Monelle latvialaiselle suljetut rajat, tyhjät kaupan hyllyt ja arjessa tuntuvat perusoikeuksien rajoitukset ovat tuttuja elämästä ennen Latvian uudelleen itsenäistymistä: silti koronteeniin tottuminen vaatii monenlaista sopeutumista. Elämä jatkuu rajoituksista huolimatta, ja Suomen latvialaiset ovat keksineet mitä luovimpia ja innostavimpia ratkaisuja rakkaiden harrastustensa ylläpitämiseen.
Rozentāls-seuran lapsille tarkoitetut kerhot jatkavat toimintaansa koronteenissakin. Kouluikäiset tapaavat kerran viikossa etäyhteyksien avulla, mutta pienemmät saavat opettajien kuvaamaa materiaalia käytettäväksi yhdessä vanhempiensa kanssa. Lahjakkaat ja innostavat opettajat, muusikko Zane Uitto ja kuvataiteilija Vivita Kaupere, valmistautuvat koko viikon, koska video- ja etätuntien vetäminen vaatii enemmän aikaa kuin tavallisten tehtävien suunnittelu. Onneksi molemmat opettajat näkevät tilanteessa mahdollisuuksia opetella uusia taitoja tulevaisuutta varten. Latvian kielitoimiston tuella Zane Uitto on opetellut käyttämään Classflow-nettisivustoa innostavien ja hauskojen etätapaamisten vetämiseksi. Etäopetuksessa Vivitan tehtävä on kommentoida tapahtuvaa. Molemmat opettajat pyrkivät käyttämään mahdollisimman yksinkertaisia ja arkisia materiaaleja, jotka löytyisivät kotoa. Vivita pystyy näyttämään pienille oppilailleen, miten siemenistä voidaan kasvattaa taimia tai valmistaa jotakin kaunista kotoa löytyvistä materiaaleista. Myös luova suhtautuminen latvialaisuuteen liittyvien asioiden tekemiseen on tärkeää.
Latviankielisen kerhon vetäminen on innostanut Zanea luomaan lapsille tarkoitetun Youtube-kanavan, jossa hän julkaisee itse kääntämiään eri kansojen laululeikkejä. Zane äänittää musiikin, laulaa laulut, lähtee metsään ja tanssii mitä moninaisimpia askeleita kameran edessä, sillä koronteeni on ehkä vaikeinta juuri pikkulapsiperheille. “Miksei kehittäisi vielä yhtä, hauskaa mahdollisuutta oppia, jos hyppiminen nostaa mielialaa?” kysyy Zane. Tähän vuodenaikaan hyvin sopiva sammakkotanssi Zanen esittämänä löytyy tästä:
Suomen latvialaisen kansantanssiryhmä Auroran perustaja Aiga Turuka kertoo, että koronteenin alussa ensin jouduttiin peruuttamaan harjoitukset ja muut suunnitelmat, mutta jo parin viikon päästä järjestettiin Zoom-tapaaminen kaikille auroralaisille. Nopeasti kävi ilmi, että tarve jatkaa tanssimista on niin suuri, että keinoja kyllä keksitään. “Monelle Aurora on kuin perhe,” sanoo Aiga. Nyt harjoitukset jatkuvat etäyhteyksillä tuttuun aikaan maanantaisin. Treenien alussa kiinnitetään huomiota jokaisen tanssijan taitojen harjoitteluun, fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Loppuaika käytetään uusien tanssiliikkeiden opetteluun.
