Juhannuskulkue.

Kylässä juhannusaattona

Juhannus on monelle latvialaiselle vuoden tärkeintä juhla-aikaa. Yleensä juhlitaan perheen ja suvun sekä lähimpien ystävien kanssa.

Laulut ja piirileikit kuuluvat jokaiseen juhannusjuhlaan. Perinteisin tarjottava on juhannusolut ja -juusto. Perinteet ovat kaikkialla voimissaan, mutta koko kylän yhdessä viettämä Aplīgošana lienee nykypäivää enää vain yhdessä kylässä Koillis-Latviassa. Aplīgošanalle ei ole löytynyt tarkkaa käännöstä; ehkä sen voisi selittää yksinkertaisesti juhannuslaulajaisiksi.

Joitakin kyläläisiä, etupäässä nuoria perheitä, kulkee laulaen kylän halki aattoiltana ja käy tervehtimässä juhannuksen nimipäiväsankareita. Aattona nimipäiväänsä viettää Līga ja juhannuspäivänä Jānis. Ne olivatkin ennen kaikkein yleisimmät etunimet; nykylapsilla etenkin Līga on käynyt aika harvinaiseksi.

Meidän kylässä yhteisen aattoillan vieton valmistelu alkaa jo iltapäivällä. Aikaisemmin on sovittu, keiden luona vieraillaan. He tietävät odottaa tervehtijöitä, ja tarjoilut ovat jo valmiina vieraita varten.
Iltapäivällä kokoonnutaan solmimaan Jānisten miehiset tammenlehväseppeleet. Līga saa naisen kukkaseppeleen. Myös jokaisen talon väelle taiteillaan luonnonkukista tervehdyskimppu.

Illalla kokoonnutaan – nyt on myös pelimanni haitarineen paikalla. Koska
juhannuslaulu on todella pitkä, on sen sanat varmuuden vuoksi monistettu laulajille. Ensimmäisen talon piha täyttyy onnittelijoista ja talonväestä. Laulutervehdyksen jälkeen alkaa tarjoilu: isäntä itse kaataa olutta, ystävä tarjoaa snapsit. Käytössä on vanhan tavan mukaan yksi tuoppi oluelle ja yksi viinalasi snapsille. Olut tarjotaan vanhasta hienosta ruukusta, joita käytetään joka talossa. Itse pantua olutta ei ole enää tehty joka talossa. Naiset tarjoilevat juhannusjuustoa ja pieniä piirakoita.

Isäntä Jānis tarjoaa juhannusolutta perinteisestä kannusta ja tuopista.

Sitten alkaa piirileikki, johon enemmän tai vähemmän kaikki liittyvät, jos ei täällä niin seuraavassa talossa. Oira,oira raikaa soittimelta. Parit voivat olla hyvinkin erikokoisia, kun lapset ja aikuiset tanssivat yhdessä. Yksi Oira, oiran liikkeistä on sama kuin nykyisen korona-ajan jalkatervehdys.

Oira oira -tanssi.
 Oira, oiraa pidetään myös liettualaisena piiritanssina.

Kun lähdetään seuraavan Jāniksen talolle, alkaa pelimanni taas soittaa, ja kulkijat laulavat. Juhannuslauluja on Latviassa todella useita. Meidän kylässä lauletaan vain yhtä, joka sekin on nimeltään Aplīgošana. Tässä versiossa on yhdeksän säkeistöä, ja niitä lauletaan myös tervehdykseksi nimipäiväsankarille. Hänelle on voitu tehdä myös henkilökohtainen lisävärssy.

Labvakaru, Jāņa māte.
Vai tu mūsu gaidījusi?
Mīkstu sieru sasējusi?
Saldu alu darījusi?

(Hyvää iltaa, Emäntä. Oletko jo odottanut meitä? Oletko tehnyt maistuvat juustot? Oletko pannut makeaa olutta?)

Myös lapset jaksavat kävellä alkuillan mukana talosta taloon. Jossain löytyy
leikkikavereita; kukaan ei pitkästy, kun kaikki tuntevat toisensa.

Olemme käyneet onnittelemassa kuutta Jānista, joista yhden pikkupoikakin on Jānis, sekä yhtä Līga-rouvaa. Kierros on kestänyt lähes kolme tuntia, kun vihdoin erotaan. Suurin osa lähtee koteihinsa oman juhlan viettoon ja sytyttämään oman kokon. Nuoret miehet suuntaavat juhannustansseihin kylän Kansantalolle.

Līgo, līgo!

Teksti ja kuvat: Liisa Wright

Lue lisää Liisa Wrightin artikkeleita:
Pääsiäistä vietetään Latviassa ikivanhoin perintein
Keväällä lauletaan Marian kunniaksi

Ei kommentteja

Kommentoi ensimmäisenä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *