sarjakuva - Rozentāls-seura ry.

Jäsenretki ja taiteilijatapaaminen Aina Bikšen kanssa

Rozentāls-seura — Tue, 07 Sep 2021 03:30:00 +0000

[caption id="attachment_1268" align="alignleft" width="300"] Vuoden 2016 residenssitaiteilija Rasma Pušpure esittelee työtään. Kuva Ivanda Jansone.[/caption] Rozentāls-seuran residenssitaiteilijaksi vuonna 2021 on valittu kuvataiteilija Aina Bikše, joka aikoo residenssikaudellaan äänittää puiden ääniä. Ainan suunnitelmista voit lukea enemmän jutusta Puiden ääniä kuuntelemassa. Perinteiseen tapaan seuran jäsenet tapaavat taiteilijan jäsenretkellä upeaan syksyiseen Fiskarsiin. Jatkamme retkiperinnettä tänäkin vuonna: koronavirustilanteesta johtuen käytämme sisätiloissa maskia ja pesemme käsiä ahkerasti. Aloitamme retkipäivän ohjelman taiteilijatapaamisella, jossa Rozentāls-seuran residenssitaiteilija 2021 Aina Bikše kertoo meille työstään. Tämän jälkeen nautimme keittolounaan (sis. leipä ja kahvi) ja ruuan päälle retkeläisillä on vapaata aikaa. Retkipäivä on la 18.9. Lähtö Helsingistä tapahtuu klo 10 ja palaamme viimeistään klo 19. Jäsenretki maksaa 30 e Rozentāls-seuran jäsenille. Myös uudet jäsenet ovat tervetulleita mukaan! [caption id="attachment_1269" align="alignleft" width="300"] Retkeläisillä on aikaa tutustua Fiskarsin näyttelyihin ja putiikkeihin. Kuva Ivanda Jansone.[/caption] Hinta sisältää bussikuljetuksen Helsingistä Fiskarsiin sekä takaisin Helsinkiin, osallistumisen taitelijatapaamiseen ja maukkaan lounaan Fiskarsin Pesulassa. Retkeläisille jää myös vapaata aikaa ennen Helsinkiin paluuta. Ilmoittautuminen 14.9. mennessä maksamalla retkimaksu nettikaupassa. Lisätietoja antaa Jenni Kallionsivu. jenni@rozentals-seura.fi. Kerrothan ilmoittautuessasi, mikäli sinulla on erikoisruokavalio!

