Rozentāls-seura on mukana Matkamessuilla Helsingissä 19.-21.1.2024. Messuilta löydät ideoita ja vinkkejä monenlaiseen matkustamiseen.

Seuran osastolla voi esimerkiksi osallistua Latvia-tietovisaan, ostaa seuran julkaisuja sekä tietysti vaihtaa matkakokemuksia ja -suunnitelmia Latvian-reissuista. Osasto 7ky9 löytyy muiden ystävyysseurojen joukosta. Lämpimästi tervetuloa!

Matkamessujen kotisivu löytyy tästä linkistä.

Kuva: Kristaps Ungurs

Jos hakusessa ovat matkavinkit Latviaan, olet tullut oikeaan paikkaan! Matkavinkkejä jakaa Firma maksaa Löytöretki Latviaan -kirjan kirjoittaja Jenni Kallionsivu. Kirja sisältää tekijänsä omia näkemyksiä ja kokemuksia Latviasta höystettynä historialla, kansatieteellä ja kielten yhteneväisyyksien ja erojen ihastelulla. Matkatunnelmaa nostattaa Linda Prauliņan piirroskuvitus. Kirja on ystävyysseuran (siis Rozentāls-seuran) kustantama ja niinpä se koettaakin olla ystävällinen lukijaansa kohtaan: asialliset asiat kerrotaan niin kuin ne ovat, muuten lukija voi ottaa rennosti, sillä niin on kirjoittajakin tehnyt. Matkaa suunnitellessa mieleen voi inspiraation etsimisen lisäksi tulla monia käytännön kysymyksiä, ja tässä vastaan joihinkin niistä.

Onko Latviassa turvallista?
Vaikka minkään paikan maailmassa ei voi luvata olla 100% turvallinen, Latvia pääsee kuitenkin aika lähelle. Riian ja muidenkin latvialaisten kaupunkien yössä kaiken ikäiset naiset ja miehet voivat yleensä kulkea rauhallisin mielin. Ahdistelu ei kuulu maan tapoihin ja Latviaan voi hyvillä mielin lähteä naisporukan reissulle tai vaikka yksin. Näkyvästi humalainen turisti kuitenkin vetää hankaluuksia puoleensa. Oman subjektiivisen arvioni mukaan pelottavinta Latviassa on liikenne. Ajantasaista ja punnittua tietoa Latvian turvallisuudesta saa ulkoministeriön matkustustiedotteesta.

Voiko Latviassa juoda hanavettä?
Voi. Kaikki latvialaiset eivät tosin ole samaa mieltä: vaikka vesi olisi viranomaisten mukaan juomakelpoista, monet kehottavat välttämään sitä. Jotkut väittävät veden olevan muuten juomakelpoista, mutta putkisto-ongelmien tekevän siitä juomakelvotonta. Jotkut eivät pidä sen mausta ja juovat tämän takia pullovettä tai suodattavat veden erityisellä vedensuodattimella. Itse juon Latviassa usein hanavettä.

Muun muassa Riian kaupunki tarjoaa kaikille avoimia juomapisteitä, joissa voi täyttää oman vesipullon. Latvian yleisradion englanninkielinen uutinen löytyy tästä linkistä.

Löytyykö Latviasta ruokaa erityisruokavalioita noudattaville?
Ymmärrys erityisruokavalioita kohtaan on kasvanut Latviassa viime vuosina. Veganismin suosio on lisääntynyt, eli monenlaiset kasvissyöjät kyllä löytävät syötävää useimmista ravintoloista. Laktoosittomia ja gluteenittomia tuotteita on saatavilla suurimmissa kaupoissa, mutta ravintoloissa niitä ei välttämättä aina ole käytössä. Toisin kuin joitain kymmeniä vuosia sitten, ajatus erityisruokavaliosta ei ole ravintolatyöntekijöille enää vieras ja pyytämällä ja asiansa selittämällä yleensä saa mitä haluaa ja tarvitsee.

Latvian matkailutoimisto on listannut Riian vegaaniystävällisiä ruokapaikkoja artikkelissa Vegan friendly cafes in Riga. Latvian keliakiayhdistyksen sivuilta löytyy artikkeli Where to eat.

Millaista on esteettömyys Latviassa?
Useimpiin rakennuksiin ei ole esteetöntä pääsyä, toki poikkeuksia on. Invataksin löytäminen voi olla haastavaa, vaikka niitä on ainakin Riiassa jonkin verran. Tästä aiheesta olisi kiinnostavaa kuulla lisää, joten kokemuksia aiheesta otetaan vastaan osoitteessa info@rozentals-seura.fi.

Täytyykö Latviassa jättää tippiä?
Ehkäpä asian voisi muotoilla näin: tarjoilijoiden palkkatasossa on otettu huomioon, että he saavat osan tuloistaan juomarahana, tapahtuipa näin todellisuudessa tai ei. Eli kyllä, tippaaminen kuuluu Latviassa tapoihin. Tippiä jätetään paikoissa, joissa tarjoilija tuo ruuat ja juomat pöytään asti. 10% on tavallinen juomaraha, oikein hyvästä palvelusta voi jättää enemmänkin.

Pärjääkö Latviassa englannin kielellä?
Matkaillessa pärjää kyllä. Jos haluaa olla kohtelias, voi opetella tärkeimmät fraasit seuran sivuilta löytyvästä latvian matkasanastosta.

