Sen lisäksi että on Latvian kansallistaiteilija, Janis Rozentāls on myös suomalaisten vävypoika. Rozentālsin elämäntarinaa on mahdotonta kertoa ilman hänen ”kauneuden ideaaliaan”, suomalaista Elliä (o.s. Forssell). Heidän rakkaustarinansa muistetaan edelleen, maalasihan Rozentāls sen tauluihinsa, joissa Elli esiintyi koko heidän yhteisen elämänsä ajan. Suomalainen nainen romanttisena sankarittarena maailmalla: ilmiö on sen verran kiinnostava että se innoittaa matkailemaan lemmenparin jalanjäljissä ja tutustumaan samalla Latvian kulttuurihistoriaan.
Samalla voi opiskella myös latvian kieltä, josta Elli kirjoitti heti Janiksen tavattuaan näin: ”Mutta koska en vielä paljon saata ymmärtää hänen kieltänsä (sitä kyllä jo opiskelen), täytyy meidän käyttää saksan kieltä (joka tosin on aivan liian banaali niin pyhälle tunteelle kuin meidän rakkautemme).” Rakkauden arvoisen kielen opettelu ja uuteen kotimaahan sopeutuminen sujui Elliltä hyvin: vaikka suhteen alku olikin ilmeisen roihuavia tunteita herättänyt salamarakastuminen Janiksen nähtyä Ellin tämän konsertissa Riiassa, pariskunta päätyi yhteen kunnes kuolema heidät vuosia myöhemmin erotti.
Itse päädyin Rozentālsien pariin tehdessäni Katse Suomessa, sydän Latviassa -näyttelyä taiteilijan satavuotisjuhlavuoden kunniaksi vuonna 2016. Tutustuin Rozentālsin töihin, sain ilokseni Ellin Suomen-sukulaisille kirjoittamat, vielä suvun hallussa olevat kirjeet tutkittavikseni, kävin useissa eri arkistoissa Suomessa ja Latviassa ja luin kaiken löytämäni, mitä Ellin serkku Maila Talvio ja pariskunnan tuttava Aino Kallas olivat heistä kirjoittaneet. Paljon olisi vielä tutkittavaa! Näitä kiehtovia polkuja suosittelen muidenkin tallattaviksi ja kokosinkin tunnetuimmat Rozentāls-aiheiset matkakohteet muidenkin löydettäviksi.
Jaņa Rozentāla un Rūdolfa Blaumaņa muzejs, Alberta iela 12
Rozentāls-matkailijoiden ykköskohde Riiassa on tietysti taiteilijan ja hänen perheensä ateljeekoti, joka nykyään on museona. Upeassa jugendasunnossa voi tutustua niin taiteilijakodin sisustukseen kuin myös joihinkin Rozentālsin töihin. Asunnon sisustus on upea ja tarjoaa iloa silmälle ja ravintoa ajatuksille pitkäksi aikaa. Ylimmässä kerroksessa sijaitsevaan asuntoon on melkoinen kapuaminen, mutta onneksi porraskäytävä on jo itsessäänkin näkemisen arvoinen.
Kirjailija Rūdolfs Blaumanis vuokrasi Rozentālseilta huonetta ja oli Ellin Suomen-sukulaisilleen kirjoittamien kirjeiden mukaan ”siivo hyyryläinen”. Myös hänen huoneensa on museoitu. Ellin avulla pitkään sairastellut Blaumanis pääsi hoitamaan tuberkuloosiaan Takaharjun parantolaan Suomeen. Valitettavasti hoito ei enää auttanut pitkälle edenneeseen sairauteen ja Suomesta tuli Blaumaniksen sekä myöhemmin myös Rozentālsin matkan pää. Blaumaniksesta voi lukea lisää artikkelista Rūdolfs Blaumanis: kirjailijan kuolema Punkaharjulla.
Museon kotisivulle tästä linkistä.
Rīgas Latviešu biedrības nams (Riian latvialaisen seuran talo), Merķeļa iela 13
Riian latvialainen seura toimii edelleen samassa talossa, jonka ulkoseinään Janis Rozentāls maalasi kansallisromantiikasta aiheensa ammentavat seinämaalaukset 1900-luvun alussa. Keskimmäisessä maalauksessa nähdään voimaa edustavat muinaiset jumalhahmot Potrimps (meren, maan ja kasvun jumala), Pērkons (ukkosen jumala) ja Pīkols (manalan hallitsija). Pienemmät maalaukset näyttävät ihmiskunnan tavoitteet, viisauden ja kauneiden, ja ovat nimiltään Pie avota (Lähteellä) ja Saules sveiciens (Auringon tervehdys). Niitä puolestaan reunustavat näihin tavoitteisiin pääsyn keinot eli Māksla (taide), Zemkopība (maanviljelys), Rūpniecība (teollisuus) ja Zinātne (tiede).
