Seura järjestää latvian kielen ja kulttuurin kesäkurssin Cēsiksessä 8.–12.6.2026.

Opettajana ja matkanjohtajana toimii Jānis Mednis. Opettaja on latvialainen, mutta puhuu myös suomea, jota käytetään opetuksen apukielenä. Kurssi sopii 1–3 vuotta latviaa opiskelleille, mutta pidemmällekin ehtinyt hyötyy varmasti sekä kertauksesta että keskusteluharjoituksista. Kesäkurssilla painotetaan suullisia harjoituksia sekä latvialaiseen kulttuuriin tutustumista.

Oppitunnit pidetään Cēsiksen kirjastossa, josta meille on varattu oma rauhallinen tila. Oppituntien lisäksi iltapäivisin on yhteistä ohjelmaa. Tutustumme historiallista charmia huokuvaan Cēsikseen opetellen samalla ns. matkailulatviaa.

Kurssi maksaa 370 euroa, mikä sisältää yhteensä 20 h opetusta ja ohjelman kolmena päivänä. Kurssilaisten on oltava Rozentāls-seuran jäseniä. Matkan Cēsikseen ja takaisin sekä majoituksen jokainen järjestää itse: bussilippuja voi hankkia esimerkiksi osoitteesta www.bezrindas.lv ja junalippuja osoitteesta https://vivi.lv/lv/. Molemmat sivut toimivat myös englanniksi. Tarvittaessa matkanjohtaja auttaa lippujen ja majoituksen hankinnassa.

Opetus alkaa maanantaina iltapäivällä siten, että aamulennolla Suomesta tulijat ehtivät mukaan. Perjantaina kurssi loppuu kahdelta, jolloin halukkaat ehtivät Riiasta Suomeen lähteville iltalennoille.

Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 12.5.:
info@rozantals-seura.fi

Kurssi toteutuu, jos osallistujia on vähintään viisi. Kurssille otetaan enintään 10 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä.

Aloita nyt latvian kielikurssi! Rozentāls-seura järjestää latvian kursseja etäopetuksena, joten voit osallistua niille mistä tahansa.

Tule mukaan opiskelemaan innostaville ja kannustaville kursseille! Kevätlukukauden 2026 kurssit alkavat 14.1.

Alkeiskurssi järjestetään keskiviikkoisin klo 17.15-18.45.

Jatkokurssi 1 kokoontuu keskiviikkoisin klo 19.15–20.45.

Anita Jäntin opettama jatkoryhmä sopii kurssin alkamisesta suoraan opettajan kanssa. (Jos olet uusi opiskelija, ota yhteyttä seuran toimistoon info@rozentals-seura.fi.)

Jokainen latvian kielikurssi sisältää 10 kurssikertaa. Kursseilla käytetään oppikirjoja: saat sähköpostitse ohjeet kirjan hankintaan.

Ilmoittaudu etäkursseille: info@rozentals-seura.fi. Mikäli osaat jo jonkin verran latviaa ja mietit, mille kurssille kuuluisit, ota yhteyttä info@rozentals-seura.fi.

Etäkursseilla opettajana toimii latvialainen, mutta suomea puhuva Jānis Mednis. Kurssille osallistuaksesi tarvitset toimivan nettiyhteyden ja laitteen jolla sitä käytetään.

Jo pidempään latviaa opiskelleiden lähiopetuksena järjestettävällä kurssilla opettajana toimii latvialainen, suomea puhuva Anita Jäntti. Kurssi pidetään Rozentāls-seuran tiloissa osoitteessa Kaisaniemenkatu 10, Helsinki.

Kurssimaksu kaikilla kursseilla on 150 euroa lukukaudelta, mikäli kurssilla on vähintään 5 osallistujaa. (Kurssi voidaan osallistujien niin toivoessa järjestää myös pienemmälle ryhmälle, tällöin kurssimaksu määräytyy osallistujamäärän mukaan.) Kurssilaisten tulee myös olla Rozentāls-seuran jäseniä, jäsenmaksu on 30 euroa vuodessa (opiskelijoille 15 €, perhejäsenyys 50 € per perhe).

Rozentāls-seuran kustantama, erityisesti itsenäiseen opiskeluun soveltuva oppikirja Somu soma: latviaa suomalaisille löytyy tästä linkistä. Linkkejä ja muuta luettavaa latvian kieleen liittyen: Latvian opiskelu onnistuu vaikka kotisohvalla.