Auroran vetäjät Aiga Turuka ja Kārlis Caunītis auttavat arvioimaan ja kehittämään taitojaan niitä tanssijoita, jotka lähettävät treenivideoitaan. Ihailtavan aktiivinen Aurora järjestää itse ja osallistuu muiden keksimiin koronteeniprojekteihin: juuri ennen rajoitustoimia Aurora osallistui Suomen virolaisten järjestämään talvitanssipäivään ja koronakeväänä on valmistunut kaksi etäprojektia yhteistyössä maailman tanssivien latvialaisten kanssa. Toisessa maailman latvialaisten kansantanssiryhmän ohjaajat tanssivat herkkää Es atnācu uguntiņu -tanssia (Tulin tulta hakemaan):
Auroran oma koreografia kansantanssijoista etäyhteyksien aikana saa suupielet ylöspäin:
Aurora osallistuu myös asuinmaansa kansanmusiikkitapahtumiin. Kansantanssi ja -musiikkiristeily Folklandialta mukaan tarttui uusia ideoita ja ystäviä, ja auroralaiset etäosallistuivat kansanmusiikkipäiville kolmella latvialaisella kansantanssilla:
Suomen latvialaisten kuoro Ziemeļmeita on vastuuntuntoisesti jättänyt harjoitukset tauolle. “Me kaikki kaipaamme sekä laulamista, että sosiaalisia kontakteja. Siksi kerran viikossa keskiviikkoisin etäkahvittelemme tavanomaiseen harjoitusaikaamme. On niin mahtavaa nähdä rakkaita, hymyileviä kasvoja,” kertoo kuoronvanhin Inese Huttunen. Kuorolaiset viihtyvät etäyhdessä myös juhlien aikaan: he järjestivät latvialaisille niin tärkeän pääsiäismunien värjäämisen etäseminaarin kansanperinnetaitaja Ilze Liepiņa-Naulan johdolla. Myös Ziemeļmeita osallistuu etäprojekteihin yhteistyökuorojen kanssa. Zviedrisin ja Krievkalnsin laulu Meža māte (Metsänäiti) löytyy täältä:
Myös Suomessa toimivalle MADteatterille koronteeni tuli yllätyksenä. Hetken pysähdyksen ja etäyhteyksien suunnittelun jälkeen opetusprosessi on jatkunut. Harrastajanäyttelijät ovat ottaneet uuden tilanteen vastaan innokkaasti ja ymmärryksellä. Näyttämötaitojen harjoittelu on välillä vahvaa ja ilmeikästä, siksi etäyhteyksien lisäksi harrastajat joutuvat järjestämään itselleen myös sopivaa tilaa välillä kovaakin äänenkäyttöä, hyppimistä, laulamista taikka itkemistä varten. Joskus on lähdettävä ulos, kadulle, metsään tai puutarhaan etsimään hahmolleen oikeanlaisia puitteita satunnaisen ohikulkijan ihmettelystä huolimatta. Draamataitojen harrastaminen on paitsi hauskaa, myös kehittävää. MADteatterin perustaja, latvialainen näyttelijä Alise Polačenko kertoo: “On ilo seurata ryhmäläisten taitojen kehitystä, luovien ratkaisujen etsimistä, sisäisten solmujen ylittämistä ja rohkaistumista. Arjessa piiloudumme usein julkisten naamioidemme taakse, mutta näin voimme astua esiin niiden takaa ja katsoa kaikkea eri näkökulmasta. Harjoituksissa kuulen usein, että “oho, en tiennytkään osaavani tätä!””.
Teatteri taidemuotona on eheyttävä, siksi tänä erikoisena aikanakin MADteatteri jatkaa viikottaisia harjoituksia, suunnittelee videoprojekteja katsojilleen ja valmistaa esityksiä koronteenin jälkeistä aikaa varten. Suomen uusimpiin latvialaisten harrastusmahdollisuuksiin kuuluva MADteatteri perustettiin vuonna 2018, ja se tarjoaa mahdollisuutta harrastaa näyttelemistä kansainvälisessä seurassa latviaksi tai englanniksi. Lisätietoa löytyy osoitteesta www.madteatteri.fi sekä Instagramin ja Facebookin puolella. #madteatteri
Lapin panimon perustaja, latvialainen panimomestari Artūrs Dutka tarjoaa virtuaalisia panimokiertueita rovaniemeläisen Narrow Neck -irkkubändin säestyksellä. Ensimmäiseen etäkiertueeseen osallistui parisataa Facebook-käyttäjää. Lapin panimon oluita saa Suomen jokaisesta kolkasta. Käsityöläisoluiden valmistuksessa Lapin panimo noudattaa vanhaa saksalaista puhtauslakia, eli oluet ovat lisä-, väri- ja säilöntäaineettomia. Oluet ovat suodattomia ja laimentamattomia, ja ne kypsyvät luonnollisesti, eli alkoholi syntyy 6-8 viikon aikana käymisteitse. Hanki Hanki, Riski tai Hölmö ja kuuntele latvialaista musiikkia!
Suomessa asuvia latvialaisia askarruttaa, milloin taas pääsee Latviaan, saako perhe tulla vierailulle Suomeen, miten käy juhannuksen – ja moni muu. Vastauksia ilmestyy pikku hiljaa. Niitä odotellessa: terveydeksi, uz veselību!
Teksti: Gunta Paavola
Kuvat: haastateltavien kokoelmat
Ei kommentteja