Kun kysyin maalauksia esittelevältä latvialaisen seuran työntekijältä, miten teoksia on vuosien varrella restauroitu, kuulin ettei mitenkään. Ne on kuulemma aikanaan niin hyvin tehty. Valaisimet niihin on kuitenkin asennettu, joten Riian keskustassa sijaitsevia teoksia voi ihailla koska vain itselle sopii. Parhaiten talon yläosaan maalatut työt näkee asettumalla taloa vastapäätä kadun toiselle puolelle ja nostamalla katseensa ylös, ehkäpä jonkun apuvälineen kanssa.
Latvian taidemuseo, Jaņa Rozentāla laukums 1
Taiteilijan 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi hän sai vuonna 2016 oman aukion, jonka numerossa 1 sijaitsee Latvian taidemuseo. Kun on ensi ihastallut Rozentālsin patsasta, voi sen jälkeen suunnata sisälle museoon, jonka pysyvässä näyttelyssä on useampia hänen töitään. ”Latvialainen taiteilija rakastui suomalaiseen Elliin: katso kuvat!” voisi olla yksi tapa mainostaa museota, jos haluaisi lähteä klikkiotsikoinnin tielle.
Rozentāls maalasi Elliä vuodesta toiseen, usein madonnana lasten kanssa. Vaikka ”kauneuden ideaalin” elämä taitelijan muusana ja kolmen lapsen äitinä (oma laulajanura oli ajan tavan mukaan täytynyt jättää taka-alalle) ei aina ehkä ollutkaan pelkästään romanttista satua, Ellin Suomeen kirjoittamista kirjeistä välittyy arvostus puolison työtä kohtaan. Rozentālsit pakenivat ensimmäisen maailmansodan aikana Suomeen, jossa Janis Rozentāls menehtyi tapaninpäivänä 1916. Olojen selkiydyttyä Elli muutti vuonna 1920 lapsineen Latviaan, jossa hän lepää puolisonsa vieressä.
Museon kotisivuille tästä linkistä.
Janis Rozentālsin hautamuistomerkki, Rīgas Meža kapi (Riian metsäkalmisto)
”Nuku Suomen kylmässä maassa, kunnes me tulemme ja noudamme sinut kotiin.” luki taiteilijaystävien Rozentālsin Helsingissä helmikuussa 1917 pidettyissä hautajaisissa laskeman seppeleen teksti. He pitivät lupauksensa ja olojen rauhoituttua hänet haudattiin uudestaan Riian metsäkalmistoon vuonna 1920. Hautamuistomerkki on pystytetty vuonna 1983 ja sen on suunnitellut Igors Dobičins.
Vuonna 1943 Elli Rozentāle laskettiin samaan hautaan. Hän oli kärsinyt pitkään sydänvaivoista, joita toisiaan seuraavien miehityksien aiheuttamien vaarojen ja murheiden keskellä eläminen ei ainakaan helpottanut. Lentäjänä Suomen ilmavoimissa toimineen sukulaispojan avulla hänen kirjeensä pääsivät saksalaisten miehittämästä Riiasta Suomeen ja maalavat lukijalleen elävän kuvan aikakaudesta. Kun kynä viimein kirposi kädestä, Riian metsäkalmistosta tuli viimeinen lepopaikka myös naiselle, jonka vuonna 1902 Riiassa pitämästä konsertista alkanut tarina johti viimein myös Rozentāls-seuran nimeämiseen.
Jana Rozentāla Saldus Vēstures un mākslas muzejs, Striķu iela 22, Saldus
Vaikka ihmiset ovat poissa, elämäntyö vaikuttaa edelleen ja tarinat elävät. Jos vain mahdollista, Latvian matkalla kannattaa suunnata myös Riian ulkopuolelle. Saldus on Rozentālsin synnyinpaikkakunta ja museo puolestaan hänen opintojensa jälkeen sinne rakennuttamansa ateljeekoti. Pikkukaupungin elämä ei kuitenkaan sopinut taiteilijalle, ja Rozentāls asettui Riikaan, missä hän tapasi konserttikiertueella olleen suomalaisen laulajattaren ja päätyi antamaan nimensä vuosikymmeniä myöhemmin perustettavalle ystävyysseuralle.
Vaikka suuren kaupungin tarjoamat mahdollisuudet vetivät taiteilijan luokseen, Salduksen museo on käymisen arvoinen. Se on nimensäkin mukaan paitsi taide-, myös historiallinen museo ja kertoo siitä, millaista 1900-luvun alun Latviassa oli elää. Samalla se kertoo siitä, millaisen tien Janis Rozentāls joutui kulkemaan tullakseen siksi, mikä hänestä tuli: Latvian kansallistaiteilija ja sen lisäksi myös suomalais-latvialaisten kulttuurisuhteiden merkkihenkilö.
Museon kotisivuille tästä linkistä.
Lisää luettavaa Rozentālsista:
Janis Rozentāls, suomalaisten vävy ja ystävä
Teksti ja kuvat 1-4: Jenni Kallionsivu
Kuva 5: Jenni Kallionsivun kotialbumi
Ei kommentteja