Jos nämä matkavinkit Latviaan olivat kiinnostavia, Firma maksaa Löytöretki Latviaan -kirjasta löydät lisää luettavaa. Nykyisten latvialaisten ja suomalaisten esivanhemmat ovat kaikesta päätellen käyneet keskenään kauppaa jo tuhansia vuosia. Tästä todistaa myös suomen ja latvian kielten yhteinen lause ”firma maksaa” eli latvialaisittain kirjoitettuna ”firma maksā”. Yhteisestä sanastosta voisi päätellä, että työasioiden lisäksi on käyty saunassa (pirts) ja juotu olutta (alus). Samoissa tunnelmissa Latviassa löytöretkeilee Jenni Kallionsivu, jolla on pitkä kokemus työstä ja huvista balttien parissa. Hyväntuuliset tarinat yhdistelevät niin historiaa, kansatiedettä kuin kirjoittajan omia havaintojakin. Matka kulkee Riian kadunnimistä liiviläisten kesäjuhlien kautta villihevosten pariin.

Teksti ja selfie: Jenni Kallionsivu
Kuva Riiasta: Juha Lampinen

Rozentāls-seura julistaa haettavaksi 500 euron apurahan opinnäytetyön tekijälle. Työn aiheen on liityttävä Latviaan tai suomalais-latvialaisiin suhteisiin. Apurahaa voivat hakea kaikki suomalaisessa korkeakoulussa tutkintoa suorittavat henkilöt.

Rozentāls-seura on Suomi-Latvia-ystävyysseura, joka toimii koko Suomessa. Sen tarkoituksena on toimia Suomen ja Latvian kulttuurisuhteiden ja muun yhteistyön kehittämiseksi sekä Latvian historian ja yhteiskunnallisen, taloudellisen ja sivistyksellisen elämän tuntemuksen levittämiseksi ja syventämiseksi Suomessa. Apurahan jakamisella pyritään edistämään seuran toiminnan tarkoitusta. 

Apurahan rahoittaa Rozentāls-seura yhteistyössä yksityisen lahjoittajan kanssa. Helmikuussa 2024 jaetun apurahan sai Susanna Näppä. Tuolloin osuuden apurahasta lahjoitti aiempi Latvian Suomen-suurlähettiläs Kristīne Našeniece.

Apurahaan liittyy vaatimus esitelmöidä Rozentāls-seuran järjestämässä tilaisuudessa opinnäytteen aiheesta. Tilaisuuden ajankohta ja paikka sovitaan yhdessä apurahan saajan kanssa.

Vapaamuotoiset hakemukset on lähetettävä sähköpostitse osoitteeseen info@rozentals-seura.fi. Hakemuksen tulee sisältää
- tutkimussuunnitelma, max. 5000 merkkiä
- tutkimussuunnitelman tiivistelmä, max. 500 merkkiä välilyönteineen.
- tieto siitä, missä oppilaitoksessa hakija opiskelee
- yhteystiedot

Hakemuksia otetaan vastaan ympäri vuoden.

Apurahan saajan nimi sekä tutkimussuunnitelman tiivistelmä voidaan julkaista Rozentāls-seuran viestintäkanavissa.

Jaetut apurahat

2024 Susanna Näppä
2025 Jalmari Sarla

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Jenni Kallionsivu
jenni@rozentals-seura.fi
+358 45 105 881 5

Seura järjestää jäsenmatkan Etelä-Latviassa sijaitsevaan Zemgalen maakuntaan keväällä 2023. Matkaohjelmasta löytyy monenlaista kiehtovaa niin kulttuurin ystäville kuin herkkusuillekin. Tervetuloa mukaan!

Ohjelma

20.4.
Matka Helsingistä Tallinnaan, klo 9.00-11.15 Eckerö Line
Matka omalla bussilla Jelgavaan, matkalla lounastauko
Omakustanteinen yhteinen illallinen halukkaille
Majoittuminen hotelli Jelgavaan

21.4.
Retki Pokaiņin mystiseen metsään paikallisen oppaan kanssa
Iltapäivällä panimokierros Zoltners-panimossa sekä lounas panimon ravintolassa
Toinen yö hotelli Jelgavassa

22.4.
Aamulla kiertokävely paikallisen oppaan kanssa Jelgavassa
Iltapäivällä vierailu Edvarts Virzan ja Elsa Stērsten Billītes-kirjailijamuseoon, jossa tapaamme Anna Žīguren, Jukka Rislakin ja Diāna Jancen. Nautimme museolla myös lounaan.
Majoittuminen hotelli Rija Bauskaan

23.4.
Rundālen linna, jossa kierros paikallisen oppaan kanssa, minkä jälkeen lounas.
Iltapäivällä vierailu Vaidelotes-maatilalle, jossa tutustumme latvialaiseen yrttiteetraditioon.
Toinen yö hotelli Rija Bauskassa

24.4.
Lähtö Tallinnaan klo 10, matkalla lounastauko
18.30-21.00 Eckerö Line Tallinnasta Helsinkiin

Matka maksaa 560 e, lisämaksu yhden hengen huoneesta on 150 e. Hintaan kuuluu laivamatkat Helsingistä/Helsinkiin, bussimatkat ohjelman mukaan, majoitus aamiaisineen, ohjelma sekä lounas kolmena päivänä 21.-23.4. Ohjelmassa mainitut opastukset ovat englanninkielisiä, paitsi tapaaminen Billītes-kirjailijamuseossa, joka on suomeksi.