Feministitaiteilija Ingrīda Pičukāne uudistaa kansalliseepoksen

Tero — Tue, 07 Aug 2018 17:29:13 +0000

Ingrīda Pičukāne haki Rozentals-seuran residenssijaksolle Fiskarsiin ja tuli valituksi työsuunnitelmallaan, jossa hän esittelee feminiinisen sankarihahmon, joka lainaa kansalliseepoksista, mutta tuo niihin uudenlaisen kulman. Pičukāne (s. -78) on Latvian taideakatemian visuaalisesta viestinnästä valmistunut ja Viron taideakatemiasta taiteen maisteriksi opiskellut kuvataiteilija, sarjakuvapiirtäjä ja päätoimittaja. Hän on aikaisemmin pitänyt Rozentals-seurassa Kuinka flirttailla latviaksi -sarjakuvakurssin sekä osallistunut Helsingin sarjakuvaviikoille. Ingrīdan sankarihahmosta tulee myös sarjakuva, mutta sen hän maalaa muraalina seinälle. Annetaan Ingrīdan kertoa lisää. Hän vastaa videopuheluuni Riiasta. Pyydän häntä kertomaan lisää ja taustoittamaan projektiaan ja muita viime vuosien tekemisiään. Mistä Fiskarsin teoksessa on kyse? ”Huomasin, etten tiedä yhtään feminiinistä sankarihahmoa kansalliseepoksista. Haluan kääntää asioita päälaelleen ja haluan kokeilla sitä tässäkin. Kansantaide ja kansalliseepokset kiinnostavat minua, ja varsinkin pelailu niistä löytyvillä elementeillä. Teoksesta ei synny kopio, vaan minun tarinani tulee olemaan uudenlainen, henkilökohtainen eepos. Minulle siinä on kysymys myös sankaruudesta: mikä on sankaruutta ja mikä ei. Lačplēsiksessä sankaruus on sotimista, itsenäisyyden tavoittelua ja saksalaisten kanssa sotimista, ja se on hyvin poliittinen. Haluan luoda hahmon, joka sankarillista itselle eikä kaikille. Haluan tehdä oman hahmoni sellaiseksi, jonka sankaruus on pientä ja henkilökohtaista ja sellaista, jossa etsitään oman persoonan muutosta ja kehitystä. Ironia on ehkä rakkain työkaluni. Karhunkaatajalla voima on korvissa ja minun naishahmolla on kaikki energia hiuksissa, jotka ovat nutturalla päälaella. Ne muistuttavat Karhunkaatajan korvia. Vaikka aikoinaan taidekoulussa opettajani sanoi, ettei hiustyyli muka voi olla hahmon ominaisuus, minulle se ainakin merkitsee paljon. Haluan käännellä asioita toisiksi kuten isoja asioita pieniksi asioiksi." Työsuunnitelman liitteenä on luonnoksia sankarihahmosta. Se on nukkemainen punatukkainen nainen. Ingrīda on käyttänyt nukkemaisia hahmoja, joilla on samanlaisia piirteitä myös aiemmissa teoksissaan ja sarjakuvissaan. Miksi olet ihastunut tähän hahmoon? ”Se ei ole sama hahmo kaikkialla, vaan siinä on vain samanlaisia piirteitä”, hän korjaa. ”Olen aina tähän kysymykseen aina kertonut saman oman jutun: Synnyin Neuvostoliitossa ja joillakin tytöillä, joilla oli sukulaisia ulkomailla, oli Barbiet ja minulla ei ollut ja olin heille kateellinen. Se jäi päälle ja olen yhä tässä tyttönukkevaiheessa.” Ingrīda nauraa railakkaasti tarinalleen ja sille, että kertoo sen taas kerran. ”Se on oikeasti ironinen lähestymistapa, koska nähdessään vaaleanpunaisen, leikkisän ja tyttömäisen nukkehahmon ihmiset tuppaavat ajattelemaan, ettei se ole mitään tärkeää tai vakavasti otettavaa taidetta. Se on minulle sopiva lähestymistapa stereotypioiden murskaamiseksi. Taiteilijana ja piirtäjänä ilmaisutyylini on tyttömäinen, mutta puhun tärkeistä asioista. Ne