Rozentāls-seura etsii latvian kielen opettajaa osa-aikaiseen työsuhteeseen vuoden 2024 alusta alkaen. Kurssit ovat alkeis- ja jatkokursseja ja tunnit järjestetään arki-iltaisin etäyhteydellä. Opetuksen apukielenä on suomi, joten auttava suullinen suomen kielen taito on tarpeen. Työ tehdään täysin etätyönä, eli voit tehdä työtä siellä, missä sinulle parhaiten sopii.

Toivomme, että sinulla on
-    tehtävään soveltuva koulutus ja/tai työkokemus
-    auttava suomen kielen suullinen taito
-    halua ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn

Tarjoamme kannustavan työyhteisön ja mahdollisuuden kehittää omaa työtä. Opettajan tuntipalkka on 30 euroa.

Voit tutustua Rozentāls-seuraan kotisivuillamme www.rozentals-seura.fi sekä Facebookissa https://www.facebook.com/rozentalsseura ja Instagramissa https://www.instagram.com/rozentals_seura/.

Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Jenni Kallionsivu, jenni@rozentals-seura.fi 
ja +358 45 105 881 5.

Voit hakea työtä lähettämällä vapaamuotoisen hakemuksen ja ansioluettelon sähköpostitse osoitteeseen info@rozentals-seura.fi viimeistään 24.11. 2023. Haastattelut järjestetään viikolla 49 etäyhteydellä.

Rozentāls-seura järjestää latvian kielen kesäkurssin Ventspilsissä 27.6.-1.7.2022. Opettajana toimii Pauls Balodis ja matkanjohtajana Jenni Kallionsivu. Kurssi on suunnattu latviaa seuran kursseilla 1-2 vuotta opiskelleille tai muuten vastaavat taidot hankkineille Rozentāls-seuran jäsenille. Uudet jäsenet ovat tervetulleita! Tarvittaessa kysy lisää sähköpostitse info@rozentals-seura.fi.

Kurssimaksu 450 euroa sisältää majoituksen Dzintarjūra-hotellissa Ventspilsissä yhden hengen huoneessa (oma WC ja suihku) aamiaisineen, opetuksen 4 oppituntia per päivä sekä iltaohjelman kolmena iltana kurssin aikana. Rozentāls-seuran edustaja Jenni Kallionsivu on kurssilla mukana koko ajan. Kurssilaiset järjestävät matkansa Ventspilsiin ja takaisin itse. Mikäli kiinnostusta löytyy, voidaan myös miettiä yhteistä kuljetusta Riiasta Ventspilsiin ja takaisin erillisestä maksusta.

Iltaohjelmaan kuuluu muun muassa retki Mazirbeen ja Liiviläisten talolle omalla bussilla. Siellä kulttuurihistorioitsija Baiba Šuvcane kertoo liivin kielestä ja liiviläisestä kulttuurista (englanniksi, tulkataan tarvittaessa suomeksi). Ohjelmassa on myös kiertoajelu Hercogs Jēkabs -veneellä: ajelulla nähdään niin vanhakaupunki, Venta-joen suisto kuin Ventspilsin perinteikäs satamakin.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset sähköpostitse info@rozentals-seura.fi.

Kiinnostaako latvian kieli? Entä Kuurinmaa? Rozentāls-seura järjestää 4.5. klo 17 etänä toteutettavan Matkailulatvia-tapahtuman latvian kielen alkeista ja/tai Kuurinmaan matkailukohteista kiinnostuneille. Matkalla tarvittavan sanaston opettelun lomassa opettaja Pauls Balodis kertoo Kuurinmaasta: Latvian länsirannikolta löytyy monenlaista kiinnostavaa nähtävää ja tehtävää. Tilaisuus sopii varsinkin kielen alkeet hallitseville, mutta kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita! Osallistujien on oltava seuran jäseniä, mutta myös uudet jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita. Jäsenyys velvoittaa maksamaan jäsenmaksun 30 e/vuosi (opiskelijat 15 e). Tapahtuma itse on maksuton. Ilmoittautumiset: www.bit.ly/matkailulatvia

"Tämä on aivan mahtava tilaisuus päästä vähän kärryille latvian kielestä! Pauls on niin kärsivällinen, mutta päättäväinen ja etenee kivalla vauhdilla" kirjoitti latvianopiskelija Meeri Paulsin opettamasta syksyllä 2020 aloittaneesta latvian alkeiskurssista. "Kurssi oli erinomaisesti laadittu, täysin tietämätön pääsi hieman jyvälle latvian kielestä ja Latviasta. Ammattilaisten työtä oli tämän kurssin laatiminen" kuvaili Arja seuran vuonna 2021 järjestämää Opi latviaa! -tilaisuutta, jossa Pauls kertoi latvian kielen perusteista. Olet tervetullut mukaan innostavaan, rentoon mutta samalla kiinnostavaan iltaan!

Olemme myös koonneet seuran nettisivuille linkkejä avuksi ja iloksi latvian opiskeluun. Löydät linkit täältä: https://www.rozentals-seura.fi/.../resursseja-latvian.../ Toivottavasti löydät sieltä kiinnostavaa luettavaa ja inspiraatiota kieliopintoihin!

Varaa paikkasi Matkailulatvia-tapahtumaan osoitteessa www.bit.ly/matkailulatvia
Lisätiedot sähköpostitse:info@rozentals-seura.fi.

Kuva Ventspilsin ulkoilmamuseosta: Reinis Hofmanis, Investment and Development Agency of Latvia.

Ympäri maailmaa on tuettu Ukrainaa maan jouduttua Venäjän hyökkäyksen kohteeksi. Latviassakin on osoitettu mieltä, kerätty avustuksia ja autettu pakolaisia. Sodan alussa monia jännitti Kiovan kohtalo. Samalla Ukrainan pääkaupungin nimi on aiheuttanut keskustelua niin Latviassa kuin englanninkielisissä maissakin. Onko kyseessä Kijiva vai Kijeva, Kyiv vai Kiev? Keskustelu on herännyt jo kauan ennen nyt käytävää sotaa, mutta on nyt lisännyt kierroksia.

Kaupungin nimi on siis maaliskuun alusta lähtien latviaksi Kijiva. Englanniksi se on Kyiv. Ne mukailevat kaupungin ukrainankielistä nimeä Київ. Aiemmat kirjoitusasut, latvian Kijeva ja englannin Kiev, pohjautuvat kaupungin venäjänkieliseen nimeen Киев. Tämä on kantanut mukanaan muistoja Venäjän pitkään jatkuneesta vihamielisestä suhteesta ukrainan kieleen. Sen käyttöä pyrittiin hankaloittamaan jo tsaarin Venäjällä: vuonna 1876 ukrainankielisen kirjallisuuden julkaiseminen kiellettiin muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta täysin. Vuonna 1895 kiellettiin myös ukrainankielinen lastenkirjallisuus. Pahimmillaan koko ukrainan kielen olemassaolo kiistettiin ja sitä väitettiin venäjän kielen murteeksi. Kielelliset venäläistämissuunnitelmat ja vastarinta niitä kohtaan ovat tuttuja myös Suomen historiasta Venäjän vallan ajalta.

Ensimmäisen maailmansodan aikana Ukraina itsenäistyi, mutta joutui jo vuonna 1921 osaksi Neuvostoliittoa. Myös Neuvostoliitossa venäjän kielen asemaa pyrittiin pönkittämään monin erilaisin keinoin. Vaikka muillakin kielillä pystyi esimerkiksi käymään koulua tai julkaisemaan kirjoja, neuvostovallan suunnitelmissa oli jatkuva venäjän kielen käyttöalan lisääminen muiden kielten asemaa heikentämällä. Kyseessä oli nimenomaan tietoinen politiikka, jota toteutettiin suunnitelmallisesti. Osana tätä samaa ilmiötä myös Neuvostoliitossa sijainneiden paikkojen nimet tulivat muun maailman tietoisuuteen venäjän kielen kautta.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Ukraina on pyrkinyt tuomaan esille omaa kansallista identiteettiään. Ukrainan parlamentti vahvisti jo vuonna 1995 maan pääkaupungin nimen olevan latinalaisittain kirjoitettuna Kyiv ja maa on halunnut saada nimen kansainväliseen käyttöön. Vuonna 2018 maan ulkoministeriö aloitti KyivnotKiev-kampanjan, jolla pyrittiin saamaan maan omaan kieleen perustuvat paikannimet käyttöön englannin kielessä. Monet merkittävät toimijat, kuten Ison-Britannian yleisradioyhtiö BBC, siirtyi käyttämään ukrainalaisperäistä kirjoitusmuotoa jo vuonna 2019. Venäjän aloittama hyökkäyssota on pannut vauhtia muutokseen myös muualla maailmassa.

