Seura järjestää latvian kielen ja kulttuurin kesäkurssin Cēsiksessä 8.–12.6.2026.

Opettajana ja matkanjohtajana toimii Jānis Mednis. Opettaja on latvialainen, mutta puhuu myös suomea, jota käytetään opetuksen apukielenä. Kurssi sopii 1–3 vuotta latviaa opiskelleille, mutta pidemmällekin ehtinyt hyötyy varmasti sekä kertauksesta että keskusteluharjoituksista. Kesäkurssilla painotetaan suullisia harjoituksia sekä latvialaiseen kulttuuriin tutustumista.

Oppitunnit pidetään Cēsiksen kirjastossa, josta meille on varattu oma rauhallinen tila. Oppituntien lisäksi iltapäivisin on yhteistä ohjelmaa. Tutustumme historiallista charmia huokuvaan Cēsikseen opetellen samalla ns. matkailulatviaa.

Kurssi maksaa 370 euroa, mikä sisältää yhteensä 20 h opetusta ja ohjelman kolmena päivänä. Kurssilaisten on oltava Rozentāls-seuran jäseniä. Matkan Cēsikseen ja takaisin sekä majoituksen jokainen järjestää itse: bussilippuja voi hankkia esimerkiksi osoitteesta www.bezrindas.lv ja junalippuja osoitteesta https://vivi.lv/lv/. Molemmat sivut toimivat myös englanniksi. Tarvittaessa matkanjohtaja auttaa lippujen ja majoituksen hankinnassa.

Opetus alkaa maanantaina iltapäivällä siten, että aamulennolla Suomesta tulijat ehtivät mukaan. Perjantaina kurssi loppuu kahdelta, jolloin halukkaat ehtivät Riiasta Suomeen lähteville iltalennoille.

Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 12.5.:
info@rozantals-seura.fi

Kurssi toteutuu, jos osallistujia on vähintään viisi. Kurssille otetaan enintään 10 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä.

Aloita nyt latvian kielikurssi! Rozentāls-seura järjestää latvian kursseja etäopetuksena, joten voit osallistua niille mistä tahansa.

Tule mukaan opiskelemaan innostaville ja kannustaville kursseille! Kevätlukukauden 2026 kurssit alkavat 14.1.

Alkeiskurssi järjestetään keskiviikkoisin klo 17.15-18.45.

Jatkokurssi 1 kokoontuu keskiviikkoisin klo 19.15–20.45.

Anita Jäntin opettama jatkoryhmä sopii kurssin alkamisesta suoraan opettajan kanssa. (Jos olet uusi opiskelija, ota yhteyttä seuran toimistoon info@rozentals-seura.fi.)

Jokainen latvian kielikurssi sisältää 10 kurssikertaa. Kursseilla käytetään oppikirjoja: saat sähköpostitse ohjeet kirjan hankintaan.

Ilmoittaudu etäkursseille: info@rozentals-seura.fi. Mikäli osaat jo jonkin verran latviaa ja mietit, mille kurssille kuuluisit, ota yhteyttä info@rozentals-seura.fi.

Etäkursseilla opettajana toimii latvialainen, mutta suomea puhuva Jānis Mednis. Kurssille osallistuaksesi tarvitset toimivan nettiyhteyden ja laitteen jolla sitä käytetään.

Jo pidempään latviaa opiskelleiden lähiopetuksena järjestettävällä kurssilla opettajana toimii latvialainen, suomea puhuva Anita Jäntti. Kurssi pidetään Rozentāls-seuran tiloissa osoitteessa Kaisaniemenkatu 10, Helsinki.

Kurssimaksu kaikilla kursseilla on 150 euroa lukukaudelta, mikäli kurssilla on vähintään 5 osallistujaa. (Kurssi voidaan osallistujien niin toivoessa järjestää myös pienemmälle ryhmälle, tällöin kurssimaksu määräytyy osallistujamäärän mukaan.) Kurssilaisten tulee myös olla Rozentāls-seuran jäseniä, jäsenmaksu on 30 euroa vuodessa (opiskelijoille 15 €, perhejäsenyys 50 € per perhe).

