Rundalen häitä tanssittiin Maija Tabakan tahtiin 1974. Maija syntyi remontin keskelle Rundalen linnaan – nimittäin taiteilijana. Hän koki luomisidentiteettinsä kliseisesti sanoen puhjenneen teoksen valmistumisen aikaan kukkaan. Maijan omin sanoin hän kokee olevansa ohjaaja, joka etsii teoksiinsa näyttelijöitä, jotka osaavat kantaa roolinsa. Tämän teoksen keskipisteenä on hääpari linnan keltaisessa salissa vieraiden ympäröimänä rokokootyylissään. VIENAS GLEZNAS STĀSTS: Maija Tabaka. Kāzas Rundālē. 1974 – YouTube Omia häitään Maija pääsi tanssimaan aviomiehensä arkkitehti Atis Klavinsin kanssa.
Maijan ensi-ilta maailmassa oli 5. Marraskuuta 1939, jolloin hän syntyi Jelgavassa. Maijan isä oli rakennusinsinööri ja äiti ompelija. Perhe on aina ollut Maijalle hyvin tärkeä.
Maija alkoi maalata 60-luvun alussa. Hän kokee , että maalaaminen on sitä, mitä näkee. Jokaisella taiteilijalla on individuaalinen tapa nähdä. Maija maalaa ihmisiä. Maija oli itsenäinen ja kaunis sekä taiteellisesti lahjakas. Ominaisuuksia, jotka alistivat hänet yleisille vaikeuksille elämässä. Vuonna 1957 hän meni Taideakatemiaan. Siellä hänen taiteellinen näkemyksensä kolahteli opettajien näkemyksien kanssa yhteen. Matka ei ollut helppo. Ananaksen syöjät olivat liikaa. Liian värikkäitä ja tottumatonta värinkäyttöä. Kyseinen teos ei ole kai nähnyt yhtään hedelmää vaan kyse on oudoista hahmoista oudoissa vaatteissa surrealistisessa asetelmassa. Maijan kerrotaan luoneen lopulta oman mystisen universumin ja oman taiteenkielen (mākslas valoda) , jotka tekivät hänestä kuvataiteen kirkkaimpia tähtiä Latviassa.
Maija sai kutsun Ranska-ryhmään opiskelijana. Ryhmä oli ranskalaisesta taiteesta, impressionismistä kiinnostuneille. Maija valmistui akatemiasta vuonna 1969. Venäjä ja Eremitaasi kutsui Maijaa impressionistiselle seikkailulle vuosikymmenen vaihteessa. Maijan omat teokset valloittivat maailman- hänen töitään oli esillä Moskovassa, Berliinissä, Budabestissä, Prahassa, puolalaisessa satamakaupungissa Gdanskissa ja tietysti Riiassa.
Taiteilija otti vauhtia uralleen Länsi-Berliinistä ja hän sai erityisen kutsumanimen saksalaisten taidekriitikoiden parissa – paratiisilintu. Maijan tyyli ja identiteetti vahvistui 70- luvulla. Hänen teoksensa olivat suuria , värikkäitä ja yllätyksellisiä. Niihin voi käydä tutustumassa tästä linkistä.
Rīgas Galerija (rigasgalerija.com)
Maijan taiteilijaura huipentuu 90-luvun vaihteen molemmin puolin huomionosoituksiin kuten kansantaiteilijan arvonimeen. Maija on myös ehtinyt saavuttaa lukuisia muita palkintoja. (Mākslinieku savienības medaļa un diploms par radošiem sasniegumiem (1973), Latvijas PSR Ļeņina komjaunatnes prēmija (1980),Latvijas PSR Tautas mākslinieces goda nosaukums (1989), Īpašais Kultūras ministrijas Atzinības raksts par izcilu ieguldījumu Latvijas mākslā un sasniegumiem starptautiskā kontekstā (2019) Triju Zvaigžņu ordenis (2000).
Maijaa ei ole unohdettu uudella vuosituhannellakaan eikä Maija ole unohtanut yleisöään. Vuoden 2021 kesä-heinäkuussa Daugavan galleriassa oli esillä Maijan näyttely Saulainä diena Aurinkoinen päivä). Värien täyttämän näyttelyn nimi olisi voinut hyvin olla Juhlan päivä tai Ilon päivä.
Mākslas galerija Daugava | Ausekļa iela 1
Maijaan päättyy tämä neliosainen minisarja latvialaisista 60-70-luvun taiteilijoista.
Kirjoittaja Pauliina Sundqvist
Ei kommentteja