Matkalaisten on oltava Rozentāls-seuran jäseniä: jäsenyydestä voit lukea lisää tästä linkistä.

Matkanjohtajana toimii Jenni Kallionsivu. Vastuullinen matkanjärjestäjä on Baltic Express Tours.

Paikkansa voi varata maksamalla 100 euron varausmaksun, joka hyvitetään matkan hinnassa.

Lisätietoja ja varaukset osoitteesta info@rozentals-seura.fi.

Rozentāls-seura järjestää latvian kielen kesäkurssin Ventspilsissä 27.6.-1.7.2022. Opettajana toimii Pauls Balodis ja matkanjohtajana Jenni Kallionsivu. Kurssi on suunnattu latviaa seuran kursseilla 1-2 vuotta opiskelleille tai muuten vastaavat taidot hankkineille Rozentāls-seuran jäsenille. Uudet jäsenet ovat tervetulleita! Tarvittaessa kysy lisää sähköpostitse info@rozentals-seura.fi.

Kurssimaksu 450 euroa sisältää majoituksen Dzintarjūra-hotellissa Ventspilsissä yhden hengen huoneessa (oma WC ja suihku) aamiaisineen, opetuksen 4 oppituntia per päivä sekä iltaohjelman kolmena iltana kurssin aikana. Rozentāls-seuran edustaja Jenni Kallionsivu on kurssilla mukana koko ajan. Kurssilaiset järjestävät matkansa Ventspilsiin ja takaisin itse. Mikäli kiinnostusta löytyy, voidaan myös miettiä yhteistä kuljetusta Riiasta Ventspilsiin ja takaisin erillisestä maksusta.

Iltaohjelmaan kuuluu muun muassa retki Mazirbeen ja Liiviläisten talolle omalla bussilla. Siellä kulttuurihistorioitsija Baiba Šuvcane kertoo liivin kielestä ja liiviläisestä kulttuurista (englanniksi, tulkataan tarvittaessa suomeksi). Ohjelmassa on myös kiertoajelu Hercogs Jēkabs -veneellä: ajelulla nähdään niin vanhakaupunki, Venta-joen suisto kuin Ventspilsin perinteikäs satamakin.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset sähköpostitse info@rozentals-seura.fi.

Ympäri maailmaa on tuettu Ukrainaa maan jouduttua Venäjän hyökkäyksen kohteeksi. Latviassakin on osoitettu mieltä, kerätty avustuksia ja autettu pakolaisia. Sodan alussa monia jännitti Kiovan kohtalo. Samalla Ukrainan pääkaupungin nimi on aiheuttanut keskustelua niin Latviassa kuin englanninkielisissä maissakin. Onko kyseessä Kijiva vai Kijeva, Kyiv vai Kiev? Keskustelu on herännyt jo kauan ennen nyt käytävää sotaa, mutta on nyt lisännyt kierroksia.

Kaupungin nimi on siis maaliskuun alusta lähtien latviaksi Kijiva. Englanniksi se on Kyiv. Ne mukailevat kaupungin ukrainankielistä nimeä Київ. Aiemmat kirjoitusasut, latvian Kijeva ja englannin Kiev, pohjautuvat kaupungin venäjänkieliseen nimeen Киев. Tämä on kantanut mukanaan muistoja Venäjän pitkään jatkuneesta vihamielisestä suhteesta ukrainan kieleen. Sen käyttöä pyrittiin hankaloittamaan jo tsaarin Venäjällä: vuonna 1876 ukrainankielisen kirjallisuuden julkaiseminen kiellettiin muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta täysin. Vuonna 1895 kiellettiin myös ukrainankielinen lastenkirjallisuus. Pahimmillaan koko ukrainan kielen olemassaolo kiistettiin ja sitä väitettiin venäjän kielen murteeksi. Kielelliset venäläistämissuunnitelmat ja vastarinta niitä kohtaan ovat tuttuja myös Suomen historiasta Venäjän vallan ajalta.

Ensimmäisen maailmansodan aikana Ukraina itsenäistyi, mutta joutui jo vuonna 1921 osaksi Neuvostoliittoa. Myös Neuvostoliitossa venäjän kielen asemaa pyrittiin pönkittämään monin erilaisin keinoin. Vaikka muillakin kielillä pystyi esimerkiksi käymään koulua tai julkaisemaan kirjoja, neuvostovallan suunnitelmissa oli jatkuva venäjän kielen käyttöalan lisääminen muiden kielten asemaa heikentämällä. Kyseessä oli nimenomaan tietoinen politiikka, jota toteutettiin suunnitelmallisesti. Osana tätä samaa ilmiötä myös Neuvostoliitossa sijainneiden paikkojen nimet tulivat muun maailman tietoisuuteen venäjän kielen kautta.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Ukraina on pyrkinyt tuomaan esille omaa kansallista identiteettiään. Ukrainan parlamentti vahvisti jo vuonna 1995 maan pääkaupungin nimen olevan latinalaisittain kirjoitettuna Kyiv ja maa on halunnut saada nimen kansainväliseen käyttöön. Vuonna 2018 maan ulkoministeriö aloitti KyivnotKiev-kampanjan, jolla pyrittiin saamaan maan omaan kieleen perustuvat paikannimet käyttöön englannin kielessä. Monet merkittävät toimijat, kuten Ison-Britannian yleisradioyhtiö BBC, siirtyi käyttämään ukrainalaisperäistä kirjoitusmuotoa jo vuonna 2019. Venäjän aloittama hyökkäyssota on pannut vauhtia muutokseen myös muualla maailmassa.