Rozentāls-seuran kustantama, erityisesti itsenäiseen opiskeluun soveltuva oppikirja Somu soma: latviaa suomalaisille löytyy tästä linkistä. Linkkejä ja muuta luettavaa latvian kieleen liittyen: Latvian opiskelu onnistuu vaikka kotisohvalla.

Māris Bērziņš: Lyijyn maku (suom. Hilkka Koskela, Aviador 2024)

Rozentāls-seura kutsuu kaikkia vanhoja ja uusia jäseniään latvialaisen kirjallisuuden virtuaaliseen lukupiiriin. Lue kirja ja osallistu keskusteluun!

Lyijyn maku -romaanin voi lainata kirjastoista tai ostaa omaksi Aviador-kustantamon kirjakaupasta alennushintaan 25,50 € (+ postimaksu, jos tilaat kirjan verkkokaupasta). Alennuksen saa, kun laittaa tarjouskoodi-kohtaan koodin LUKUPIIRIALE. Koodi on voimassa lokakuun loppuun, ja se käy myös Aviadorin kaupassa osoitteessa Liisankatu 19, Helsinki. Kirjakaupan kotisivu löytyy täältä.

Māris Bērziņšin Lyijyn maku (suom. Hilkka Koskela, Aviador 2024) sijoittuu Latvian kohtalonvuosiin 1939–1941. Romaanin päähenkilö on nuori riikalainen rakennusmaalari ja gandhilainen pasifisti Matīss Birkens, joka tykkää lukea kirjoja ja haaveilee rakkaudesta. Toinen maailmansota paiskaa Matīssin ja hänen läheistensä elämän ylösalaisin. He joutuvat todistamaan Latvian itsenäisyyden menetystä, neuvosto- ja saksalaismiehistystä, holokaustia, kyydityksiä Siperiaan ja neuvostoideologian toimeenpanoa, jossa tarkoitus pyhittää keinot. Ihmiset katoavat ja ihmissuhteet katkeavat olosuhteissa, joissa jokaisen on valittava puolensa pysyäkseen hengissä.

Māris Bērziņs (s. 1962) on latvialainen kirjailija, jonka tuotannolle on tyypillistä ironia ja absurdi huumori. Latvian yliopistosta ekonomiksi valmistunut Bērziņs on työskennellyt ennen kirjailijanuraansa muun muassa Latvian kulttuuri- ja valtionvarainministeriöissä sekä Riian energiatalouden johdossa. Bērziņs debytoi esikoisromaanillaan Ērika Trauma sapnis (Erika Trauman unelma) vuonna 2007. Hän on julkaissut romaaneja, lyhytproosaa, näytelmiä ja lastenkirjallisuutta. Vuonna 2015 Latviassa ilmestynyt Lyijyn maku valittiin Latvian parhaaksi proosateokseksi. Lisäksi romaani on palkittu Dzintars Sodums - ja Baltic Assembly -palkinnoilla.

Lue kirja-arvosteluja:

https://kiiltomato.net/critic/maris-berzins-lyijyn-maku

https://www.hs.fi/taide/art-2000010948401.html

https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/lyijyn-maku/

Lukupiirin keskustelua vetää runoilija, kääntäjä ja kirjallisuuskouluttaja Heidi Iivari (FM). Keskustelun kieli on suomi, mutta olet tervetullut, vaikket puhuisikaan äidinkielenäsi suomea. 

Huom! Ilmoittaudu ko. lukupiiriin viimeistään lukupiiriä edeltävänä päivänä osoitteeseen info@rozentals-seura.fi saadaksesi osallistumislinkin.

Vuosien varrella Fiskarsin residenssissä on vieraillut latvialaisia eri luovien alojen ammattilaisia kuvataiteilijoista runoilijoihin, mutta vuonna 2025 Rozentāls-seuran residenssitaiteilijaksi on ensimmäisen kerran valittu laulaja, Sniedze Prauliņa, joka on myös huilisti.

