LATVIAN HISTORIA

Latvian historiaa pähkinänkuoressa 1100-luvulta alkaen
(koonnut Anto Leikola, päivitetty elokuussa 2007)

1100-luvulla nykyisen Latvian alueella asusteli useita heimoja: semgallit Lielupe-joen laaksossa, latgallit nykyisen Latvian itäosassa, seelit eli selonit Väinäjoen (Daugava) eteläpuolella, kuurilaiset eli kuronit maan länsiosassa Kuurinmaan alueella (Kurzeme) ja suomalais-ugrilaista kieltä puhuvat liiviläiset Riianlahden rannalla, Riian länsipuolella. Myöhemmin kieliltään balttilaiset semgallit ja latgallit tulivat hallitseviksi heimoiksi.

1160 lyypekkiläisiä kauppiaita asettuu Väinäjoen suulle.

1186 saksalainen munkki Meinhard perustaa Ykskylään (nyk. Ikškile) kirkon ja saa Bremenin arkkipiispalta nimityksen Liivinmaan piispaksi.

1201 piispa Albert perustaa Riian (Rīga) kaupungin ja 1202 Kalparitariston, joka valloittaa ja käännyttää ensin Liivinmaan ja sitten, noin vuoteen 1230 mennessä, Kuurinmaan.

1225 Henrik Lättiläinen kirjoittaa kronikan Kalparitariston valloituksen kulusta.

1237 Kalparitaristo yhtyy Saksalaiseen ritarikuntaan, joka hallitsee maata 1500-luvulle asti.

1525 Kalparitaristo lakkautetaan, ja sen viimeinen suurmestari Gotthard Keller ottaa Kuurinmaan herttuan arvon.

1558-1583 ns. Liivinmaan sota. Eestinmaa (nyk. Viron pohjoisosa) joutuu Ruotsille, Liivinmaa ja Latgale Puolan kruunun alaiselle Kuurinmaan herttuakunnalle (1561).

1585 Vilnassa, Liettuassa, painetaan latviankielinen katolinen katkismus. 1586 Riiassa ilmestyy luterilainen latviankielinen katkismus, 1587 virsikirja.

1621 Kustaa II Aadolfin joukot valloittavat Riian, Altmarkin rauhassa 1629 Liivinmaa joutuu Ruotsille. Liivinmaan pappien ja virkamiesten kouluttamiseksi perustetaan Tarton yliopisto 1632.

1642-1682 Herttua Jakob (Jēkabs) hallitsee Kuurinmaata, pääkaupunkinaan Jelgava (Mitau). Kauppa ja merenkulku kukoistavat, ja siirtomaiksi hankitaan Gambia Afrikasta ja Tobago Karibialta, mutta ne menetetään jo 1600-luvun lopulla.

1689 koko Raamattu ilmestyy latvian kielellä, kääntäjänä pastori Ernst Glück. Ruotsin kuningas Kaarle XI myönsi sen painatukseen 7500 taaleria.

1721 Ruotsi menettää Eestinmaan ja Liivinmaan Venäjälle.

1711 Kuurinmaan herttuan Friedrich Wilhelmin kuollessa todellinen valta siirtyy hänen leskelleen Annalle, Pietari Suuren veljentyttärelle, josta 1730 tulee Venäjän keisarinna. Hänen suosikkinsa Ernst Biron tulee herttuaksi 1737, mutta karkotetaan pian Siperiaan. Hän palaa 1763 herttuaksi Katariina II:n hallitessa. Biron rakennuttaa Jelgavan ja Rundālen palatsit, arkkitehtina toimi italialainen Bartolomeo Rastrelli.

1750-1780-luvuilla Gotthard Stender, "latvialaisen kirjallisuuden isä", julkaisee latvian kieliopin ja sanakirjan, kansanrunoutta ja luonnontieteellisen ensyklopedian yhteiselle rahvaalle.

1762-1769 Saksalainen J. G. von Herder toimii Riiassa opettajana ja apupappina ja tutustuu myös latvialaiseen kansanrunouteen; hän haaveilee Riiasta "uutta Berliiniä".

1782 Riian saksalainen teatteri aloittaa toimintansa.

1795 Herttua Peter Biron, Ernst Bironin poika, joutuu luovuttamaan Kuurinmaan Venäjälle.

1818-1819 talonpoikien maaorjuus lakkautetaan, mutta maat jäävät aatelistolle.

1822 ensimmäinen latviankielinen sanomalehti "Latweeschu Avise" alkaa ilmestyä.

1824 Riiassa perustetaan Latvialaisen kirjallisuuden seura, jonka julkaisuksi tulee vuodesta 1828 "Magazin der Lettischen Litterarischen Gesellschaft".