Latvian kielikeskus päätti maaliskuun alussa, että latvian kielessä käytetään ukrainalaisista paikannimistä jatkossa ukrainalaisen äänneasun mukaisia kirjoitusmuotoja. Asia nousi pinnalle yli 100 kirjailijan, kääntäjän ja muun kielen ammattilaisen avoimen kirjeen myötä. Allekirjoittajat kuvaavat, kuinka "kutsuessamme Ukrainan pääkaupunkia nimellä Kijeva, seisomme omalla kielellämme kolonisoijan, miehittäjän ja hyökkääjän puolella". Kirjeellä oli toivottu vaikutus ja Ukrainan pääkaupungin nimi on siis nykyään latviaksi Kijiva. Samalla päätettiin myös useiden muiden ukrainalaisten paikannimien latviankielisestä kirjoitusasusta. Latviankieliseen tiedotteeseen ja 30 muuttuneen paikannimien listaan pääsee tutustumaan tästä linkistä.

Suomen kieltä tämä keskustelu ei koske, sillä nimi Kiova on kielitieteen termein ilmaistuna eksonyymi eli se on jo aikoja sitten mukautunut suomenkieliseksi. Myös kaupunkien nimet Harkova ja Odessa ovat mukautuneet suomen kieleen. Kielitoimiston ohjepankista löytyy lisää tietoa ukrainankielisten nimien oikeinkirjoituksesta suomeksi: sinne pääsee tästä linkistä.

Loppukevennyksenä toimikoon leivitetty siipikarjan edustaja, joka liittyy erittäin läheisesti aiheeseen. Kuuluisa kanaruoka on liittynyt sotaponnisteluihin useiden ravintoloiden kerätessä sillä varoja Ukrainaan. Suomeksi ruokalajien nimet kirjoitetaan yhdyssanoiksi pienellä alkukirjaimella, eli kyseessä on siis kiovankana. Latviaksi ruokalaji saanee oikeinkirjoitussääntöjen muututtua uuden nimen ja ruokalistoilta löytynee tulevaisuudessa kijivas kotlete.

Teksti: Jenni Kallionsivu
Kuva Kiovasta ennen sotaa: Artem Zhukov, Unsplash

”Tänä vuonna festivaali puhuu selkeästi epävarmuudesta, jollaisessa elämme”, kuvailee taiteellinen johtaja Bek Berger mielestäni hieman arvoituksellisesti festivaalin ohjelmistoa. Syyskuun 8.-18. päivinä 2021 pidetty Homo Novus on Bekin ensimmäinen kuraattorin pesti Latvian Uuden Teatteri-instituutin johtajana. Hänen johdollaan festivaali laajeni Riiasta myös muualle Latviaan. Festivaalin pääteema oli saavutettavuus ja esitysten aiheet käsittelivät paljon myös ekologisia muutoksia ja muutostarpeita. ”Newyorkilaisen” Terike Haapojan Festival School – The Journey vei katsojat eli osallistujat viikon mittaiselle vaellukselle Latvian maaseudulle.

Suomesta oli festivaalille kutsuttu kaksi esitystä. Esitystaiteen seuran Kuunteleminen (Listening), jonka esiintyjä, näyttelijä Silva Belghiti veti paikallisille viittomakielisille myös esiintymistyöpajan. Hoivaaminen (Nurture) tutki rintaruokinnan kautta huolenpidon, yhteiselon ja sukupuolisuuden teemoja nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä. Yhden katsojan kohtaaminen kerrallaan on esitystaiteilija, lavastaja-valosuunnittelija Samuli Laineen luoma uusi esityskonsepti.

Suomalaisesityksiä yhdisti Latviaan myös verkosto, johon kuuluvat kuopiolainen nykytaidefestivaali ANTI ja helsinkiläinen teatterifestivaali Baltic Circle. Homo Novus on aina ollut verkostoitumisen taitaja ja linja jatkuu. ACT – Art/Climate/Transition on eurooppalainen yhteistyöhanke, joka ilmastonmuutoksen, massasukupuuton ja kasvavan eriarvoisuuden aikakaudella etsii toivonkipinää yhdistelemällä laajoja näkökulmia pieniin paikallisiin akteihin.

Saavutettavuus-teema näkyi festivaalilla myös festivaalikeskuksen sijainnissa, joka oli Vapaudenkadun varrella sijaitsevalla Vidzemes-torilla (Brīvības iela 90). Esityksiä pystyi seuraamaan vaikkapa puhelimitse ja ohjelmisto huomioi liikuntaesteisten ja viittomakielisten lisäksi myös näkövammaiset. Torilla keskusteltiin aamuisin, kuultiin erilaisia ratkaisumalleja ja kehitysideoita eri maista sekä juhlittiin musiikin tahtiin iltaisin. Esteettömästi.

Teksti ja kuvat: Hyde Hytti
Kirjoittaja on Teatterin tiedotuskeskuksen (TINFO) kansainvälisten asioiden päällikkö ja Baltic Circlen perustajajäsen.

Viro-instituutti Suomessa, Suomi-Latvia-ystävyysseura Rozentāls ja Suomi-Liettua -ystävyysseura Donelaitis julkaisevat yhteisen käännöskirjallisuuden antologian Baltia-Nippernaatin syksyllä 2021. Kyseessä on ensimmäinen Viron, Latvian ja Liettuan kirjallisuutta esittelevä Nippernaati-julkaisu. 