Laulajan filigraaninen, hienostunut ääni on varmasti jäänyt mieleen kaikille Rozentāls-seuran jäsenille, jotka osallistuivat seuran 33-vuotisjuhliin Kirjan talolla toukokuussa 2023. Silloin Sniedze esiintyi yhdessä JUUK-yhtyeen muusikon Oskars Jansonsin kanssa. Yhtyeessä Sniedze toimii huilistina, lauluntekijänä ja laulajana. Ammattimaisena huilistina Sniedze on ollut mukana yhtyeissä Levīti, Amorālā psihoze sekä muusikko Gatis Zieman taustaryhmässä. Hän on työskennellyt myös klassisen kuorolaulun parissa ja laulanut naisten lauluyhtyeessä Anima Solla sekä korkeatasoisissa kuoroissa Mūza ja Ave Sol.

Laulajan ensimmäinen sooloalbumi Inkrustācija julkaistiin vuonna 2017. Albumi oli ehdolla vuoden Austras balva -palkinnon saajaksi (palkinto annetaan vuosittain albumille, jonka musiikkikriitikoista ja musiikkialan edustajista koostuva tuomaristo on valinnut vuoden parhaaksi albumiksi Latviassa).  Se on kuunneltavissa täällä:  https://www.youtube.com

Myös JUUK-yhtye on ollut ehdolla sekä Austras balva - että Zelta Mikrofons -palkintojen saajaksi. Vuonna 2024 JUUK-yhtyeen albumi Muļķa stabule voitti Zelta Mikrofons -palkinnon kategoriassa vuoden indie- tai vaihtoehtomusiikkialbumi. Zelta Mikrofons on tunnetuin musiikkigaala Latviassa.

Sniedzen kaunista ääntä on kuultavissa esimerkiksi JUUK-yhtyeen kappaleessa Runoilija (Dzejnieks): https://www.youtube.com

Muusikko sai laajempaa tunnustusta vuonna 2015 osallistumalla Latvian television nuorten muusikoiden kilpailuun Radīti mūzikai (Luotu musiikille).

Vuoden 2025 residenssitaiteilija Sniedze Prauliņa on hyvin luova persoona, joka pitää kaikenlaisista uusista projekteista. Haastattelussa hän kertoo uusimmat kuulumisensa:

”Voin paljastaa, että Latvian esiintyjien ja tuottajien yhdistyksen (LaIPA) JUUK-yhtyeelle myöntämän avustuksen turvin olemme levyttämässä uutta studioalbumia, joka ilmestyy vielä tänä vuonna.

Jo vuoden verran olen tehnyt ns. unelmatyötäni – säveltänyt musiikkia esikouluikäisille lapsille suunnattuun animaatioelokuvaan Urga, Jo un Po, joka kertoo, miten yli-inhimillisiä ominaisuuksia ja hieman yliluonnollisia voimia omaava supersankari Urga-koira ja hänen kaksi ystäväänsä pelastavat pulaan joutuneita eläimiä. Lyhyt traileri katsottavissa täällä: https://www.urgafilm.com/

Erityisen iloinen olen siitä, että yhdessä kolmen lahjakkaan underground-säveltäjän kanssa olen päässyt tekemään musiikkia ensimmäiseen latvialaiseen musikaaliin nimeltään Līgava (Morsian), sitäkin voin kutsua unelmatyökseni. Musikaali on nähtävissä Latvian elokuvateattereissa vuonna 2026.”

Sniedze on kasvanut musiikkirikkaassa perheessä. Molemmat hänen vanhempansa ovat hyvin tunnettuja musiikkimaailmassa: isä on säveltäjä ja muusikko Uģis Prauliņš ja äiti säveltäjä, urkuri ja laulaja Silvija Silava. Sniedzella on ollut ilo päästä esiintymään sekä isänsä että äitinsä kanssa.

Sniedzen mielestä on vaikea arvioida objektiivisesti, olisiko hän kiinnostunut musiikista niin paljon, jos ei tulisikaan niin musikaalisesta perheestä.