1837-1839 nuori Richard Wagner toimii kapellimestarina Riiassa.

1840-luvulla esiintyy talonpoikien joukkokääntymystä luterilaisuudesta ortodoksisuuteen.

1844 pastori G. F. Buettner julkaisee yli 2000 runoa käsittävän valikoiman kansanlauluja, "dainoja".

1848 talonpojille myönnetään oikeus muuttaa kaupunkeihin, 1863 he saavat oikeuden ostaa maata.

1862 Riikaan perustetaan polyteknillinen opisto, josta tulee sittemmin korkeakoulu.

1863 Riikaan valmistuu ensimmäinen teatterirakennus (nykyinen Kansallisooppera). Näytelmiä esitetään saksaksi, 1870-luvulta myös latviaksi, teatterin johtajana toimii näyttelijä Ā. Alunāns. Vakinainen ooppera aloittaa toimintansa vasta 1919.

1868 perustetaan Riian Latvialainen Seura, josta tulee kansallismielisten pyrkimysten keskus.

1873 Ensimmäiset suuret laulujuhlat, joissa on mukana 43 kuoroa. Fricis Brīvzemnieks julkaisee kansanrunokokoelman, joka sisältää 1118 daina-runoa.

1879 Ensimmäinen latviankielinen romaani ilmestyy (Matiss ja Reinis Kaudzīte: Mērnieku laiki, "Maanmittarien ajat").

1888 Andrejs Pumpurs julkaisee kansantarujen pohjalta ja Kalevalan innoittamana eepoksensa Lāčplēšis (Karhunkaataja, suom. 1988).

1894-1915 Krišjānis Barons järjestää julkaisee jättiläismäisen kokoelman kansanrunoja nimellä Latvju dainas (8 nidettä, yhteensä 6256 sivua ja 217 996 runotoisintoa).

1850-luvulta alkaen vaikuttaneita kuvataiteilijoita: Jānis Roze, Kārlis Hūns (Karl Huhn), Jūlijs Feders (Julius Feder); 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkupuolelle: Ādams Alksnis, Janis Rozentāls, Vilhelms Purvītis, Jānis Valters.

1850-luvulta alkaen säveltäjiä: Latvian kuorokulttuurin perustaja ja kansanlaulujen sovittaja Jānis Cimze, latvialaisen taidemusiikin uranuurtaja ja kansallislaulun "Dievs, svētī Latviju" säveltäjä, Kārlis Baumanis, kantaattien, sinfonisten teosten ja kamarimusiikin säveltäjä sekä kansanmusiikin tutkija Alfreds Kalniņš, yksinlaulusäveltäjä Jāzeps Vītols, Janis Mediņš sekä Emils Melngailis.

1890-luvulta alkaen kirjailijoita: novellisti ja näytelmäkirjailija Rūdolfs Blaumanis (kuoli 1908 tuberkuloosiin Takaharjun parantolassa Punkaharjulla, "Novelleja" suom. 1923), runoilija, näytelmäkirjailija ja lehtimies Jānis Rainis ja hänen puolisonsa runoilija ja näytelmäkirjailija Aspazija.

1905 Vallankumousliike aiheuttaa kapinointia ja kartanoiden hävitystä, mitä seuraavat ankarat rankaisutoimet.

1914-1918 ensimmäinen maailmansota. Saksalaiset miehittävät Kuurinmaan 1915 ja koko Latvian 1917. Saksa antautuu ympärysvalloille 1918.

1918 Kuurinmaa ja Liivinmaan eteläosa ("Lättiläinen Liivinmaa") julistautuvat 18.11.1918 itsenäiseksi Latvian tasavallaksi, jonka pääministeriksi tulee Kārlis Ulmanis.

1918-1919 Venäläiset valtaavat Baltian. Latviaan julistetaan neuvostotasavalta. Toukokuussa 1919 R. von der Goltzin joukot valtaavat Riian. Latvian väliaikaisen hallituksen joukot saavat voiton venäläisistä, neuvostohallitus hajoaa, rauha Neuvosto-Venäjän kanssa solmitaan 11.8.1920.

1919 Latvian yliopisto perustetaan Riikaan, 1921 perustetaan Tiedeakatemia.

1921 Latvia hyväksytään Kansainliiton jäseneksi.

1922 uusi valtiosääntö hyväksytään, presidentiksi tulee Jānis Čakste. Rahayksiköksi otetaan lati (lats = 100 santiimia). Maareformi toteutetaan.

1934 Ulmanis ottaa armeijan tukemana vallan käsiinsä, parlamentti hajotetaan ja puolueet lakkautetaan. Ulmanis tulee presidentiksi.