ketkä ovat lukeneet sarjakuviani, tajuavat, että se on vakavaa, henkistä ja tarkoitettu aikuisille. Neuvostoliitossa puhuttiin kahdesta asiasta yhtä aikaa: sanoit yhden asian, mutta tarkoitat toista. Erityisesti lapsuudessani 1980-luvun loppupuolella ja 90-luvun alussa televisiossa puhuttiin kaikista hyvistä asioita, joita Neuvostoliitossa tapahtuu. Samalla jokaikinen katsoja tiesi, että se on valhetta eikä kaikki Neuvostoliitossa ole niin hienosti kuin annetaan ymmärtää. Kasvoin siinä informaation maailmassa, jossa merkityksiä on vähintään kaksi, ja minusta tuntuu, että se vaikuttaa yhä minussa. Puhun oikeastaan samanlaista kaksoismerkityksellistä kieltä taiteessani.” Mietitkö jotain tiettyä kohderyhmää tehdessäsi? ”Kun olin vielä töissä mainostoimistossa, esimieheni sanoi kerran: Eikö tämä mainosten tekeminen ole kuin taiteessa, jossa mietitään yleisö valmiiksi? Minusta se oli huvittava kommentti. Taidetta tehdessäni en nimittäin ajattele yhtään yleisöäni. Minulla on oma ajatukseni ja välitän sen taiteen kautta parhaalla mahdollisella tavalla. En ajattele toisia, vaan sanon ajatukseni omalla subjektiivisella tavallani. Jos alkaisin ajatella yleisöäni, menettäisin oman ääneni. Olen feministitaiteilija, ja yleisöni on todennäköisesti naisia, ainakin Latviassa. Kyllä varmaankin yleisöni on kaventunut, kun aloin kutsua itseäni feministitaiteilijaksi, koska he ovat ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneet feminismistä ja sukupuolikysymyksistä. Yleisöni lienee pääasiassa naisia. Latviassa feministimiehet ovat hyvin harvassa. Sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvät kysymykset eivät täällä ole erityisen suosittuja kansan syvissä riveissä, ja monet miehet ja myös naiset, jopa taiteilijanaiset, säikähtävät heti, kun kuulevat sanan feminismi. Jostain syystä he pelkäävät.” Kutsut itseäsi feministitaiteilijaksi? ”Kyllä, vaikka Latviassa sanaan feminismi liittyykin vielä paljon negatiivisia tuntemuksia ja ajatuksia miesvihasta. Oikeastaan juuri sen takia haluan sanoa olevani feministitaiteilija enkä halua piilotella sitä millään tavalla. Latviassa on taiteilijanaisia, jotka käsittelevät sukupuoleen liittyviä kysymyksiä, mutta eivät koskaan sano olevansa feministejä. Haluan tehdä toisille selväksi, etten pelkää sitä sanaa. En halua kuitenkaan olla taiteessani liian suoraviivainen poliittisesti. Haluan kaivella ja pelailla enkä tehdä julistavia ulostuloja. Taiteeni on mielestäni tullut kuitenkin monipuolisemmaksi, kun aloin tehdä feminististä taidetta. Olen alkanut leikkiä erilaisilla sukupuoliin liitetyillä stereotypioilla ja alkanut kyseenalaistaa enemmän. Minusta hyvin mielenkiintoista ja elämää rikastuttavaa nähdä ja tuoda julki näitä asioita. Erityisesti Latviassa, jossa patriarkaatti on hyvin vahva, ihmiset näkevät asiat yksioikoisesti eivätkä ole valmiita näkemään omaa perspektiiviään laajemmin. Ja vielä hankalampi heidän on muuttaa omia mielipiteitään. Itselleni on tärkeää tarjota heille tulkintoja maailmasta, joka auttaa heitä näkemään laajemmalle.” [caption id="attachment_1515" align="alignnone" width="1198"] Red river on sarjakuvateos kuukautiskivuista[/caption]