”Musiikin kuunteleminen ja sen ymmärtäminen on meille yksinkertaisesti synnynnäistä. Jokainen meistä ymmärtää sen tietysti vähän eri tavalla. Oli ehdottomasti mielenkiintoista tutkia musiikkia, soittimia ja erilaisia musiikkilaitteita vanhempieni kanssa jo lapsena, suuret kiitokset heille siitä, etteivät he estäneet minua soittamasta tai laulamasta aina kun teki mieli”.

Aikoinaan Sniedze opetti äitinsä kanssa musiikkikoulussa. Koulun tavoitteena on iästä riippumatta antaa kaikille mahdollisuus toteuttaa musiikillisia toiveitaan ja tavoitteitaan. Hän muistelee sitä aikaa lämmöllä:

”Ollessani silloin töissä siellä itsellänikin oli pieni vauva. Tuntui siltä, että silloin sain jonkun supervoiman – pystyin vetämään onnistuneesti ainakin tunnin pituiset musiikki- ja tanssitunnit vauvoille ja heidän vanhemmilleen. Todellinen supersankari oli kuitenkin äitini, joka Latviassa tunnetaan myös lastenlaulujen säveltäjänä”.

Residenssitaitelija on hyvin luova ja haluaa kokeilla kaikenlaista uutta. Hän esiintyy yhdessä JUUK-yhtyeen kanssa hyvin aktiivisesti sekä osallistuu erilaisiin muihin projekteihin. Musiikki on Sniedzelle sekä intohimo että työ.

”Olen aina pyrkinyt olemaan luova tai ainakin ’viljelemään luovaa maaperää’, minkä seurauksena tällä hetkellä musiikin luominen ei ole minulla enää vain kokeilun ja harrastuksen tasolla. Se on ihan totinen ammatti. Samalla musiikki on minulle tärkein tapa, jolla voin ilmaista syvimpiä ajatuksiani, tunteitani sekä puhutella ja koskettaa muita ihmisiä. Musiikin hienovaraisuuksien löytäminen, musiikin kielen viljeleminen ja kauneuden etsiminen on loputon polku. Musiikki olisi hieman merkityksetöntä, jos se olisi ilman minkäänlaista viestiä. Annan kuitenkin musiikin myös kehittyä ja virrata vapaasti”.

Pari vuotta sitten Sniedze esiintyi Riga A Cappella -festivaalilla. Konsertissa nimeltään Putekļu cilvēks (Tähtipölyihminen) oli mahdollista kuunnella kuoron, sellomusiikin, elektroniikan sekä Sniedzen äänen vuorovaikutusta. Konsertissa vallitsi kosminen tunnelma, jonka aikana yleisö vajosi meditatiivisille tasoille. Sniedze sai inspiraationsa konsertissa esitettävien teosten luomiseen kosmoksesta ja ideasta, että kaikki luodaan tähtipölystä – planeetat, kasvit ja ihmiset. Konsertti jätti suuren vaikutuksen kuuntelijoihin. Muusikko kertoi, että vielä tänäkin päivänä hänen luoksensa tulee ihmisiä, jotka toivovat kuulevansa lisää musiikkia juuri Tähtipölyihminen -konsertin musiikkimaailmasta.

On mahdollista, että myös Sniedzen kuuntelijat Fiskarsissa pääsevät kokemaan siitä jotakin:

”Aion viedä Tähtipölyihminen -musiikki-ideani Fiskarsiin kukoistamaan. Annan kuitenkin itselleni myös vapautta äänien etsimisessä. Toivon todella, että residenssin aikana pystyn laulamaan koko sydämestäni ilman ympäröivän maailman häiriöitä. Tuon mukanani muutaman äänilaitteen, joiden avulla tämä prosessi tulee muistuttamaan konserttiesitystä”.