Nippernaati-sarjan johtoajatuksena on ollut tuoda aiemmin julkaisematonta virolaiskirjallisuutta suomalaisten luettavaksi. Baltia-Nippernaatin ajatus myötäilee tätä periaatetta: suomentaa ennen suomeksi julkaisemattomia Baltian maiden kirjailijoita, joiden arvellaan kiinnostavan suomalaista lukijaa. Julkaisulla halutaan rohkaista kustantajia julkaisemaan uutta suomennettua kirjallisuutta, tarjota lukijoille uusia lukuelämyksiä ja pitää suomentajien ammattitaitoa yllä.

Baltia-Nippernaatin päätoimittajat ovat Anniina Ljokkoi (Viro), Reeta Tuoresmäki (Liettua) ja Annika Suna (Latvia). Edellisen virolaisen kirjallisuuden antologia Nippernaati 4:n päätoimittaja Anniina Ljokkoi kommentoi tekstien valintaa ja yhteistyötä Baltia-numeron tiimoilta:

”Meillä oli ajatuksena valita nykyaikaan sijoittuvia tuoreita tekstejä, jotka heijastavat sitä, mitä Baltian maille nykyään kuuluu ja mitä niiden nykykirjallisuudessa on meneillään. Haluttiin tietoisesti välttää historia-painotusta, jotta suomalaisten Baltia-kuva päivittyisi nykyaikaan toisen maailmansodan ja Neuvostoliiton teemoista. Historiaakin on kuitenkin mukana; Latviassa kirjoitetaan tällä hetkellä juuri 1900-luvun tapahtumista kertovaa kirjallisuutta, joten sitäkin on yhden tekstin verran.”

Kaikista kolmesta maasta on mukana neljä kirjailijaa. Mukana on myös tasapuolisesti eri sukupuolten edustajia.

Baltia-Nippernaatin tekstejä

Virolaiskirjailijoista Baltia-Nippernaatissa esitellään mm. romaani- ja matkakirjailija Eia Uus, jonka feministinen romaani Tüdrukune (“Tyttönen”) aiheutti ilmestyessään keväällä 2019 paljon keskustelua Virossa mm. Me too -liikkeestä. 
Martin Algusen Midagi tõelist (2018) (“Jotain todellista”) esittelee kahden erilaisen miehen tarinat tapahtumapaikkoinaan keskiluokkainen rivitalolähiö ja Koplin kaupunginosa. 

Latvialaiskirjailija Andra Neiburgan Stum, stum (2004) (”Työnnä, työnnä) -novellikokoelman tekstit ovat psykologisen tarkkoja, vaikkakin inhimillisiä ja humoristisia kuvauksia ihmissuhteista ja yksinäisyydestä. Māris Bērziņšin romaani Svina garša (2015) (“Lyijyn maku”) on lämminhenkinen kuvaus nuoren tavallisen miehen kasvusta ja kansallisuuden merkityksestä toisen maailmansodan traagisten tapahtumien keskellä. 

Liettualaiskirjailija Vaiva Grainytėn runoteos Gorilos archyvai (2019)(“Gorillan arkistot”) sisältää tuoreita, raikkaita ja yllättäviä runoja surrealistisessa maailmassa. 
Ukrainaislähtöisen Jarolslavas Melnikasen Adata (2019) (“Neula”) on nyky-Vilnaa kuvaava dekkari, jonka yhdeksi teemaksi muodostuu emigraatio eli maastamuutto.

Baltia-Nippernaatin tekstejä ovat suomentamassa mm. Annamari Typpö, Kaisu Lahikanen, Jouko Vanhanen, Katja Meriluoto, Mirja Hovila, Hilkka Koskela ja Annika Suna.

Monelle latvialaiselle suljetut rajat, tyhjät kaupan hyllyt ja arjessa tuntuvat perusoikeuksien rajoitukset ovat tuttuja elämästä ennen Latvian uudelleen itsenäistymistä: silti koronteeniin tottuminen vaatii monenlaista sopeutumista. Elämä jatkuu rajoituksista huolimatta, ja Suomen latvialaiset ovat keksineet mitä luovimpia ja innostavimpia ratkaisuja rakkaiden harrastustensa ylläpitämiseen.

Rozentāls-seuran lapsille tarkoitetut kerhot jatkavat toimintaansa koronteenissakin. Kouluikäiset tapaavat kerran viikossa etäyhteyksien avulla, mutta pienemmät saavat opettajien kuvaamaa materiaalia käytettäväksi yhdessä vanhempiensa kanssa. Lahjakkaat ja innostavat opettajat, muusikko Zane Uitto ja kuvataiteilija Vivita Kaupere, valmistautuvat koko viikon, koska video- ja etätuntien vetäminen vaatii enemmän aikaa kuin tavallisten tehtävien suunnittelu. Onneksi molemmat opettajat näkevät tilanteessa mahdollisuuksia opetella uusia taitoja tulevaisuutta varten. Latvian kielitoimiston tuella Zane Uitto on opetellut käyttämään Classflow-nettisivustoa innostavien ja hauskojen etätapaamisten vetämiseksi. Etäopetuksessa Vivitan tehtävä on kommentoida tapahtuvaa. Molemmat opettajat pyrkivät käyttämään mahdollisimman yksinkertaisia ja arkisia materiaaleja, jotka löytyisivät kotoa. Vivita pystyy näyttämään pienille oppilailleen, miten siemenistä voidaan kasvattaa taimia tai valmistaa jotakin kaunista kotoa löytyvistä materiaaleista. Myös luova suhtautuminen latvialaisuuteen liittyvien asioiden tekemiseen on tärkeää. 