Kuukautiskivuilla kuuluisaksi

Ingrīda Pičukānen ensimmäinen muraali oli Sarkana istaba (Punainen huone), jossa hän kuvasi kuukautiskipuja. Hänen teoksissaan yhdistyy usein sarjakuva, dokumentaarinen ote ja sellaiset naiseuteen liittyvät aiheet kuten kuukautiskivut, itsetyydytys ja rintojen suurennukset, joista ei juurikaan keskustella. ”Monet sanoivat, että kuukautiset aiheena ei ole mikään tabu enää eikä ketään kiinnosta, mutta siinä kävi ihan toisin. Heräsin kuuluisana. Työ herätti paljon keskustelua internetissä. Ja tietenkin oli myös hirvittäviä kommentteja. En onneksi saanut vihapostia suoraan sähköpostiini eikä kukaan häiriköinyt puhelintani, mutta monet pilkkasivat minua internetissä ja olisi hieman jopa pelottavaa. Kun näin 600 ala-arvoista viestiä verkkojutun kommenttikentässä, kyllä se vähän pelotti. Avajaisissa oli paljon ihmisiä ja sielläkin tapahtui jotain hieman pelottavaa. Joku mies availi koko ajan siellä olutta epäkohteliaasti ja kommentoi itsekseen. Lopulta joku mies nousi ylös ja sanoi, että minulla on sinulle yllätys laukussa. Humaltunut mies halusi jakaa kaikille ultranationalistien lehteä. Kun hän ei saanut riittävästi huomiota, hän kävi käsiksi. En osannut ajatella etukäteen, että teos nousisi esille mediassa niin paljon. Olenhan käsitellyt samoja teemoja jo aikaisemmin. Uskon, että feministinen taide on painettu marginaaliin eikä se ole saanut huomiota. Kun maaseudulla elävä serkkuni kertoi naapureiden kyselleen kylällä, että onko hän sukua sille taiteilijalle, joka teki sen kuukautisteoksen. Silloin ajattelin, että O-M-G, olen kuuluisa” Kokonaisen huoneen täyttänyt sarjakuvamuraali oli osa projektia, jonka toisena osana julkaistuun feministinen pienlehti Samanta. Ingrīda oli lehden päätoimittajana ja se toteutettiin yhdessä Latvian nykytaidemuseon kanssa. Lehden teemana oli kehopositiivisuus. Miten feministinen pienlehti Samanta otettiin vastaan? ”En odottanut sellaista suosiota, jota lehtikin sai. Se myytiin loppuun näyttelynavajaisissa ja ihmiset alkoivat lainailla sitä toisilleen, että pystyivät lukemaan sitä lehteä. Minusta on hienoa, että nuoret parikymppiset naiset ja miehet sanovat avoimesti olevansa feministejä. En tiennyt, että sellainen kohdeyleisö oli edes olemassa. Minulle se antaa toivoa. Aikakauslehtien tarjoama naiskuva on liian kapea eikä tavalliset naiset löydä itseään siitä kuvastosta. Halusin laajentaa kuvaa naisista. Kuvasimme lehteen muotinäytöksen, jossa oli kaikenkokoisia ja -ikäisiä naisia. Olin mallina myös itse. Kuvien lisäksi lehdessä oli esseitä, joissa pyrittiin irtautumaan naistenlehtien tarjoamasta lasten, keittiön ja kirkon rajaamasta kolmiosta. Toivon, että naiset, jotka lukevat tavallisia naistenlehtiä, saavat ehkä Samantan käteensä tyttäriltään.” [caption id="attachment_1519" align="aligncenter" width="800"] Yksityiskohta teoksesta Sensual Meadow. Kuva: I. Picukane[/caption] Kerron Ingrīdalle, että etsin ennen haastattelua Wikipediasta artikkelia feminismi Latviassa. Sivusto kuitenkin ilmoitti, ettei sivua kohdasta feminismi latviassa edes löydy. Ingrīda nauraa jutulle, ja sanoo pitävänsä sitä latvialaisen feminismin täsmällisenä määritelmänä, ja nauraa lisää. Viime vuosina latvialaisen feminismin kentällä on alkanut tapahtua, vaikka Wikipediaan kukaan ei vielä ole ehtinyt tapahtumia dokumentoida. Liikehdintää on ehditty kutsua jopa feminismin aalloksi. ”Kun latviassa puhutaan feminismistä, usein sanotaan, että kaikki on hyvin. Palkkaerot ovat tärkeä asia, koska raha on valtaa, mutta palkoista ei puhuta. Kun ihmiset sanovat, että ei ole mitään ongelmia, voi olla, että he eivät vain tiedä. Taiteilijana näen sukupuolten epätasa-arvon taidekentällä. Esimerkiksi iso osa taideopiskelijoista on naisia, mutta laitoksella lähes kaikki opettajat ovat miehiä. Latvian tulevaisuutta hahmottelevaan 100-vuotisjuhlavuoden tapahtumana järjestettyyn Future state -näyttelyyn kutsuttiin pääasiassa miestaiteilijoita eikä yhtään feministitaiteilijaa ollut näyttelyssä. Latviassa naiset tekevät taidekentällä pääasiassa kuratointia ja projektihallintaa ja miehet tekevät taidetta. Usein he ovat pariskuntia. Voin muuttaa asioita on tekemällä itse ja kuratoimalla itse omat näyttelyni. Osana valtarakennetta en sitä pysty tekemään.” Ingrīda on tehnyt aikaisemmin livemaalauksen lisäksi videoperformansseja ja Survival kit -festivaalilla liveperformansseja. Fiskarsissakin Ingrīda suunnittelee myös maalaavansa muusikon säestyksellä yleisön läsnä ollessa. ”Pidän performanssissa suorasta yhteydestä yleisöön.” Performanssissa ja muraaleissa on läsnä väliaikaisuus. Teokset tehdään seinälle, joka saatetaan maalata myöhemmin uudestaan. Väliaikaisuuden vuoksi teokset ovat myös hyvin epäkaupallista, koska niitä ei voi myydä ja siirtää. Miltä tuntuu, kun pitkään suunnittelemasi ja maalaamasi työt katoavat uuden maalikerroksen alle? ”Se on kauheaa. Kerran yhden projektin vetäjä soitti ja kysyi minulta parasta maalia, jolla teoksen voi peittää. Hirveää! Tiedän, että ne peitetään, mutta en halua itse maalata omaa työtäni piiloon. Toivon aina, että löytyy joku toinen peittämään työni.” Fiskarsissakin Ingrīdan työn päälle maalattaneen maalauspaikasta riippuen. Jos sen haluaa nähdä sitä ennen, kannattaa lähteä katsomaan Ingrīdan maalausperformanssia ja valmista teosta. ”Haluan tehdä rituaalisen performanssin, jossa on jotain voimakasta rytmistä musiikkia, joka vaikuttava katsojiin”, sanoo Ingrīda ja toivottaa tervetuloa. Rozentals-seura järjestää retken Ingrīdan näyttelyyn syyskuun loppupuolella. Tervetuloa taidematkalle! Teksti: Tero H. Savolainen Kuvat: Ingrīda Pičukāne, pääkuva Valdis Jansons