1939 ns. Ribbentrop-sopimus Saksan ja Neuvostoliiton etupiirijaosta, Baltia jää Neuvostoliiton etupiiriin. Neuvostoliitto vaatii yhteistyösopimusta ja oikeutta tukikohtiin, mikä toteutuu.

1940 Neuvostoliitto vaatii 16.6.1940 Latviaan itselleen myötämielisempää hallitusta ja miehittää maan. Muodostetaan "kansanhallitus", joka järjestää 14.-15.7. näennäiset vaalit, työväenpuolueen ehdokaslista on ainoa sallittu. Näin aikaansaatu parlamentti julistaa maahan neuvostovallan ja päättää maan liittämisestä Neuvostoliittoon, mikä vahvistetaan Moskovassa 5.8. Noin 15 000 ihmistä vangitaan ja viedään leireille, osa upseereista ammutaan.

1941 Saksa valtaa heinäkuussa Liettuan ja Latvian, joista muodostetaan "Reichskomissariat Ostland". Baltiansaksalaisia ryhdytään kuljettamaan Saksaan.

1944 Neuvostoliitto valtaa lokakuussa takaisin Latvian, jonka väkiluku on pudonnut kahteen kolmannekseen entisestä. Maatalouden kollektivisointi aiheuttaa levottomuuksia, joissa yli 42 000 ihmistä lähetetään leireille.

1988 kansallinen liikehdintä alkaa voimakkaana koko Baltiassa.

1990 Latvia julistautuu 4.5. sisäisesti itsenäiseksi valtioksi ja ottaa jälleen nimen Latvian Tasavalta.

1991 Neuvostoliiton sisäministeriön Omon-joukot pyrkivät saamaan Riian hallintaansa, joitakin ihmisiä kuolee. Kansanäänestyksessä 3.3. yli 70% äänestäjistä kannattaa täyttä itsenäisyyttä. Neuvostoliitossa tapahtuvan vallankaapausyrityksen yhteydessä Latvia julistautuu 21.8. täysin itsenäiseksi. Virossa tapahtuu sama kehitys, Liettua on itsenäistynyt jo edellisenä vuonna. Kaikki kolme maata hyväksytään syyskuussa Yhdistyneiden Kansakuntien jäseniksi. Neuvostoliitto hajoaa joulukuussa. Suurlähettilääksi Suomeen nimitetään Anna Žīgure.

1992 Latvian rupla irrotetaan Venäjän ruplasta, myöhemmin samana vuonna vanha rahayksikkö lati palautetaan.

1993 Ensimmäiset parlamentin (saeima) vaalit. Parlamentti valitsee presidentiksi Kārlis Ulmanisin veljen pojanpojan Guntis Ulmanisin. Puhemieheksi valitaan uutta itsenäistymisprosessia korkeimman neuvoston puhemiehenä johtanut Anatolijs Gorbunovs.

1994 viimeiset venäläiset poistuvat maasta. Parlamentti hyväksyy uuden kansalaisuuslain (maan asukkaista 54% on latvialaisia, 33% venäläisiä ja 13% muita). Latvia hyväksytään Euroopan Neuvoston jäseneksi.

1995 presidentti Martti Ahtisaari tekee valtiovierailun Latviaan. Guntis Ulmanis valitaan 1996 toistamiseen presidentiksi. Hän tekee valtiovierailun Suomeen marraskuussa 1997 (edelliset valtiovierailut tapahtuivat 1926).

1997 Latvia pyrkii Euroopan Unionin jäseneksi, mutta toisin kuin Viro, ei pääse jäsenyysneuvotteluihin ensimmäisten uusien ehdokkaiden joukossa. Latvia tavoittelee myös NATO:n jäsenyyttä.

1998 Latvian ja Venäjän suhteet kiristyvät, kun Moskovassa syytetään Latviaa "venäläisvähemmistön sorrosta". Kansalaisuuskriteerejä pyritään lieventämään.

1999 kanadanlatvialainen tiedenainen Vaira Vīķe-Freiberga valitaan presidentiksi. Uusittu kielilaki hyväksytään parlamentissa. EU päättää aloittaa jäsenyysneuvottelut mm. Latvian kanssa.

2000 EU:n ja Latvian väliset jäsenyysneuvottelut alkavat. Suurlähettilääksi Suomeen nimitetään Alberts Sarkanisin (1998-2000) jälkeen Valdis Krastiņš.

2001 Riian kaupunki juhlii 800-vuotista historiaansa.

2003 Riiassa järjestetään Eurovision laulukilpailut.

2003 Vaira Vīķe-Freiberga valitaan presidentiksi toiselle kaudelle.

2004 Latviasta tulee NATO:n ja EU:n jäsen.

2006 Riiassa järjestetään jääkiekon MM-kilpailut.

2007 Valdis Zatlers valitaan presidentiksi.