Latvian kielikeskus päätti maaliskuun alussa, että latvian kielessä käytetään ukrainalaisista paikannimistä jatkossa ukrainalaisen äänneasun mukaisia kirjoitusmuotoja. Asia nousi pinnalle yli 100 kirjailijan, kääntäjän ja muun kielen ammattilaisen avoimen kirjeen myötä. Allekirjoittajat kuvaavat, kuinka "kutsuessamme Ukrainan pääkaupunkia nimellä Kijeva, seisomme omalla kielellämme kolonisoijan, miehittäjän ja hyökkääjän puolella". Kirjeellä oli toivottu vaikutus ja Ukrainan pääkaupungin nimi on siis nykyään latviaksi Kijiva. Samalla päätettiin myös useiden muiden ukrainalaisten paikannimien latviankielisestä kirjoitusasusta. Latviankieliseen tiedotteeseen ja 30 muuttuneen paikannimien listaan pääsee tutustumaan tästä linkistä.

Suomen kieltä tämä keskustelu ei koske, sillä nimi Kiova on kielitieteen termein ilmaistuna eksonyymi eli se on jo aikoja sitten mukautunut suomenkieliseksi. Myös kaupunkien nimet Harkova ja Odessa ovat mukautuneet suomen kieleen. Kielitoimiston ohjepankista löytyy lisää tietoa ukrainankielisten nimien oikeinkirjoituksesta suomeksi: sinne pääsee tästä linkistä.

Loppukevennyksenä toimikoon leivitetty siipikarjan edustaja, joka liittyy erittäin läheisesti aiheeseen. Kuuluisa kanaruoka on liittynyt sotaponnisteluihin useiden ravintoloiden kerätessä sillä varoja Ukrainaan. Suomeksi ruokalajien nimet kirjoitetaan yhdyssanoiksi pienellä alkukirjaimella, eli kyseessä on siis kiovankana. Latviaksi ruokalaji saanee oikeinkirjoitussääntöjen muututtua uuden nimen ja ruokalistoilta löytynee tulevaisuudessa kijivas kotlete.

Teksti: Jenni Kallionsivu
Kuva Kiovasta ennen sotaa: Artem Zhukov, Unsplash

Poikkeusolot näyttävät tuottavan poikkeustapoja karanteenikansalaisen elämään. Latviankielen ikiopiskelijana en saa millään motivoitua itseäni tarttumaan latvian oppikirjaan. En tänä vuonna aloittamaamme Laipaan tai lukuisiin kivoihin edellisten vuosien oppikirjoihin. Tarvitsisin oppitunteja, läksyjä sekä ryhmän tuen ja myös paineen. Onhan vähän häpeällistä, jos tehtävät on jääneet tekemättä. Näissä oloissa, kun kerran on päättänyt opiskella, on keksittävä muuta.

Oli oikein ilahduttavaa, että Rozentāls-seurasta tupsahti nopeasti viesti täynnä vinkkejä latvian opiskelijalle. Niitä olen käynyt läpi ja todennut, että sieltä löytyy ainakin minun tarpeisiini oivallista oppimateriaalia. Kuullun ymmärtäminen on vaikeaa, kirjoitettu kieli aukeaa paremmin, ainakin pariin kertaan luettuna. Ilahduin erityisesti, kun huomasin viestistä löytyvän linkki latvialaisiin elokuviin, niitä katson mielelläni. Teattereista Jaunais Rīgas Teātris tarjoaa satuja selkeällä ja rauhallisella äänellä luettuna. Ilmeikkäästi luettuja satuja on kiva kuunnella vaikka moneen kertaan. Latvian radion selkokielisten uutisten kuunteleminen on myös hyödyllinen vinkki. Hugo-kääntäjäkin on mainio tuttavuus. Kaikki ovat tällaiselle laiskanpulskealle opiskelijalle erityisen houkuttelevia tärppejä ryhtyä tuumasta toimeen.

Ihan laiskana en kuitenkaan ole ollut. Latvialainen miniäni on jo vuosia sitten kirjoittanut palkitun nuorten kirjan, jota olen useita kertoja yrittänyt lukea. Paria lukua pitemmälle en syystä tai toisesta ole päässyt. Mutta nyt, kiitos karanteenin, sain kirjan luettua. Olen oppinut sanoja; joitakin niistä en ehkä käytä, kaikkia sanoja en ymmärtänyt, silti totesin ettei se haittaa. Hyvää kirjaa on nautinnollista lukea, se imee mukaansa, se herättää ajatuksia ja tunteita, siihen voi eläytyä. Joten sillä linjalla ajattelen myös jatkaa. Kirjavalikoimani latvian kielellä on suppea, mutta uskon löytäväni lainaksikin houkuttelevaa luettavaa. Houkutteleva näyttääkin kohdallani oleva avainsana.