Linkkilista: latvialainen kulttuuri

Jenni Kallionsivu — Sat, 11 Apr 2015 09:45:50 +0000

Kiinnostaako latvialainen kulttuuri? Tämä linkkilista kokoaa yhteen upean kokoelman polkuja tiedon lähteille. Puuttuuko jotain? Lähetä ehdotuksesi info@rozentals-seura.fi. TEATTERI JA TANSSI http://www.theatre.lv/ Teatteri-instituutin sivuilla tietoa mm. teatterifestivaaleista, teattereista ja tanssiryhmistä [EN, LV] http://www.homonovus.lv/ kahden vuoden välein järjestettävä Homo Novus -teatterifestivaali [EN, LV] teattereita Riiassa http://www.jrt.lv/ Jaunais Rīgas Teātris - Riian uusi teatteri [EN, LV] http://www.dailesteatris.lv/ Dailes teātris [EN, LV, RU] http://www.teatris.lv/ Latvian kansallisteatteri [LV] http://www.trd.lv/ Riian venäläinen teatteri [EN, LV, RU] http://git.lv/ Ģertrūdes ielas teātris [LV] http://dirtydeal.lv/teatro/ Dirty Deal Teatro [LV] UUSI http://www.lelluteatris.lv/ Latvian nukketeatteri [LV, RU] UUSI teattereita muualla Latviassa http://www.vdt.lv/ Valmieran draamateatteri [EN, LV] http://www.liepajasteatris.lv/ Liepājan teatteri [LV, RU] http://www.dteatris.lv/ Daugavpilsin teatteri [LV, RU] MUSIIKKI http://www.lnso.lv/ Latvian kansallinen sinfoniaorkesteri [EN, LV] http://www.sinfoniettariga.lv/ valtion kamariorkesteri [EN, LV] http://www.opera.lv/ Latvian kansallisooppera ja Riian oopperafestivaalit [EN, LV] http://muzika.draugiem.lv/music/ Latvialaisten "facebookissa" voi kuunnella latvialaista populaarimusiikkia. [LV] http://thebalticscene.tumblr.com/ artikkeleita baltialaisen populaarimusiikin eri kentiltä [EN] http://citamuzika.lv/ uudistunut uutta ja kiinnostavaa musiikkia maailmalta esittelevä latviankielinen nettilehti [LV] http://www.rigasritmi.lv/ Rīgas Ritmi -rytmimusiikin festivaali, jonka konsertteja pitkin kevättä ja kesää Riiassa [EN, LV, RU] http://www.smf.lv Muinaisen musiikin festivaaleilla keskiajan, renesanssin ja barokin musiikkia heinäkuussa [EN, LV, RU] http://www.saulkrastijazz.lv/ jazz-festivaali Riian lähellä Saulkrastin rantakaupungissa heinäkuussa [EN, LV, RU] http://www.positivusfestival.com/ Baltian suurin populaarimusiikin festivaali Positivus Salacgrīvassa heinäkuussa [EN, EE, LV, RU] http://www.labadaba.lv/ Latvian yliopiston tukemilla festivaaleilla kauniissa Līgatnessa paljon latvialaisia bändejä [EN, LV, RU] http://www.skanumezs.lv/ kokeellisen musiikin ja uuden median kuvataiteiden festivaali "Äänten metsä" Riiassa [(EN), LV] http://www.music.lv Yleissivusto latvialaisesta musiikista ja musiikintutkimuksesta [LV, EN] MUSEOT http://www.muzeji.lv/ Latvian museot alueittain [EN, LV] KUVATAITEET http://www.studija.lv/ kuvataideportaali [(EN), LV] http://fotokvartals.lv/ valokuvataideportaali [EN, LV] http://1001latvianartists.tumblr.com/ latvialaisten kuvataiteilijoiden esittelyjä [LV] http://fotomuzejs.lv/ Latvian valokuvataiteen museo [EN, LV] gallerioita