ROZENTĀLS-SEURAN HISTORIAA

Heikki Koski: "Rozentāls-seuran perustaminen" ( ilmestynyt Rozentāls-seuran vuosikirjassa 2000)

AIKA ON KYPSÄ

1980-luvun loppuvuosina keskustelin pariin otteeseen Anna Žīguren kanssa siitä, että aika saattaisi puolin ja toisin olla kypsä ystävyysseurojen perustamiseen, Latvia-Suomi-seuran Latviaan ja Suomi-Latvia-seuran Suomeen. Latvia on Suomea lähellä, miltei naapuri, mutta sodan jälkeinen aika oli supistanut voimakkaasti yhteyksiä ja kadottanut kansat toistensa tietoisuudesta. Oikeastaan vain Porin ja Riian sekä Pietarsaaren ja Jūrmalan ystävyyskaupunkisuhteet olivat pitäneet yllä säännöllistä yhteyttä Suomen ja Latvian välillä.

IDEOINTIA, SUUNTAVIIVOJA

Jotta ajatus ystävyysseuran perustamisesta myös Suomesssa käytännössä toteutuisi, kutsuin 17.4.1990 Alkon Arkadia-kabinettiin joukon henkilöitä, joiden tiesin tuntevan Latviaa ja omaavan sinne jossain määrin yhteyksiä. Paikalla olivat ohellani Pentti Holappa, Pirkko Koski, Anto Leikola, Pulmu Manninen, Emmi Martin, Risto Teinonen, Urpo Vento ja Seppo Zetterberg. Alustuksessani totesin, että keskusteltaessa siitä, miten kansalaisjärjestötasolla parhaiten voidaan edistää Suomen ja Latvian kulttuuri- ja muuta yhteistyötä, olisi mahdollista kiinnittää huomiota mm. Latvian kulttuuripäivien järjestämiseen sekä siihen liittyen tai siitä erillisten kulttuuriyhteyksien kehittämiseen ilman mitään erillistä organisaatiota, ympäristöyhteistyön kehittämiseen koko Itämeren puitteissa sekä toimenpiteisiin kansalaisjärjestön perustamiseksi Suomen ja Latvian kulttuuri- ja muita suhteita edistämään. Pentti Holappa ja Pirkko Koski kertoivat osallistumisestaan Latvian ensimmäiseen kulttuurifoorumiin maaliskuussa 1990 ja siinä yhteydessä Latvia-Suomi-seuran edustajien kanssa käymistään keskusteluista. Pulmu Manninen puolestaan kertoi siitä, miten Suomi-Neuvostoliitto-Seurassa oli viime aikoina kehitelty Baltia-yhteyksiä.

SEURAN NIMI LÖYTYY

Laajan keskustelun jälkeen päädyttiin siihen, että ryhdytään toimenpiteisiin Suomen ja Latvian välisiä kulttuuri- ja muita yhteyksiä edistävän kansalaisjärjestön perustamiseksi. Järjestön nimeksi, Pirkko Kosken keksimänä, ajateltiin Tuglas-seuran mallin mukaisesti Rozentāls-seuraa. Sovittiin, että järjestön perustamista valmistelee pieni epävirallinen työryhmä, johon nimettiin Pentti Holappa, Pirkko Koski, Anto Leikola, Emmi Martin ja minä kokoonkutsujana. Työryhmä kokoontuikin meillä Lauttasaaressa 3.5.1990, jolloin päätettiin lopullisesti suosittaa, että uuden kansalaisjärjestön nimeksi tulee Rozentāls-seura, valmisteltiin sääntöjä, päätettiin perustavan kokouksen kutsumenettelystä ja päätettiin pyytää Jatta Krugia perustettavan yhdistyksen sihteeriksi.

SEURA PERUSTETAAN

Perustamiskokous pidettiin Oy Alko Ab:n auditoriossa 17.5.1990. Kokous hyväksyi säännöt, jotka oli valmistellut varatuomari Kari Paaso Alkosta, ja valitsi väliaikaisen hallituksen, jonka puheenjohtajaksi valittiin minut perustamiskokouksen avaajana ja puheenjohtajana sekä sihteeriksi myös perustamiskokouksen sihteerinä toiminut Jatta Krug. Kaikki paikalla olleet allekirjoittivat seuran perustamiskirjan. Kokousasioiden jälkeen Anna Žīgure esitti katsauksen Latvian tilanteeseen ja toi kokoukselle edellisenä vuonna perustetun Latvia-Suomi-seuran tervehdyksen. Seuran rekisteröimistoimet hoidimme varatuomari Kari Paason kanssa Alkosta käsin.

TOIMINTA ALKAA

Koska Latviasta ei tuohon ajankohtaan mennessä ollut kirjoitettu meidän lehdissämme juuri muita kuin ajankohtaisartikkeleita, julkaisin Uudessa Suomessa 28.4.1990 kirjoitukseni "Suomen ja Latvian yhteydet osaksi Itämeren alueen yhteistyötä". Kun Rozentāls-seuran perustamisesta kerrottiin tiedotusvälineissä, Reino Hirviseppä lähetti pöytälaatikostaan löytämänsä, 1920-luvulla laatimansa suomennoksen Latvian kansallislaulusta. Siitä ja perustamisasiakirjoista voi katsoa Rozentāls-seuran arkiston saaneen alkunsa.