Sniedzella on kokemusta erityyppisissä tapahtumissa esiintymisestä. Yhdessä JUUK-yhtyeen kanssa hän on esiintynyt isoillakin festivaaleilla. Vuonna 2020 hän esiintyi yhdessä virolaisen psykedeelisen folk-yhtyeen Puuluupin kanssa Latviassa maailmanmusiikin festivaalilla Porta 2020. Hän on tottunut esiintymään suuren yleisön edessä. Sniedze myöntää, että parhaillaan hän ihan mieluusti keskittyisi vähän rauhallisempiin tapahtumiin ja kuuntelijoihin.

Sniedzen toive todennäköisesti toteutuu Fiskarsissa. Hän on kuitenkin hieman varovainen paljastamaan omia suunnitelmiaan Fiskarsia koskien:

”Mielestäni elämistä Fiskarsin residenssissä voi verrata vähän ns. luovan hengen parantolaan. Ehkä avaan siellä siipeni tai ehkäpä minulle ilmestyy häntä. Ehkä yksinkertaisesti harjoittelen residenssitaitelijana olemista. Ehkä haluaisin sellaisen illan, jossa puhutaan heliumista. Olen joskus onnistunut muuttumaan myös kirjailijaksi. Saa nähdä mitä tapahtuu Fiskarsissa.”

Haluaisitko sinäkin nähdä ja kokea sen, avata omat siipesi johonkin uuteen ja ihmeelliseen?

Teksti: Ieva Repo

Rozentāls-seura tekee lauantaina 27.9. Fiskarsiin retken, joka tehdään tällä kertaa yhdessä Ystävyysseurojen liiton kanssa!

Päivän ohjelma on:

• lähtö Kiasman edestä klo 8.45
• opastettu tutustuminen Mustion linnaan klo 10
• lounas Åminne Gårdissa Nordcenter Golf & Country Clubilla klo 12
• saapuminen Fiskarsiin n. klo 13.30 ja Rozentāls-seuran omana ohjelmana tapaaminen residenssitaiteilija Sniedze Praulinan kanssa
• omaa aikaa, lähtö paluumatkalle klo 16.30

Retken hinta on 50 € sisältäen matkat, Mustion linnan ja lounaan. Ilmoittautumiset seuran toimistolle 30.8. mennessä: info@rozentals-seura-fi

Elävä legenda Ieva Akuratere saapuu Helsinkiin 13. marraskuuta!

Ieva Akuratere on yksi suosituimmista ja rohkeimmista latvialaisista muusikoista, joka 1980-luvun lopulla kappaleellaan Manai Tautai vahvasti vaikutti Latvian itsenäisyyden vakiinnuttamiseen. Kappaleesta tuli ns. lauletun vallankumouksen (Dziesmotā revolūcija) tunnuslaulu, joka liikutti ja yhdisti Latvian kansan yhteiseen rukoukseen vapauden puolesta. Hän on saanut Latvian valtion korkeimman kunniamerkin nimeltään Triju Zvaigžņu ordenis erityisistä ansioistaan Latvian valtion hyväksi.

1980-luvun alussa Ieva Akuratere tuli laajemmin tunnetuksi legendaarisen latvialaisen rockyhtyeen Pērkons laulajana. Akuratere on erittäin monipuolinen muusikko, joka on esiintynyt sekä solistina että mukana useissa musiikkiprojekteissa, esimerkiksi uuden aallon ja post-punkin yhtyeessä K. Remonts, kokeellisen musiikin yhtyeessä NSRD sekä neljän latvialaisen nais-poplaulajan projektissa Dāmu pops. 1990-luvulla hän perusti yhtyeen Simulācija, jossa hän lauloi itse säveltämiään lauluja. Hän on toiminut myös kokeellisen kansanmusiikin projektissa Lidojošais paklājs.

Ieva Akuratere on elävä legenda. Häntä on aikoinaan luonnehdittu Baltian Joni Mitchelliksi. Aidolla karismallaan sekä kauniilla ja ainutlaatuisella äänellään hän on lumonnut ihmisiä myös Latvian ulkopuolella. Hänen laulunsa Kā man klājas (1989) säestyksellä ihmiset monissa yhteisöissä Euroopassa ja muualla maailmassa kokoontuvat yhteistanssiin, joka kansainvälisesti tunnettu nimellä ”Elm Dance”. Yhteinen tanssi on osoitus ihmiskunnan rakkaudesta elämään, toivosta ja solidaarisuudesta Maata ja kaikkea elävää kohtaan.