Olen karanteeniaikana osallistunut muutamaan etäkokoukseen ja huomannut niidenkin voivan olla ihan toimivia, hauskojakin. Syksystä emme vielä tiedä, poikkeusolot saattavat silloin hyvinkin jatkua. Ihanaa latvian kielen jatkoryhmäämme on ikävä, mutta parempia aikoja odotellessa etätunti olisi varmaan ihan kelpo korvike yhdessä ololle.

Teksti ja kuva: Leena Tuokko

Tekstissä kommentoidut vinkit löytyvät jutusta Latvian opiskelu onnistuu vaikka kotisohvalla!

Tietoa latvian kielen kursseista löydät täältä: Kielikurssit

Tutustuin Somu soma: latviaa suomalaisille -oppikirjaan ensimmäisen kerran joskus hamassa muinaisuudessa eli noin vuonna 2014, jolloin sen ensimmäinen painos oli juuri ilmestynyt ja minä taas olin hetken mielijohteesta päätynyt Turistilatvia-nimiselle kielikurssille. Latvian opiskelu ei ollut ihan täysin satunnainen valinta, vaan luonteva luiskahdus etelään Virossa pitkään asuneen ja työskennelleen näkökulmasta. Myöhemmin päädyin töihin Rozentāls-seuraan, joten rehellisyyden nimissä kerrottakoon heti alkuun, että Somu soma: latviaa suomalaisille on nykyisen työnantajani kustantama teos ja sen myynti on siis välillisesti minunkin etuni.

Tekijä esiin!

Kirjalla on vahva kertojan ääni, ja olenkin usein verrannut sitä latvialaiseen kaveriin, joka on vakaasti päättänyt tutustuttaa sinut kotimaahansa ja äidinkieleensä. Ensimmäinen luku alkaa latvian kielen esittelyllä, joka päättyy näin: "Nyt tiedän, että vaikka suomea ja latviaa osaavia ihmisiä on varsin vähän, näiden molempien kielten osaaminen on yksi vanhimpia taitoja tällä alueella. Näin ollen sekä minä, latvialainen, joka oppi suomea, että Sinä, arvoisa latvian opiskelija, seuraamme hyvin vanhoja mutta unohdettuja perinteitä".

Unohduksesta olen toista mieltä, sillä todistaahan jo se, että oppikirjasta on otettu jo toinen painos, päinvastaista. Toisaalta oman jengin muodostamisessa on tärkeää erottautua muista, ja tämän kirjan kirjoittajan jengissä halusin alusta lähtien olla!

Myöhemmin tutustuinkin kirjan tekijään Jana Šteinberga-Rankiin, joka on muiden hyvien ominaisuuksiensa lisäksi myös juuri sellainen pedagoginen patriootti, joka saa suomalaiset kaverinsa kiinnostumaan Latviasta. Hänellä on myös kokemusta latvian opettamisesta nimenomaan suomalaisille, ja tämä suomalaisen kulttuurin tuntemus näkyy myös kirjassa. Sen tietolaatikoista löytyy monenlaista suomalaisia kiinnostavaa: jos nimesi on Minna, saat sivulla 25 tietää, miksi latvialaiset kaimasi löytyvät todennäköisimmin vanhainkodista.

Kieli on tehty käytettäväksi

Kaikille opiskelijoille on tärkeää, ettei opiskelu ole pelkkää puurtamista. Erityisen tärkeää tämä on itseopiskelijoille, jotka ehkä välillä kaipaavat muistutusta siitä, että kieli on ennen kaikkea ihmisten välisen viestinnän väline ja meillä saattaa olla latvialaisten kanssa monenlaista mielenkiintoista viestittävää. Opettelemme verbien taivuttamista ja sijamuotojen käyttöä, jotta voisimme puhua siitä, mistä onni löytyy, mihin avaruus loppuu ja otetaanko vielä yhdet.

Niinpä Somu soma opettaa meille, mitä kukko sanoo latviaksi -- "kikerigū!" -- tai miten sanotaan "kappas vaan!", mikä on muuten latviaksi "paskat tik!" Kirja myös kertoo, että noin 3 % Latvian väestöstä on nimeltään Jānis (mutta Rozentāls-seuran hallituksessa vastaava luku on kirjoitushetkellä 14, 29 %). Somu soma -nimi on sekin sanaleikki, sillä latviaksi somu soma on suomalainen laukku.

