Pekka Gronowin vuosina 2017-18 kirjoittama, latvialaista musiikkia, tarkemmin sanottuna rockia, iskelmää ja välillä jopa countrya tarkasteleva blogi on laajin suomenkielinen esitys aiheesta. Kirjoituksissa tutkitaan 1900-luvun loppua, jolloin musiikilla oli merkittävä osa Latvian uudelleenitsenäistymisessä. Jokainen aika näyttää ja kuulostaa omanlaiseltaan: Latviassa isänmaallisia lauluja tarvittiin 1980-luvulla, joten oman maan kauneudesta ja vapauden kaipuusta laulettiin sähkökitaroiden säestyksellä tukka pörröllä ja olkatoppaukset tanassa.
Musiikkia on aina tarvittu ilmaisemaan myös yksityiselämään liittyviä tunteita. Ihminen kohtaa toisen, mutta syystä tai toisesta yhteen ei voida jäädä. Elämäniloisilla latvialaisilla on tähänkin ratkaisu, joka löytyy sarjan aloitustekstistä Sadan vuoden kuluttua Piebalgassa. Niin tämä kuin muitakin ikivihreitä kappaleita ja musiikin ilmiöitä käydään kirjoituksissa läpi eri esimerkkien kautta. Blogissa kun ollaan, esimerkit ovat videoita, joita voi katsella ja kuunnella.
Kaikki kirjoitukset löytyvät alla olevasta listasta. Jokainen niistä on käyty läpi, linkkien toimivuus on tarkastettu ja netistä poistuneet musiikkiesimerkit on mahdollisuuksien mukaan korvattu uusilla. Alkuperäisistä poikkeavat videolinkit on merkitty tekstiin.
Sadan vuoden kuluttua Piebalgassa Tutkimusmatka latvialaiseen musiikkiin aloitetaan hilpeissä tunnelmissa.
Melkein miljoona ruusua Raimonds Paulsilta Maestron valtavat tuotanto elää edelleen yhä uusina versioina.
Latvialaiset cowboyt Bauskan linnassa Latvialainen kantri soi radiossa ja myyntiluvutkin ovat huimia, vaikka julkisesti sen ystäviksi tunnustautuvia latvialaisia on Gronowin mukaan yhtä vaikea löytää kuin Kari Tapion faneja Punavuoresta.
Zodiaks, Neuvostoliiton suosituin rock-yhtye Myytiinkö latvialaisten musiikinopiskelijoiden levyä todella 20 miljoonaa kappaletta?
Vielä kerran Raimonds Pauls Latvian musiikin suurmies on tunnettu myös maan rajojen ulkopuolella.
Imants Kalniņšin maailma Juttusarjan ensimmäinen, mutta ei suinkaan ainoaksi jäävä, kosketus Imants Kalniņšin tuotantoon.
Imants Kalniņš, toisinajatteleva sinfonikko Nyt tehdään mitä otsikko lupaa: tutustutaan Imants Kalniņšiin sinfonioiden ja oratorioiden säveltäjänä.
Kun rock oli vielä nuori Latviassakin Tässä jutussa sukelletaan 1960-luvulle asti latvialaisen rockin alkujuurien perässä.
Latvia on kaunein, kuitenkin Syksyllä 1981 radion laulukilpailuissa kiehui. Hävitettiinkö siellä todellakin säkkikaupalla äänestyslippuja ja mikä kappale aiheutti moisen reaktion?
Yksi kieli, yksi mieli Äidinkielellä kaikki on makeampaa, lauloi Līvi-yhtye. Kappaleen sanoma oli sen verran merkittävä, että se ansaitsee oman kirjoituksensa tähän sarjaan.
Vapaus isänmaalle Vuoden 1988 Mikrofons-kilpailusta löytyy paljon kuunneltavaa, katsottavaa ja mietittävää.
Jaak Joala, Raimonds Pauls ja Molotov-Ribbentrop-sopimus Niin, mikä ihme on inspiroinut tällaisen otsikon?
Maailman paras tyttöbändi? Tyttöbändit eivät ole latvialaisen musiikin historiassa mikään valtava ilmiö. Pari Gronowin löytämää esimerkkiä ovatkin sitten sitäkin mainiompia.
Latgallialaisen rockin lyhyt historia Nyt tulee tiukkaa asiaa Latgallian historiasta, muutenkin kuin rockin kannalta. Mukana toki myös monipuolinen musiikkikattaus!
Hyvää Karhunkaatajan päivää Säveltäjä Zigmars Liepiņš on tehnyt Latvian kansalliseepoksen Lāčplēsiksen eli Karhunkaatajan pohjalta suositun rock-oopperan, jonka libreton on tehnyt myös Suomessa tunnettu kirjailija Māra Zālīte. Jutussa tutustutaan myös Liepiņšin muuhun tuotantoon.
Kurtisaanin nuotio Gronow käsittelee erästä Latvian tunnetuimmista iskelmistä, Kurtizāņu ugunskurs, erilaisten kappaleesta tehtyjen versioiden kautta.
Latvian laulavat perheet Moniin eri musiikkikulttuureihin kuuluva laulavien perheiden traditio on Latviassa voimissaan.
Tenavatähtien vuoro Nyt on söpöä! Tulevaisuuden toivot esittävät klassikoita: erikoisbonuksena kielenopiskelijoille lasten esitysten alalaidassa kulkevat laulun latviankieliset sanat.
Reunamerkintöjä Liivinmaan kronikkaan Nämä reunamerkinnät käsittelevät kirjailija Vizma Belševican ja hänen poikansa Klāvs Elsbergsin sanoittamaa musiikkia. Belševican tuotannosta kiinnostuneet voivat lukea suomeksi Mirja Hovilan suomentaman Bille-trilogian (Paperiporo, 2019-21).
Latvialainen paarma Kirjoituksessa tutustutaan ruotsinlatvialaiseen rocksceneen ja varsinkin runoilijana tunnetuksi tulleeseen Juris Kronbergsiin.
Linkit kokosi Jenni Kallionsivu
Artikkelikuva Artis Kančs, Unsplash
Ei kommentteja