Historia on jälleen noussut ajankohtaiseksi Latviassa. Itsenäistymisen merkkivuosia on kolmen vuoden sisällä juhlittu kahdesti: satavuotisjuhlia vietettiin 18. marraskuuta 2018 ja uuden itsenäisyyden 30-vuotisjuhlia elokuussa 2021. Satavuotisjuhlien alla julkaistiin Latviassa 1900-luvun historiaa käsittelevä 13-osainen romaanisarja, jossa on yksi teos kultakin kirjailijalta …
Latvia ja Liettua saattavat mennä fiksummaltakin suomalaiselta sekaisin, minkä vuosien kokemus Rozentāls-seuran edustajana erilaisilla messuilla ja markkinoilla on minulle näyttänyt. Jos tämä jotain todistaa, niin sen, että koulusivistyksellä on väliä: nuoremmat ikäpolvet nimittäin paitsi erottavat maat toisistaan, osaavat myös sijoittaa …
Vizma Belševican (1931-2005) ”Bille ja sota” avaa koskettavasti lapsen näkökulmasta sekä Baltian miehitysten aikaiset kauhut että karun äiti-tytär-suhteen. Teos on Latviassa klassikoksi muodostuneen omaelämäkerrallisen trilogian itsenäinen toinen osa. Kirja on todellinen syväsukellus lapsen maailmasta katsottuun epäjohdonmukaisuuteen, jota myös elämäksi kutsutaan. …
Bille-tytöstä kertovan, osittain tosipohjaisen trilogian on kirjoittanut latvialainen runoilija, kirjailija ja kääntäjä Vizma Belševica (1931–2005). Romaanin on suomentanut Mirja Hovila. Kustantajana on Paperiporo, yksi harvoista latvialaista lasten ja aikuisten kirjallisuutta julkaisevista suomalaisista kustantamoista. Katso keskustelutilaisuuden tallenne täällä. Keskusteluun osallistuvat suomentaja Mirja …
Tutustuin Somu soma: latviaa suomalaisille -oppikirjaan ensimmäisen kerran joskus hamassa muinaisuudessa eli noin vuonna 2014, jolloin sen ensimmäinen painos oli juuri ilmestynyt ja minä taas olin hetken mielijohteesta päätynyt Turistilatvia-nimiselle kielikurssille. Latvian opiskelu ei ollut ihan täysin satunnainen valinta, vaan …
Melko lailla latvian kielestä käännettyjä tai Latviaa käsitteleviä suomenkielisiä kirjoja on nykyään jo ilmestynyt, ja me Latvian ja hyvän kirjallisuuden ystävät odotamme tietysti lisää. Niinpä syntyi ajatus aloittaa juttusarja, jonka nimeksi näin juhlavuonna valikoitui ”Lukujuhlat Latvialle”. Idea saatiin kiinnostavasta ja …
Graniittisen maan jalo kansa, jonka on kirjoittanut Anna Žīgure, tarjoaa kertomuksen Latvian Suomi-kuvasta sellaisena kuin se ilmeni tutkittavana aikakautena.
Pauls Bankovskis: Kyttiä, paukkuja ja rokkenrollia. Like, 2005 (Čeka, bumba & rokenrols) Suom. Linda Praulina, käännöksen tarkistanut ja korjannut Mirja Itkonen. Harvinaiseksi tapahtumaksi jäi tämän uuden latvialaisen kirjallisuuden ”tulo” Suomeen – sen jälkeen ei muuta ole juuri näkynyt. Bankovskis on …
Sandra Kalniete: Tanssikengissä Siperiaan, 2007. Suom. Hilkka Koskela. WSOY. 324 s. Sandra Kalniete syntyi vuonna 1952 Siperiassa latvialaisten karkotettujen perheeseen ja pääsi takaisin Latviaan vuonna 1957. Tanssikengissä Siperiaan -kirjassa hän kertoo sukunsa tarinan, joka kattaa itsenäisen Latvian joutumisen miehitetyksi, …
Janis ja Elli Rozentāls – elämää ja taidetta, toim. Marjo Mela. Rozentāls-seura, Keuruu 2006, 127 s. Rozentāls-seura sai nimensä, kun v. 1990 haeskeltiin henkilöhahmoa, johon Suomen ja Latvian väliset kulttuurisuhteet voisivat kiinnittyä, Viron Friedebert Tuglaksen tapaan. Itsestään selvä, jollei suorastaan …
René Nyberg: Viimeinen juna Moskovaan. Siltala, 2015, 224 sivua. Tuore kirja on sekä sukukronikka että sen havainnollistama katsaus historiaan: juutalaisten historiaan Venäjällä, Baltiassa ja Suomessa, Baltian ja Euroopan historiaan ja erityisesti Latvian ja Riian vaiheisiin. Tekijä on paneutunut runsaaseen lähdeaineistoon …