Uransa aikana – sekä sooloartistina että ollessaan mukana erilaisissa musiikkiprojekteissa – Ieva Akuratere on levyttänyt yhteensä noin 30 musiikkialbumia. Hän on esiintynyt eri puolilla Eurooppaa, Skandinaviaa sekä Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa laulaen sekä latvialaisille että muille. Akuratere esiintyy edelleen aktiivisesti eri musiikkitapahtumissa sekä osallistuu erilaisiin Latviassa suosittuihin musiikkiohjelmiin- ja projekteihin.

Konsertin järjestää Rozentāls-seura yhteistyössä Latvian tasavallan suurlähetystön kanssa.

To 13.11.2025 Korjaamon Vintti (Töölönkatu 51 A-B, Helsinki)
Ovet klo 18:00
Konsertti klo 19:00
Lipun hinta palvelumaksuineen 33,60 € + tilausmaksu
Lipun hinta Rozentāls-seuran jäsenille palvelumaksuineen 29 € + tilausmaksu (kysy etukoodi seuran toimistolta: info@rozentals-seura.fi)

Liput: www.lippu.fi

Fiskarsin residenssiin syyskuuksi 2025 haetaan latvialaista luovan alan ammattilaista. Haku on avoinna toukokuun loppuun asti. Lue lisää englanniksi täältä.

Tammikuussa 2025 seura sai kuulla sen entisen hallituksen puheenjohtajan Olli Ojalan (s. 15.4.1934 Raumalla ja k. 3.1.2025 Porvoossa) kuolemasta. Olli Ojala valittiin Rozentāls-seuran hallituksen puheenjohtajaksi vuosikokouksessa 2000 seuran täyttäessä 10 vuotta. Hän oli toiminut seuran hallituksessa vuodesta 1995 ja jo aiemmin hän oli kartuttanut kokemusta yhdistystoiminnasta ympäristöjärjestöissä. Tätä kaikkea kokemusta hän käytti ahkerasti suomalaislatvialaisten suhteiden hyväksi.

Puheenjohtajana Ojala pääsi viemään vuonna 1990 perustetun seuran uudelle vuosituhannelle. Kotisivut seuralla oli ollut jo aiemmin, mutta Ojalan puheenjohtajuuskaudella ne uudistettiin jäsenistön ja myös Helsingin Sanomien suureksi iloksi. Jäsenten ilahtuminen saatiin tietää jäsenkyselystä, joka Ojalan puheenjohtajuuskauden aikana suoritettiin. Helsingin Sanomat sen sijaan arvosteli seuran kotisivut nettisivuarvostelussaan – tuolloin nettisivuja arvioitiin kuten kirjoja tai elokuvia. Nämä havainnot kertovat innosta ja toisaalta myös huolellisuudesta, joilla seuran viestintää 2000-luvun alussa tehtiin.

Puheenjohtajuudesta Ojala luopui vuonna 2003, mutta jatkoi sen jälkeenkin aktiivisena seuran jäsenenä. Hän toimi seuran hyväksi osallistumalla aktiivisesti vuosikokouksiin ja toimi usein niiden pöytäkirjan tarkastajana.

Ojala työskenteli koko uransa valtionhallinnossa ympäristöasioiden parissa, ensin valtioneuvoston kansliassa, sitten sisäministeriön ympäristönsuojeluosastolla ja ympäristöministeriössä sen perustamisesta lähtien. Ennen virkamiesuraansa hän työskenteli eläinlääketieteellisessä korkeakoulussa muun muassa elintarvikehygienian parissa.

Latviassa häntä kiinnosti muun muassa latvian kieli, jota hän opiskeli seuran kursseilla. Opiskelukaverit muistavat Ollin mukavana ihmisenä, jonka kanssa oli hauskaa tutustua latvian kieleen ja samalla kulttuuriin. Seuralle hänen puheenjohtajuuskautensa jätti hyvän perinnön: Olli Ojala edisti yhteisiä asioita yhdistystoiminnan periaatteita kunnioittaen ja jäsenten toiveita kuunnellen.