Riiassa http://www.artspace.riga.lv/ suuri galleria Rīgas Mākslas Telpa Riian Vanhassakaupungissa [EN, LV] http://www.galerija21.lv/ galleria Riian keskustassa, Vanhankaupungin laidalla [EN, LV] http://www.makslaxogalerija.lv/ galleria Māksla XO Riian jugend-keskustassa [EN, LV] http://www.rigasgalerija.com/ "Riian galleriassa" huomattavimpien nykylatvialaistaiteilijoiden näyttelyitä [EN, LV] http://www.mmsalons.lv/ latvialaisten taiteilijoiden näyttelyitä Pārdaugavassa [EN, LV, RU] http://www.noass.lv/ taideprojekti NOASSin galleria sekä nyky- ja videotaiteen festivaali Ūdensgabali syksyisin [EN, LV] SARJAKUVA http://kushkomikss.blogspot.com/ sarjakuvalehti kuš!:n blogissa tietoa ja uutisia latvialaisesta sarjakuvasta [EN] ELOKUVA http://www.latfilma.lv/ tietoa latvialaisesta elokuvasta ja sen tekijöistä [EN, LV] http://balticshorts.com/ latvialaisia, virolaisia ja liettualaisia lyhytelokuvia internetissä [EN] http://www.kinokultura.com/specials/13/latvian.shtml venäläisen elokuvan KinoKultura-lehden latvialaisen elokuvan erikoisnumero [EN] http://www.balticpearl.lv/ joka toinen vuosi Riiassa järjestettävä elokuvanäyttelijäfestivaali "Baltian helmi" [EN, LV, RU] http://kinomuzejs.lv/ Riian elokuvamuseo [EN, LV, RU] YLEISESTI KULTTUURISTA http://www.arterritory.com/ kulttuuriportaali, jossa kerrotaan kulttuurista Baltian maissa ja Pohjoismaissa [EN, LV, RU] http://www.kultura.lv/ kulttuuriportaalissa tapahtumakalenteri ja linkkejä [EN, LV, RU] http://www.fold.lv/ latvialaisen designin portaali [LV] UUSI http://www.latgola.lv/ latgalekielinen sivusto, josta löydät tietoa Latgalesta: kielestä, historiasta, taiteesta, ym. http://www.livones.lv/ tietoa Latvian itämerensuomalaisten liiviläisten kulttuurista ennen ja nyt [EN, LV] KULTTUURIPERINNE JA KOULUTUS http://www.knmc.gov.lv/ kultūrizglītības un nemateriālā mantojuma centrs [LV] http://www.prasmjuskola.lv/ perinnetaitojen koulu [LV] http://www.lfk.lv/ tietoa latvialaisesta kansanperinteestä [EN, LV] http://latviandainas.lib.virginia.edu/ tietoa latvialaisista kansanrunoista eli dainoista [EN, LV] http://www.dainuskapis.lv/ digitaalinen Daina-kaappi [LV] http://valoda.ailab.lv/folklora/sakamvardi/ latvialaisia sanontoja [LV] NETTIKIRJASTO http://www.poetryride.com [FI, EE,LV, EN] kansainvälinen kiertävä runofestivaali http://www.satori.lv/ artikkeleita kirjallisuudesta ja muista taiteista [LV] http://www.korpuss.lv/ Latvian tekstikorpuksessa mm. klassikkoteoksia ja muinaisia tekstejä [LV] http://www.tezaurs.lv/ useita erilaisia latvian sanakirjoja [LV] http://www.pasakas.net/jaunumi satuja teksteinä, luettuina ja elokuvina, kansantaruja, kehtolauluja, arvoituksia sekä pelejä lapsille [LV] http://www.letonika.lv/literatura/ latvialaisen kirjallisuuden klassikoita ja tietoa niistä [LV] http://www.ailab.lv/Teksti/ latvialaisen kirjallisuuden klassikoita [LV]