Kirja kehottaa lukijoitaan myös muiden kulttuurin muotojen pariin listaamalla kiinnostavia linkkejä. "Aloita uusi harrastus ja ryhdy seuraamaan latvialaista saippuaoopperaa!" Otin ehdotuksen tosissani ja olenkin viettänyt lukuisia antoisia tunteja nauttien intohimon purkitetuista liekeistä netin välityksellä. Tämän harrastukseni parissa olen myös oppinut paljon uutta sanastoa, esimerkiksi verbin šantažēt eli kiristää. Vähitellen olen laajentanut seuraamaani mediavalikoimaa, mutta suosittelen Somu soman tavoin lämpimästi saippuaoopperoita kielen oppimisen tueksi.

Vankkaa asiaa

Hauskuutusta tarvitaan, sillä alkuvaiheessaan kielenopiskelu voi olla varsin työlästä. Täysivaltainen aikuinen, kunniallinen veronmaksaja, kansalainen ja yhteiskunnan jäsen, joutuukin änkyttämään "Minun nimeni on Jenni ja pidän jäätelöstä" tai muuta yhtä jännittävää. Jäätelö on muuten latviaksi saldējums ja jostain käsittämättömästä syystä tämä on virolaisista hurjan hauska sana. Vaikka tunnen molemmat kansat jotakuinkin hyvin, en koskaan pääse täysin perille näiden kahden jännitteisestä, mutta silti tai juuri siksi varsin läheisestä suhteesta.

Vaikka opiskelun tavoitteena voikin olla sujuva keskustelu kiehtovien latvialaisten kanssa, kielen opiskelu myös parantaa aivojen suorituskykyä ja hidastaa niiden ikääntymistä. Siksikin sitä kannattaa jatkaa, vaikka välillä tekisi mieli heittää kirja seinään (älä kuitenkaan heitä: vaikka käyttämämme kirjapaino onkin laadukas, ihan mitä vaan emme lupaa kirjan kestävän). Kielen oppiminen ei myöskään ole mustavalkoista, sillä jo vähäinenkin kielitaito auttaa yhteyksien luomisessa, mutta kielen ihmeellisyyksien parissa voi kuluttaa vaikka koko elämänsä tuntematta itseään siltikään täysinoppineeksi.

Vaikka oppiminen joskus turhauttaakin, enemmän se kuitenkin innostaa. Paras innostaja on tietysti se, että huomaa työn kantavan hedelmää ja kielitaidon todella karttuvan. Näin käy, kun opettelee perusasiat ja kertaa niitä yhä uudestaan ja uudestaan. Somu soma: latviaa suomalaisille tarjoaakin lukijalleen kunnolliset kielioppitaulukot opintojen tueksi. Niistä on iloa vielä silloinkin, kun kirjan harjoitukset on tehty ja tekstit läpi luettu. Tämä kirja on tukenasi matkallasi Latvian kielen ja kulttuurin parissa vielä pitkään.

Kirjan voi tilata seuran nettikaupasta.

Nettikaupasta voi tilata vain Suomeen, mutta ulkomaille tilaaminen onnistuu myös. Kirjoita silloin tilauksesi osoitteeseen info@rozentals-seura.fi.

Kirja löytyy myös Kirjavälityksen ja Bookyn valikoimasta.

Rozentāls-seuran järjestämät kielikurssit löytyvät täältä.

Lue lisää:
Latvian opiskelu onnistuu vaikka kotisohvalla!
Firma maksaa eli huomioita latvian kielestä

Latvian opiskelu onnistuu myös etänä.  Kokosimme Rozentāls-seuran latvianopettaja Anita Jäntin kanssa paketin itsenäiseen opiskeluun.

Tältä Latvian instituutin ylläpitämältä sivustolta löytyy varsinainen itseopiskelijan aarre. Opiskeltavaa löytyy hyvin monen tasoiselle oppijalle, olipa oma tarve sitten opetella tervehtimään ja kiittämään tai hioa ääntämystään ja oikeinkirjoitustaan. Jos haluaa nyt aloittaa latvian opinnot aivan alkeista, se onnistuu esimerkiksi täällä.  Jos taas kielitaito on niin tikissä, että siitä voisi ottaa kuvia Instaan, sitä saa viritettyä vieläkin paremmaksi täällä. Näiden ääripäiden väliltä löytyy myös paljon harjoituksia.