Latviankielisen kerhon vetäminen on innostanut Zanea luomaan lapsille tarkoitetun Youtube-kanavan, jossa hän julkaisee itse kääntämiään eri kansojen laululeikkejä. Zane äänittää musiikin, laulaa laulut, lähtee metsään ja tanssii mitä moninaisimpia askeleita kameran edessä, sillä koronteeni on ehkä vaikeinta juuri pikkulapsiperheille. “Miksei kehittäisi vielä yhtä, hauskaa mahdollisuutta oppia, jos hyppiminen nostaa mielialaa?” kysyy Zane. Tähän vuodenaikaan hyvin sopiva sammakkotanssi Zanen esittämänä löytyy tästä:

Suomen latvialaisen kansantanssiryhmä Auroran perustaja Aiga Turuka kertoo, että koronteenin alussa ensin jouduttiin peruuttamaan harjoitukset ja muut suunnitelmat, mutta jo parin viikon päästä järjestettiin Zoom-tapaaminen kaikille auroralaisille. Nopeasti kävi ilmi, että tarve jatkaa tanssimista on niin suuri, että keinoja kyllä keksitään. “Monelle Aurora on kuin perhe,” sanoo Aiga. Nyt harjoitukset jatkuvat etäyhteyksillä tuttuun aikaan maanantaisin. Treenien alussa kiinnitetään huomiota jokaisen tanssijan taitojen harjoitteluun, fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Loppuaika käytetään uusien tanssiliikkeiden opetteluun.

Auroran vetäjät  Aiga Turuka ja Kārlis Caunītis auttavat arvioimaan ja kehittämään taitojaan niitä tanssijoita, jotka lähettävät treenivideoitaan. Ihailtavan aktiivinen Aurora järjestää itse ja osallistuu muiden keksimiin koronteeniprojekteihin: juuri ennen rajoitustoimia Aurora osallistui Suomen virolaisten järjestämään talvitanssipäivään ja koronakeväänä on valmistunut kaksi etäprojektia yhteistyössä maailman tanssivien latvialaisten kanssa. Toisessa maailman latvialaisten kansantanssiryhmän ohjaajat tanssivat herkkää Es atnācu uguntiņu -tanssia (Tulin tulta hakemaan):

Auroran oma koreografia kansantanssijoista etäyhteyksien aikana saa suupielet ylöspäin:

Aurora osallistuu myös asuinmaansa kansanmusiikkitapahtumiin. Kansantanssi ja -musiikkiristeily Folklandialta mukaan tarttui uusia ideoita ja ystäviä, ja auroralaiset etäosallistuivat kansanmusiikkipäiville kolmella latvialaisella kansantanssilla:

Suomen latvialaisten kuoro Ziemeļmeita on vastuuntuntoisesti jättänyt harjoitukset tauolle. “Me kaikki kaipaamme sekä laulamista, että sosiaalisia kontakteja. Siksi kerran viikossa keskiviikkoisin etäkahvittelemme tavanomaiseen harjoitusaikaamme. On niin mahtavaa nähdä rakkaita, hymyileviä kasvoja,” kertoo kuoronvanhin Inese Huttunen. Kuorolaiset viihtyvät etäyhdessä myös juhlien aikaan: he järjestivät latvialaisille niin tärkeän pääsiäismunien värjäämisen etäseminaarin kansanperinnetaitaja Ilze Liepiņa-Naulan johdolla. Myös Ziemeļmeita osallistuu etäprojekteihin yhteistyökuorojen kanssa. Zviedrisin ja Krievkalnsin laulu Meža māte (Metsänäiti) löytyy täältä:

Myös Suomessa toimivalle MADteatterille koronteeni tuli yllätyksenä. Hetken pysähdyksen ja etäyhteyksien suunnittelun jälkeen opetusprosessi on jatkunut. Harrastajanäyttelijät ovat ottaneet uuden tilanteen vastaan innokkaasti ja ymmärryksellä. Näyttämötaitojen harjoittelu on välillä vahvaa ja ilmeikästä, siksi etäyhteyksien lisäksi harrastajat joutuvat järjestämään itselleen myös sopivaa tilaa välillä kovaakin äänenkäyttöä, hyppimistä, laulamista taikka itkemistä varten. Joskus on lähdettävä ulos, kadulle, metsään tai puutarhaan etsimään hahmolleen oikeanlaisia puitteita satunnaisen ohikulkijan ihmettelystä huolimatta. Draamataitojen harrastaminen on paitsi hauskaa, myös kehittävää. MADteatterin perustaja, latvialainen näyttelijä Alise Polačenko kertoo: “On ilo seurata ryhmäläisten taitojen kehitystä, luovien ratkaisujen etsimistä, sisäisten solmujen ylittämistä ja rohkaistumista. Arjessa piiloudumme usein julkisten naamioidemme taakse, mutta näin voimme astua esiin niiden takaa ja katsoa kaikkea eri näkökulmasta. Harjoituksissa kuulen usein, että “oho, en tiennytkään osaavani tätä!””.

