Daina pakeni vanhempiensa kanssa neuvostomiehittäjiä 40-luvulla. Hän vietti suurimman osan elämästään muualla kuin Latviassa. Saksassa pakolaisleirillä hän oppi latvian kieltä ja isänmaallisuutta. Vuonna 1951 hän lähti vanhempiensa matkassa Yhdysvaltoihin Detroitiin. Daina oli syntynyt vuonna 1937, joten hän oli vasta 14-vuotias tuolloin. Daina matkusti 1954 New Yorkiin opiskelemaan NY:n taideakatemiaan (New York art students league) , josta hän palasi takaisin Detroitiin. Vanhempiensa luokse. Todelliseen kotiinsa Daina palasi vasta vuosikymmenien päästä.
Taiteilija palasi kuitenkin lapsuuteensa maalaamalla millaista se hänen muistoissaan oli. Kaksi tyttöä sievissä mekoissaan, essuissaan ja valkoisissa sukissa ja kengissä niityllä auringon valossa. Taustalla näkyi kuitenkin lentokoneen kaukainen hahmo. Sotaa ei lopulta päässyt pakoon mielikuvituksessakaan.
Los Angeles, enkelten kaupunki. Daina saapui unelmien kaupunkiin vuonna 1959, mutta ehti opiskella siellä The Chouinard Instituutissa vain vuoden kunnes hän kohtasi miehen. Latvialainen nuorukainen, josta tuli hänen aviomiehensä. USA:n armeijan komennuksella mies päätyi Okinawaan, jonne Daina seurasi ja ihastui ikihyviksi Okinawalaisiin maisemiin. Taitelijana Daina kehitti itseään Okinawassa löytäen leveäliikkeisen ja värikkään abstraktisen tavan maalata ihmisiä ja maisemia. Dainan oma esikoinen syntyi vuonna 1963.
http://www.dagnija.com/okinawa-period.html
Daina palasi kuitenkin Yhdysvaltoihin. New Jersey sai hänet vuosiksi 1985-2001. Daina oli itsenäinen, vahva, hän tiesi mitä halusi tehdä. Trendit tulivat ja menivät. Dainan taiteelliseen identiteettiin ne eivät vaikuttaneet. ”Hän maalaa kuin mies!”. Näin kuului hänen teoksistaan kootun Latvian kansallisessa taidemuseossa 2021 syksyllä pidetyn näyttelyn nimi. Daina ei ollut mies. Daina oli Nainen. Expressionisti. Feministi. Hän korosti itseään eurooppalaisena.
Kaikki tavallaan alkoi ”Immigrant boy” teoksesta. Hänen nuoremman veljensä Ukrainalainen ystävä, jonka Daina vangitsi kankaalle ja näin oli syntynyt teos, jolla taiteilija voitti stipendin. Van Goghin ”perunankuorijoiden” värimaailmoissa viihtyvän teoksen laiha poika vakavine ilmeineen hieman likaantuneessa valkoisessa t-paidassa on liiankin ajankohtainen teos omassa nykyhetkessämme.
Dainan sivellin ja väripaletti ovat aina olleet jokseenkin poliittisesti latautuneita. Erityisesti 60 – luvulla. Erityisesti Yhdysvalloissa, joissa naisten oikeudet olivat vahvasti esillä tuolloin. Daina maalasi naisia. Historian tietojen mukaan maalausten henkilöillä oli aina esikuva. Hän ei ehkä osallistunut mielenosoituksiin tai muihin marsseihin, mutta taulukankaat olivat hänen plakaattejaan. Jos niitä osasi lukea, ne kertoivat mitä Daina ajatteli yhteiskunnasta.Esimerkiksi Eartha Kitt. ( latviski Erta Kita) Amerikkalainen laulajatar, jolle ei tuottanut vaikeuksia ottaa puheeksi kevyellä lounaalla valkoisessa talossa kesken small talkin Vietnamin sotaa. Eartha oli yksi Dainan malleista, kuvattuna esiintymässä estradilla iltapuvussa ja puuhkassa. Tarina ei kerro oliko valinnan syy poliittinen skandaali.
Kahdeksankymmentäluvulta on nostettava esiin nainen ja lehmä. Mitä mahtoivat miettiä siinä nautaeläinten jaloissa maatessaan. Daina maalasi 12 taulua aiheesta nainen ja lehmä. Tämä teossarja nostaa naiseuden ja ihmisen koko elämänrytmin jalustalle ja tarkasteltaviksi. Teema on siten ajankohtainen vielä tänäkin päivänä. https://jaunagaita.net/jg155/JG155_Dagnija.htm
Oli aika palata Latviaan. Daina ehti olla 18 vuotta Latviassa kunnes nukkui pois vuonna 2019. Hän ehti myös järjestää yli 20 näyttelyä Latviassa.
Kirjoittaja
Pauliina Sundqvist
Ei kommentteja