Käännössivusto Hugo on suunniteltu nimenomaan latvian kielelle, mikä on sille etu verrattuna moniin kaupallisiin käännöskoneisiin. Hugoa voi käyttää englanniksi tai venäjäksi. Kaiken lisäksi Hugo myös puhuu, vieläpä miehisestä nimestään huolimatta sangen feminiinisellä äänellä. Kerroin Hugolle "I want to know what love is" eli haluan tietää mitä on rakkaus. Hugo vastasi äärimmäisen asiallisella äänellä "Es gribu zināt, kas ir mīlestība". Kasarihittien lisäksi löytyy varmasti muutakin kiinnostavaa käännettävää.

Quizlet auttaa esimerkiksi heitä, jotka haluavat opetella sanastoa. Palvelussa voi vaikkapa koostaa itselleen sanalistoja, joita ohjelma sitten kyselee satunnaisessa järjestyksessä. Palvelun käyttäminen vaatii auttavaa englannin kielen taitoa.

Kuullun tai luetun ymmärtämistä voi harjoitella kuuntelemalla tai lukemalla Latvian yleisradion selkouutisia. Uutiset löytyvät siis niin ääneen luettuna kuin tekstinäkin. Uutisia tulee lähtökohtaisesti joka päivä lisää, eli tämän sivun seuraamisesta voi tehdä itselleen hyvän, päivittäisen tavan. Aihepiiri lienee nyt jonkin aikaa yhteinen molemmissa maissa, ja on mielenkiintoista nähdä, millaisia uutisia siitä tehdään. Toivon mukaan pian päästään taas kertomaan myös tavallisia, tylsiä, mielellään hiukan nukuttavia uutisia.

Laipa-oppikirjojen käyttäjät voivat täydentää oppimateriaaliaan e-Laipa-sivustolla. Sieltä löytyvät esimerkiksi kirjoissa olevat kuuntelutehtävät. A2- ja B1 -tasojen tehtäviä varten täytyy rekisteröityä, mutta rekisteröityminen on ilmaista. Kirjoista saa paljon enemmän irti, kun pääsee kuuntelemaan puhuttua kieltä. 

Kieliopintojensa alussa olevien kannattaa myös tutustua Somu soma: latviaa suomalaisille -oppikirjaan. Kirjan voi tilata Rozentāls-seuran nettikaupasta.

Latvian opiskelua voi ja kannattaa jatkaa myös nykyoloissa. Näitä vinkkejä noudattamalla voi seuraavalla Latvian-matkalla häikäistä kaikki sikäläiset tuttavansa kielitaidollaan. Onnea opintoihin! 

Teksti: Jenni Kallionsivu
Linkkivinkit: Anita Jäntti
Kuva: Nordwood Themes / Unsplash 

Lue myös Leena Tuokon kommentti tähän juttuun: Latvian opiskelua poikkeusoloissa

Lisää luettavaa latvian kielestä:
Firma maksaa eli huomioita latvian kielestä
Kieli kassissa eli Somu soma: latviaa suomalaisille
Latvian opiskelu: palkitseva kieliseikkailu

Somu soma: latviaa suomalaisille oppikirja seuran nettikaupassa.

Etsitkö kirjaa nimeltä Firma maksaa? Se löytyy tästä linkistä.

Latvian kielen ja kulttuurin kesäkoulu -- voiko ihminen kuvitella parempaa tapaa nauttia heinäkuun helteistä? No en minä ainakaan, joten opiskelin pari viikkoa intensiivisesti latviaa Riiassa ja haluan jakaa tekemäni huomiot kanssanne.

Huominen on huomenna: turhaa optimismiako?

Vierasta kieltä on luontevaa lähestyä oman äidinkielen kautta ja havainnoida kielten eroja. Eräs latvialainen kääntäjäystäväni on kiteyttänyt huomionsa suomen kielestä englanniksi muotoon "no sex, no future". Eli ei kieliopillista sukua eikä tulevaa aikamuotoa. Sukupuolten erottelu ei useiden indo-eurooppalaisten opiskelun jälkeen tunnu enää yhtä erikoiselta kuin 9-vuotiaana ensimmäisellä englannintunnilla. Es esmu gudra un arī viņš ir gudrs, eli minä olen viisas ja salaperäinen, miespuolinen hän on myös viisas, eli tämähän alkaa hyvin.