Teatteri taidemuotona on eheyttävä, siksi tänä erikoisena aikanakin MADteatteri jatkaa viikottaisia harjoituksia, suunnittelee videoprojekteja katsojilleen ja valmistaa esityksiä koronteenin jälkeistä aikaa varten. Suomen uusimpiin latvialaisten harrastusmahdollisuuksiin kuuluva MADteatteri perustettiin vuonna  2018, ja se tarjoaa mahdollisuutta harrastaa näyttelemistä kansainvälisessä seurassa latviaksi tai englanniksi. Lisätietoa löytyy osoitteesta www.madteatteri.fi sekä Instagramin ja Facebookin puolella. #madteatteri

Lapin panimon perustaja, latvialainen panimomestari Artūrs Dutka tarjoaa virtuaalisia panimokiertueita rovaniemeläisen Narrow Neck -irkkubändin säestyksellä. Ensimmäiseen etäkiertueeseen osallistui parisataa Facebook-käyttäjää. Lapin panimon oluita saa Suomen jokaisesta kolkasta. Käsityöläisoluiden valmistuksessa Lapin panimo noudattaa vanhaa saksalaista puhtauslakia, eli oluet ovat lisä-, väri- ja säilöntäaineettomia. Oluet ovat suodattomia ja laimentamattomia, ja ne kypsyvät luonnollisesti, eli alkoholi syntyy 6-8 viikon aikana käymisteitse. Hanki Hanki, Riski tai Hölmö ja kuuntele latvialaista musiikkia!

Suomessa asuvia latvialaisia askarruttaa, milloin taas pääsee Latviaan, saako perhe tulla vierailulle Suomeen, miten käy juhannuksen - ja moni muu. Vastauksia ilmestyy pikku hiljaa. Niitä odotellessa: terveydeksi, uz veselību!

Teksti: Gunta Paavola
Kuvat: haastateltavien kokoelmat

Yhä kiristyvä koronteeni (korona+karanteeni=koronteeni) on muiden kriisien tapaan sekä mahdollisuus että uhka. Uhkapuolesta huolehtinevat muut mediat, joten tässä keskitytään mahdollisuuksiin. Meillä on nyt nimittäin tavanomaista enemmän aikaa ja tarvetta käyttää erilaisia koronteenin takia tai muutenkin tarjolla olevia resursseja. Katsottavaa, kuunneltavaa ja luettavaa nimittäin riittää. Tässä pieni kooste tällä hetkellä saatavilla olevista latviankielisistä resursseista.

Elokuvia, ohjelmia, dokumentteja

Ohjaaja Kristīne Želven dokufiktio Mērijas ceļojums (Mērijan matka) ilmaiseksi: https://vimeo.com/275066444

Kokeellinen elokuvaohjaaja Ieva Balode tarjoaa elokuviaan ilmaiseksi: https://vimeo.com/user1393637?fbclid=IwAR3B8eL7_SGOr4iOu7fGZAy5ZhJzv9VWCv2vd0vSGGi0s1VBkmIw1Pkxrbc

Elokuvayhtiö Deep Sea Studios tarjoaa 3 elokuvaa ilmaiseksi: https://vimeo.com/deepseastudioslv

Latvian yleisradioyhtiö Latvijas sabiedriskie mediji (LSM) tarjoaa ohjelman nimeltä Literatūre (kirjallisuuskiertomatka), jossa latvialaisten klassikkokirjailijoiden jalanjälkiä tutkivat nyky-Latvian kirjailijat, muun muassa Suomessakin viime vuonna vieraillut Viisi sormea- kirjan tekijä Māra Zālīte. https://replay.lsm.lv/lv/raidijums/210/literature

Teatteria

Dailes teatterin näytelmäarkisto Satori-lehden saatesanoin: https://satori.lv/article/dailes-teatris-atver-izrazu-arhivu-interneta

Suomalaisillekin katsojille tutun Jaunais Rīgas Teātris -teatterin näyttelijät lukevat lempikirjojaan Vimeossa: https://vimeo.com/jaunaisrigasteatris/videos

Mukana mm Latvian tunnetuimpiin näyttelijöihin kuuluva Andris Keišs, joka lukee Rainisin Ave sol -runokokoelmaa kotikyläni maisemissa: https://vimeo.com/399596970?fbclid=IwAR2a4p8hxog324kSW34HhnhdOWZ8KxrTu6iX1l6mRJss1nnXmFvgcpbPRcQ

Latvialaisesta runoudesta ja Rainisista innostuneet voivat tutustua Rainisin tuotantoon myös suomeksi Rozentals-seuran Rainis. Se pysyy, joka muuttuu -kirjan avulla. Kirjaa saa seuran nettikaupasta (tässä linkki kauppaan), joka toimii myös poikkeustilan aikana. 

