Heikki Koski: “Rozent\u0101ls-seuran perustaminen” ( ilmestynyt Rozent\u0101ls-seuran vuosikirjassa 2000)<\/p>\n\n\n\n
1980-luvun loppuvuosina keskustelin pariin otteeseen Anna \u017d\u012bguren kanssa siit\u00e4, ett\u00e4 aika saattaisi puolin ja toisin olla kyps\u00e4 yst\u00e4vyysseurojen perustamiseen, Latvia-Suomi-seuran Latviaan ja Suomi-Latvia-seuran Suomeen. Latvia on Suomea l\u00e4hell\u00e4, miltei naapuri, mutta sodan j\u00e4lkeinen aika oli supistanut voimakkaasti yhteyksi\u00e4 ja kadottanut kansat toistensa tietoisuudesta. Oikeastaan vain Porin ja Riian sek\u00e4 Pietarsaaren ja J\u016brmalan yst\u00e4vyyskaupunkisuhteet olivat pit\u00e4neet yll\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 yhteytt\u00e4 Suomen ja Latvian v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Jotta ajatus yst\u00e4vyysseuran perustamisesta my\u00f6s Suomesssa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toteutuisi, kutsuin 17.4.1990 Alkon Arkadia-kabinettiin joukon henkil\u00f6it\u00e4, joiden tiesin tuntevan Latviaa ja omaavan sinne jossain m\u00e4\u00e4rin yhteyksi\u00e4. Paikalla olivat ohellani Pentti Holappa, Pirkko Koski, Anto Leikola, Pulmu Manninen, Emmi Martin, Risto Teinonen, Urpo Vento ja Seppo Zetterberg.<\/p>\n\n\n\n
Alustuksessani totesin, ett\u00e4 keskusteltaessa siit\u00e4, miten kansalaisj\u00e4rjest\u00f6tasolla parhaiten voidaan edist\u00e4\u00e4 Suomen ja Latvian kulttuuri- ja muuta yhteisty\u00f6t\u00e4, olisi mahdollista kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota mm. Latvian kulttuurip\u00e4ivien j\u00e4rjest\u00e4miseen sek\u00e4 siihen liittyen tai siit\u00e4 erillisten kulttuuriyhteyksien kehitt\u00e4miseen ilman mit\u00e4\u00e4n erillist\u00e4 organisaatiota, ymp\u00e4rist\u00f6yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4miseen koko It\u00e4meren puitteissa sek\u00e4 toimenpiteisiin kansalaisj\u00e4rjest\u00f6n perustamiseksi Suomen ja Latvian kulttuuri- ja muita suhteita edist\u00e4m\u00e4\u00e4n. Pentti Holappa ja Pirkko Koski kertoivat osallistumisestaan Latvian ensimm\u00e4iseen kulttuurifoorumiin maaliskuussa 1990 ja siin\u00e4 yhteydess\u00e4 Latvia-Suomi-seuran edustajien kanssa k\u00e4ymist\u00e4\u00e4n keskusteluista. Pulmu Manninen puolestaan kertoi siit\u00e4, miten Suomi-Neuvostoliitto-Seurassa oli viime aikoina kehitelty Baltia-yhteyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Laajan keskustelun j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4dyttiin siihen, ett\u00e4 ryhdyt\u00e4\u00e4n toimenpiteisiin Suomen ja Latvian v\u00e4lisi\u00e4 kulttuuri- ja muita yhteyksi\u00e4 edist\u00e4v\u00e4n kansalaisj\u00e4rjest\u00f6n perustamiseksi. J\u00e4rjest\u00f6n nimeksi, Pirkko Kosken keksim\u00e4n\u00e4, ajateltiin Tuglas-seuran mallin mukaisesti Rozent\u0101ls-seuraa. Sovittiin, ett\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6n perustamista valmistelee pieni ep\u00e4virallinen ty\u00f6ryhm\u00e4, johon nimettiin Pentti Holappa, Pirkko Koski, Anto Leikola, Emmi Martin ja min\u00e4 kokoonkutsujana. Ty\u00f6ryhm\u00e4 kokoontuikin meill\u00e4 Lauttasaaressa 3.5.1990, jolloin p\u00e4\u00e4tettiin lopullisesti suosittaa, ett\u00e4 uuden kansalaisj\u00e4rjest\u00f6n nimeksi tulee Rozent\u0101ls-seura, valmisteltiin s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, p\u00e4\u00e4tettiin perustavan kokouksen kutsumenettelyst\u00e4 ja p\u00e4\u00e4tettiin pyyt\u00e4\u00e4 Jatta Krugia perustettavan yhdistyksen sihteeriksi.<\/p>\n\n\n\n
Perustamiskokous pidettiin Oy Alko Ab:n auditoriossa 17.5.1990. Kokous hyv\u00e4ksyi s\u00e4\u00e4nn\u00f6t, jotka oli valmistellut varatuomari Kari Paaso Alkosta, ja valitsi v\u00e4liaikaisen hallituksen, jonka puheenjohtajaksi valittiin minut perustamiskokouksen avaajana ja puheenjohtajana sek\u00e4 sihteeriksi my\u00f6s perustamiskokouksen sihteerin\u00e4 toiminut Jatta Krug. Kaikki paikalla olleet allekirjoittivat seuran perustamiskirjan. Kokousasioiden j\u00e4lkeen Anna \u017d\u012bgure esitti katsauksen Latvian tilanteeseen ja toi kokoukselle edellisen\u00e4 vuonna perustetun Latvia-Suomi-seuran tervehdyksen. Seuran rekister\u00f6imistoimet hoidimme varatuomari Kari Paason kanssa Alkosta k\u00e4sin.<\/p>\n\n\n\n
Koska Latviasta ei tuohon ajankohtaan menness\u00e4 ollut kirjoitettu meid\u00e4n lehdiss\u00e4mme juuri muita kuin ajankohtaisartikkeleita, julkaisin Uudessa Suomessa 28.4.1990 kirjoitukseni “Suomen ja Latvian yhteydet osaksi It\u00e4meren alueen yhteisty\u00f6t\u00e4”. Kun Rozent\u0101ls-seuran perustamisesta kerrottiin tiedotusv\u00e4lineiss\u00e4, Reino Hirvisepp\u00e4 l\u00e4hetti p\u00f6yt\u00e4laatikostaan l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ns\u00e4, 1920-luvulla laatimansa suomennoksen Latvian kansallislaulusta. Siit\u00e4 ja perustamisasiakirjoista voi katsoa Rozent\u0101ls-seuran arkiston saaneen alkunsa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
ROZENT\u0100LS-SEURAN HISTORIAA Heikki Koski: “Rozent\u0101ls-seuran perustaminen” ( ilmestynyt Rozent\u0101ls-seuran vuosikirjassa 2000) AIKA ON KYPS\u00c4 1980-luvun loppuvuosina keskustelin pariin otteeseen Anna \u017d\u012bguren kanssa siit\u00e4, ett\u00e4 aika saattaisi puolin ja toisin olla kyps\u00e4 yst\u00e4vyysseurojen perustamiseen, Latvia-Suomi-seuran Latviaan ja Suomi-Latvia-seuran Suomeen. Latvia on …<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":2,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-4587","page","type-page","status-publish","hentry"],"yoast_head":"\n