro suurista sankareista, jotka tekivät suuria urotekoja vaan usein tavallisista ihmisistä ja heidän asioistaan. Tanssia ei oikein olisi ilman musiikkia, ja niin latvialainen folk-musiikki ja tanssi yhdistyvät myös teemojensa osalta.

Näitä jokapäiväisiä aiheita olivat kylvö, sadonkorjuu sekä kalastaminen. Ihmisen elämänkaaren tärkeimmistä tapahtumista myös on tanssittu aikojen alusta saakka: syntymästä, häistä ja kuolemasta. Vaikka teemat, joista kansantanssin askeleet polkaistiin käyntiin olisivatkin kovin arkisia jopa synkkiäkin, niin tanssiminen tuotti ja tuottaa edelleen iloa osallistujilleen. Tanssit kuuluivat yhteisöjen kokoontumisiin silloisiin sosiaalisiin tapahtumiin häihin ja muihin suuriin juhliin kuten juhannukseen.

Balttilaisessa varhaisessa kulttuurissa kuten varmasti muissakin maasta ja luonnosta eläneissä yhteisöissä luonnolliseen ympäristöön kuuluivat linnut ja muut eläimet ja elämä rytmittyi vuodenaikojen mukaisesti. Myös näistä on syntynyt aiheita sekä lauluiksi että tansseiksi.

Mitä koristeelliset hienot tanssiasut eli kansallispuvut kertovat? Niillä on oma tarinansa, joka on ommeltu perinteisesti villasta ja pellavasta.

Kansallispuvuilla on useampia symbolisia merkityksiä. Puvut viestivät sekä käyttäjänsä sosiaalisesta statuksesta että niistä voi paljastua kulttuuriperinteitä tuntevalle myös alue, jolta ne ovat Latviasta peräisin. Kansanperinteen mukaan mitä tahansa päähinettä ei naisen sopinut sosiaalisen statuksen sekoittumisvaaran vuoksi päähänsä asettaa. Kruunu hiuksille jos oli naimaton nainen ja hattua tai huivia käyttivät avioliiton satamaan purjehtineet rouvat.

Kuten mikä tahansa muoti myös kansallispukujen ulkoasu on muuttunut vuosien saatossa.
Oheisesta osoitteesta voi käydä tutustumassa eri aikakausien kansallispukuihin.

http://www.latvia.eu/culture/latvian-folk-dress#node-3527

Historiasta tähän päivään on säilynyt merkittävänä tapahtumana Laulu ja Tanssijuhlat, jotka on juhlittu ensimmäisen kerran 1873. Juhlat löytyvät Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelosta! Oheisesta linkistä pääset vilkaisemaan miltä näyttävät Latvialaisen folk-tanssiryhmän Gatves dejan ja Sasala jurinan esitykset Laulu ja Tanssijuhlilta.

Sasala jūriņa  – Latvia 24th Song and 14th Dance festival in 2008

Gatves deja – Latvia 24th Song and 14th Dance festival in 2008

https://youtu.be/3WKjntrv8Pc

Tule tanssimaan!

Nyt sinulla on itselläsi mahdollisuus kokeilla, tutustua ja osallistua latvialaiseen kansantanssiin ja kokea tanssimisen riemu

Rozentals-seuran kansantanssiryhmä kokoontuu maanantaisin! Voit edelleen osallistua vaikka et olisikaan päässyt ensimmäisellä kerralla mukaan! Harjoitukset jatkuvat joulukuuhun saakka ja harjoituskertoja kertyy syyskaudella yhteensä 12.

Harjoitukset pidetään maanantaisin Shakta Joogakoululla Työpajankatu 10 C 4 00580 Helsinki 4 kerros.

Lisää tietoa kurssista saa sähköpostiosoitteesta tanssikurssi@rozentals-seura.fi tai soittamalla Aiga Turukalle nro. 0401376561

Tietoja tapahtumasta myös facebookissa.

 

Kirjoittaja: Pauliina Sundqvist

Vastaa