Sen sijaan latvian futuuri eli nākotne tuntuu haastavalta. Siis miten voi muka olla niin varma, että tulevaisuus tulee? Tuntuu jotenkin hämmentävän itsevarmalta sanoa vaikkapa es braukšu uz Rīgu eli matkustan, tulevaisuudessa, Riikaan. Entä jos maailmanloppu tulee ennen kuin ehdin Riikaan asti? Joudunko Tuonelassa tilille täyttämättömistä lupauksistani?

Latvian historiassa on ollut, aivan lähimenneisyydessäkin, vaiheita, jolloin tulevaisuus on näyttänyt varsin synkältä. Aina se on kuitenkin tullut. Ehkä minunkin on uskottava, että ehdin Riikaan ennen maailmanloppua, kenties jopa useampaan otteeseen. 

Latvialainen deminutiivi eli pikku demskuliini

Latvialaisilla on intensiivinen suhde deminutiiviin eli hellittelymuotoon. Tyypeillä on oikeasti säännöt, joiden mukaan deminutiivi muodostetaan! Suns on koira, joten sen deminutiivi on sunītis, siis vaikkapa koiruli, koiruus tai doggo. Oma nimeni Jenni taipuu muotoon Jennīte. Se tuo mieleeni joko tyttöjen illan loppupuolen ("Sä oot tosi ihana, Jennīte!" "No ite oot vielä ihanampi! Ota lisää skumppaa!") tai tädin Bauskasta eli Pihtiputaan mummon latvialaisen kollegan, joka kehottaa laittamaan villahousut jalkaan kylille lähtiessäni.

Deminutiivi ei ollut kurssin päättökokeessa omaa vahvinta osaamisaluettani, sen sijaan pärjäsin hyvin numeroiden taivuttelussa, joten olen päättänyt keskittyä latviaksi haastellessani asiallisiin puheenaiheisiin. Erityisen taitava olen keskustelemaan hinnoista sekä siitä, mihin kellonaikaan jotain tapahtuu. Molemmat ovat ammatissani tärkeitä asioita, joten tähän kannatti selvästi panostaa.

Deminutiivin käyttö ei kuitenkaan rajoitu hempeilyyn, vaan sitä voi käyttää myös pilkallisesti tai jopa täysin asiallisesti. Sen käyttö on niin vivahteikasta, että graniittimöhkäleen herkkyydellä varustettu suomalainen ei ainakaan ilman perustavanlaatuista harjoittelua kykene sitä ymmärtämään.

Elämän kauneus ja paijaus

Havaintojeni mukaan latvialainen kansanluonne on varsin kykeneväinen huomaamaan hyviä asioita ympärillämme.  Sekä futuurin olemassaolo että deminutiivin intohimoinen käyttö sopivat kansalle, joka rakastaa kukkia, piirileikkejä ja kansanlaulujaan, jotka usein - tämä on ihan käsittämätöntä - kulkevat duurissa ja käsittelevät samoja aiheita kuin nykyajan popahtavat räppärit kaikkialla maailmassa eli "kaikki neidot haluu mua ja mun hevonenkin on nopein ja paras".

Hevosista tulee mieleen laukkaaminen, ja laukkaamisesta sana lauks eli pelto. Kun joku on maalla, hän on laukos eli sananmukaisesti pelloissa. Kaunis ajatus sinänsä, ja varsinkin juhannusyönä varmasti ihan todenmukainenkin. Itse jäin miettimään laukkaamista: mistähän tuokin sana on tullut ja onko sillä jotain yhteyttä sanaan lauks? Päivystävät kielentutkijat vastatkoon kommenteissa.

Ihan tutkitustikin yhteisiä sanoja löytyy runsaasti liivin kielen perintönä latvialle sekä tietysti myös uudemman kulttuurivaihdon tuloksena. Uskomattomimpia sanalöytöjä on paijāt  eli paijata. On jotakuinkin helposti ymmärrettävissä, miksi maksāt, siis maksaa,  on säilynyt molemmissa kielissä samanlaisena. "Firma maksaa" on tietääkseni ainoa lause, joka lausutaan täysin samalla tavoin sekä suomen että latvian kielissä, ja hyvä lause onkin! Mutta paijaaminen? Miksi juuri se sana on säilynyt samanlaisena tuhansia vuosia? Ehkäpä syynä on se, että maailmaa pyörittää paitsi raha, myös hellyys ja hempeys paijauksineen.

Jenni Kallionsivu

Tutustu Jenni Kallionsivun kirjaan Firma maksaa - Löytöretki Latviaan tässä linkissä.

Lue myös: Kieli kassissa eli Somu soma: latviaa suomalaisille
Latvian opiskelu onnistuu vaikka kotisohvalla!