Teksti: Jenni Kallionsivu
Kuvat: Olli Ojalan kotialbumi ja Unsplash

Rozentāls-seura järjestää jäsenilleen matkan, jolla tutustutaan latvialaiseen luontoon ja erityisesti sammaleisiin. Matkan asiantuntijaoppaana toimii runoilija, luontoneuvoja Heli Laaksonen. Uudet jäsenet ovat myös tervetulleita!

Matkan ohjelma

4.9. Matka Helsingistä Cēsikseen, jossa majoitumme koko matkan ajan. Matkanjohtaja Jenni Kallionsivu kertoo, millaista on ollut toimia tuottajana Helin Latvian-kiertueilla ja muissa hankkeissa.

5.9. retki Raunaan, jossa tutustumme Helin kanssa Raunas Staburags -jokitörmän sammaleisiin ja putkilokasveihin. Luonnonkaunis paikka kuuluu suojeltuun Natura2000 -alueeseen. Päivän aikana ehdimme myös muihin Raunan kiinnostaviin kohteisiin, kuten keskiaikaiseen piispanlinnaan. Nautimme retken aikana yhdessä lounaan.

6.9. tutustumme Siguldan kauniiseen jokilaaksoon Helin opastuksella, minkä jälkeen lounastamme yhdessä. Illalla saamme nauttia Helin ja hänen pitkäaikaisen latviantajansa Guntars Godiņšin yhteisestä esiintymisestä.

7.9. matka takaisin Helsinkiin. Matkalla pysähdymme Viron puolella, jossa luvassa on yllätysohjelmaa ja yhteinen lounas.

Matka maksaa 650 e, lisämaksu yhden hengen huoneesta 150 e. Hintaan kuuluu laivamatkat Helsingistä/Helsinkiin, bussimatkat (bussissa on WC) ohjelman mukaan, majoitus aamiaisineen, ohjelma sekä lounas kolmena päivänä 5.-7.9. Ohjelma on suomenkielistä: opastetun ohjelman lisäksi aikaa jää myös omatoimiselle kohteisiin tutustumiselle. Majoitus on Hotell Cēsis -hotellissa.

Matkalla kävellään rauhalliseen tahtiin metsäpoluilla, joilla on jonkin verran nousuja ja laskuja. Kyseessä ei siis ole esteetön matka, mutta normaali fyysinen kunto riittää.

Matkalaisten on oltava Rozentāls-seuran jäseniä: jäsenyydestä voit lukea lisää tästä linkistä. Uudet jäsenet ovat tervetulleita!

Matkanjohtajana toimii Jenni Kallionsivu. Vastuullinen matkanjärjestäjä on Baltic Express Tours.

Lisätietoja ja varaukset osoitteesta info@rozentals-seura.fi.

Seuran osastolla voi esimerkiksi osallistua Latvia-tietovisaan, ostaa seuran julkaisuja sekä tietysti vaihtaa matkakokemuksia ja -suunnitelmia Latvian-reissuista. Osasto 6a90-19 löytyy muiden ystävyysseurojen joukosta. Lämpimästi tervetuloa!

Helsingin Messukeskuksessa järjestettävien Matkamessujen kotisivu löytyy tästä linkistä.

Kuva: Kristaps Ungurs

Keväällä 1990 Heikki Koski (1940-2024) kutsui joukon Latviasta kiinnostuneiksi tietämiään ihmisiä silloisen työpaikkansa Alkon auditorioon. Näin sai alkunsa Rozentāls-seura – tuolloin ei vielä ollut mahdollista perustaa Suomen ja Latvian välistä ystävyysseuraa, joten uusi yhdistys nimettiin taiteilija Janis Rozentālsin mukaan. Idea nimeen tuli Heikki Kosken puolisolta Pirkko Koskelta.