Latvian kansallisteatteri Latvijas nacionālais teātris tarjoaa mahdollisuutta aina keskiviikkoisin äänestää yhtä kahdesta näytelmävaihtoehdoista, joista suosituin näkyy Kansallisteatterin Youtube-tilillä perjantai klo 19 - sunnuntai-iltaan asti. Äänestämään pääsee teatterin some-sivuilla (esimerkiksi, Facebookissa https://www.facebook.com/teatris/), näytelmät näkyvät: https://www.youtube.com/user/Nacionalaisteatris

Musiikkia

 Harvat historialliset henkilöt jakavat suomalaisia ja latvialaisia. Kenraali Pavel Bermondt-Avalon on yksi sellainen. Latviassa Bermondtin joukot taistelivat itsenäistä valtiota puolustavia latvialaisia joukkoja vastaan. Runoilija Māra Zālīten ja säveltäjä Jānis Lūsēnsin runoelma Bermontiādei 100. Kā ābeļzieds ir brīvība (Bermondtiadi 100. Vapaus on kuin omenankukka) kertoo historiasta musiikki- ja runokielellä: https://replay.lsm.lv/lv/ieraksts/ltv/173430/bermontiadei-100-muzikala-poema-ka-abeldarzs-ir-briviba?fbclid=IwAR2aXCdOHTDuExBxhWHAbpW-PcAbEyfYSGSgS8K0CLChkz-mIcpMj41BV_I

Latvian kansallisooppera ja -baletti tarjoaa monen muun oopperatalon tavoin ilmaiseksi useita teoksia:

Imants Kalniņšin ooppera Spēlēju, dancoju (Soitin, tanssin): https://operavision.eu/en/library/performances/operas/i-played-i-danced-latvian-national-opera-and-ballet#

Puccinin La Rondine: https://operavision.eu/en/library/performances/flashback/la-rondine-latvian-national-opera

Wagnerin Lentävä hollantilainen: https://operavision.eu/en/library/performances/flashback/flying-dutchman-latvian-national-opera-and-ballet

Latvian kansallisoopperan 100-vuotisjuhlakonsertti Latvijas operai 100: https://operavision.eu/en/library/performances/flashback/anniversary-gala-latvian-national-opera-and-ballet

Paljon mielenkiintoista kuunneltavaa tarjoaa myös Latvian radio. Uldis Rudaks esittää 100 kaikkien aikojen latvialaista levyä ohjelmassaan Zibens pa dibenu: https://naba.lsm.lv/lv/naba/raidjumi/zibens-pa-dibenu/

Sanomalehtien lisäksi lukemaan pääsee myös kuukausilehtiä. Suurin osa lehdistä tarjoaa edullisia nettilehtiä. Sen lisäksi esimerkiksi lehtitalo Žurnāls Santa tarjoaa mahdollisuuden tutustua monenlaisiin lehtiin myös ilmaiseksi: https://www.manizurnali.lv/lasi-par-brivu.

Podcasteja

Kulttuurin ja itsenäisen ajattelun nettilehti Satori tarjoaa toimittaja Ivars Ījabsin ja Vents Zvaigznen keskusteluja latvialaisten tieteentekijöiden kanssa. Ohjelman Sargiet galvas! (Varokaa päätä!) aiheina muun muuassa aurinkotuulet, tulevaisuuden ruokaa ja konekääntäminen: https://satorilv.podbean.com/category/sargiet-galvas/

Vuodesta 2014 kirjallisuuteen ja filosofiaan keskittyneen Punctum-lehden Pandemiapäiväkirja seuraa ja analysoi koronteeniajan tapahtumia : http://www.punctummagazine.lv/2020/03/24/pandemijas-dienasgramata-santa-remere-arkartas-detokss/

 Museoita

50 virtuaalimuseota Latviassa ja maailmalla: https://bibliotekaberniem.rcb.lv/2017/04/50-virtualie-muzeji-kolekcijas-izstades-un-ekskursijas-latvija-un-pasaule/?fbclid=IwAR2C2kDq8kf8pBAfbPF-WNDusMJIS55XeNK6iL5rsMrx3qyFvJBc9u-uVxw

Seminaareja

Poikkeuksena muuten latviankielisestä materiaalista otan mukaan myös kansainvälisen Gulag ja Suomi-seminaarin Neuvostoliiton poliittisten vainojen historiasta ja vankileirien saaristossa vuosina 1929-1953 surmatuista suomalaisista. Seminaarissa näistä aiheista puhuvat tutkijoiden ohella omaiset, toimittajat (mm Jukka Rislakki) ja tietokirjailijat.  29.1.2020 Helsingissä keskuskirjasto Oodin Kino Reginassa järjestetyn seminaarin pystyy katsomaan kokonaisuudessaan osoitteessa: https://www.youtube.com/watch?v=1OxdgOT_5Ek&fbclid=IwAR2L5TqfeM5LWt95ls0ReZoXgpOmjH8W5I5mMrQv_bU0PmSxnxCeQPclWEw

Myös monet kirjastot laajentavat toimintaansa tarjoamalla monenlaisia resursseja meidän kaikkien käyttöön. 14. huhtikuuta 2020 saakka pääsee käsiksi esimerkiksi Latvian kansallisen digikirjasto LNDB:n lehtikokoelmiin osoitteessa http://www.periodika.lv/ Kokoelmassa on yli 1400 lehden digiversiot vuodelta 1748 nykypäivään, esimerkiksi Ceļojums uz Somiju (Suomen-matka): https://periodika.lndb.lv/periodika2-viewer/view/index-dev.html?lang=fr#panel:pp|issue:/p_001_aizk1934n03|page:1|issueType:P

Perheeni pitkäaikainen suosikki lapsille on http://www.pasakas.net/jaunumi/, jossa ilmaiseksi pääsee katsomaan piirrettyjä ja animoituja elokuvia, kuuntelemaan latvialaisia satuja, taruja ja kertomuksia.

Koronteenin jälkeen puhumme kaikki latviaa, eikö vain?
Pēc korontīnas visi runāsim latviski, vai ne?

Teksti: Gunta Paavola
Kuva: Kristaps Grundsteins, Unsplash