Latviasta Koski oli kiinnostunut toimiessaan Porin kaupunginjohtajana vuosina 1970-1975. Ystävyyskaupunkisuhteita Riian kanssa hoidettiin aktiivisesti ja Koski sekä vieraili itse Latviassa aikana, jolloin harva suomalainen niin teki, että isännöi latvialaisia vieraita Porissa. Tuolloin Koski tutustui oppaana ja tulkkina toimineeseen Anna Žīgureen, jonka kanssa ystävyys jatkui vuosikymmeniä. Koski ja Žīgure puolisoineen osallistuivat yhdessä muun muassa laulujuhlille.

Laulujuhlakokemuksista syntyi sittemmin juttu seuran kotisivuille, mutta se ei suinkaan ollut ainoa artikkeli, jonka Koski sivuille ja seuran vuosikirjaan, sittemmin Kulttuurikirjaan kirjoitti. Hänen ansiostaan tiedämme, millaisissa oloissa Suomen ja Latvian välisiä suhteita on luotu ja ylläpidetty neuvostomiehityksen aikana ja millaisella innolla niitä on kehitetty Latvian viimein vapauduttua. Kosken kirjoituksissa omat henkilökohtaiset muistot kuvastivat tarkkanäköisesti kulloisiakin yhteiskunnallisia olosuhteita. Hän kertoo seuran kotisivuille kirjoittamassa artikkelissa muun muassa siitä, kuinka Porin kaupungin musta Chevrolet herätti huomiota Riian kaduilla vuonna 1969. Kosken mukaan se ei suinkaan ollut kaupungin ainoa Chevrolet, muut vain olivat 1930-luvulta.

Pitkäaikaisen Latviaan kohdistuvan kiinnostuksensa ansiosta Koski pystyi havainnoimaan myös kulttuurin muutosta 1960-luvun lopun varovaisista tunnelmista 1980- ja 90-lukujen vaihteen kansallistunteen voimakkaaseen kuohuntaan ja 2000-luvun vakaampiin olosuhteisiin. Seuran kotisivuille vuonna 2023 laatimassaan laulujuhla-aiheisessa artikkelissa Koski kirjoitti: ”… nämä kuvaamani kolme hyvin erilaisina ajankohtina järjestettyä laulujuhlaa ovat kaikkein selvimmin osoittaneet, millainen voima kulttuurilla voi olla kansakunnan kohtaloissa.” 

Historian muistamisen ja muistiin kirjaamisen lisäksi Heikki Koski pysyi mukana kehityksessä ja arvosti uusia ideoita. Ystävyysseuratoimintaan liittyvissä kohtaamisissa hän keskittyi aina hyvään ja oli kannustava taustavoima Rozentāls-seuralle viimeiseen asti. Vielä vuonna 2023 järjestetyissä seuran 33-vuotisjuhlissa – 30-vuotisjuhlien vieton kun oli pandemia siirtänyt kolmella vuodella eteenpäin – Heikki Koski kertoi seuran alkuvaiheista ja perustamisen tavoitteista runsaalle juhlayleisölle. Kosken vuosikymmeniä kestänyt kiinnostus Latviaa kohtaan ja hänen keväällä 1990 Rozentāls-seuraa perustaessaan osoittamansa aloitekyky ja päättäväisyys kantavat hedelmää pitkälle tulevaisuuteen.

Teksti: Jenni Kallionsivu

Heikki Kosken kirjoituksia Rozentāls-seuran kotisivuilla

Rozentāls-seuran historia: https://www.rozentals-seura.fi/rozentals-seura-r-y/historia/

Liivinranta ja laulujuhlat: https://www.rozentals-seura.fi/matkailu/heikki-koski-liivinranta-ja-laulujuhlat/

Matkani Porin ystävyyskaupunkiin Riikaan 1969: https://www.rozentals-seura.fi/matkailu/pori-ja-riika/

Kolme laulujuhlaa – kolme aikakautta: https://www.rozentals-seura.fi/karuselli/kolme-laulujuhlaa-kolme-aikakautta/