kuvataide - Rozentāls-seura ry.

Katse Suomessa, sydän Latviassa – Latvian kansallistaiteilija Janis Rozentāls. Näyttely Satakunnan museossa Porissa

Rozentāls-seura — Tue, 20 Sep 2022 08:13:38 +0000

Janis Rozentāls (1866-1916) oli Latvian kansallistaitelija, joka tunnetaan taiteilijana luonnon ja ihmisen kuvaajana mutta myös aktiivisena taide-elämän vaikuttajana ja yhteyksien rakentajana. Rozentālsin tavatessa suomalaisen vaimonsa Ellin (o.s. Forssell) tämän kotimaa sai erityisen paikan taiteilijan elämässä. Hän piti Suomea toisena kotimaanaan ja ikuisti Suomea ja suomalaisia läheisiään useisiin maalauksiin. Perhe vietti kesiä Ellin sukulaisten luona, jossa Rozentāls maalasi suomalaista luontoa ja suomalaisia rakkaitaan - ja hänen Suomessaan oli aina kesä. Rozentāls maalasi myös vaimonsa serkun ja ystävän, kirjailija Maila Talvion muotokuvan peräti kahdesti.

Katse Suomessa, sydän Latviassa -näyttely kertoo Janis ja Elli Rozentālsin rakkaustarinasta, jolla oli suuri merkitys paitsi päähenkilöilleen, myös suomalais-latvialaisille kulttuurisuhteille. Se on esillä Satakunnan museossa, museon perusnäyttelyn Satakunta-salissa sijaitsevassa Maila Talvion ja J.J. Mikkolan kulttuurikodin huoneinteriöörissä 20.11.2022 asti. Näyttely nostaa esiin Janis Rozentālsin tarinan lisäksi neljä Satakunnan Museossa säilytettävää, Maila Talvion Laaksola-kokoelmaan kuuluvaa taiteilijan teosta.

Näyttelyn avajaisia vietetään luennon merkeissä: Rozentāls-seuran eli Suomi-Latvia-ystävyysseuran toiminnanjohtaja, FM Jenni Kallionsivu kertoo avajaisluennossaan lisää näyttelyn teemoista. Luento pidetään Satakunnan Museossa keskiviikkona 21.9. klo 17.30 ja striimataan myös museon Youtube-kanavalla.

Näyttelyn on tuottanut Rozentāls-seura yhdessä Satakunnan museon kanssa. Se on uusintapainos vuonna 2016 julkaistusta samannimisestä näyttelystä, jonka tuottajana toimivat Rozentāls-seura, Latvian taidemuseo ja Virka-galleria.

Lisätietoja näyttelystä Satakunnan museon kotisivuilla.
Näyttelyn voin myös tilata suoraan seuralta, lue lisää tästä artikkelista.

Maija Tabaka – elämä ja maagiset seikkailut taiteen ihmeellisessä maailmassa

Pauliina Sundqvist — Sat, 20 Aug 2022 07:04:30 +0000

Rundalen häitä tanssittiin Maija Tabakan tahtiin 1974. Maija syntyi remontin keskelle Rundalen linnaan - nimittäin taiteilijana. Hän koki luomisidentiteettinsä kliseisesti sanoen puhjenneen teoksen valmistumisen aikaan kukkaan. Maijan omin sanoin hän kokee olevansa ohjaaja, joka etsii teoksiinsa näyttelijöitä, jotka osaavat kantaa roolinsa. Tämän teoksen keskipisteenä on hääpari linnan keltaisessa salissa vieraiden ympäröimänä rokokootyylissään. VIENAS GLEZNAS STĀSTS: Maija Tabaka. Kāzas Rundālē. 1974 - YouTube Omia häitään Maija pääsi tanssimaan aviomiehensä arkkitehti Atis Klavinsin kanssa.

Maijan ensi-ilta maailmassa oli 5. Marraskuuta 1939, jolloin hän syntyi Jelgavassa. Maijan isä oli rakennusinsinööri ja äiti ompelija. Perhe on aina ollut Maijalle hyvin tärkeä.

Maija alkoi maalata 60-luvun alussa. Hän kokee , että maalaaminen on sitä, mitä näkee. Jokaisella taiteilijalla on individuaalinen tapa nähdä. Maija maalaa ihmisiä. Maija oli itsenäinen ja kaunis sekä taiteellisesti lahjakas. Ominaisuuksia, jotka alistivat hänet yleisille vaikeuksille elämässä. Vuonna 1957 hän meni Taideakatemiaan. Siellä hänen taiteellinen näkemyksensä kolahteli opettajien näkemyksien kanssa yhteen. Matka ei ollut helppo. Ananaksen syöjät olivat liikaa. Liian värikkäitä ja tottumatonta värinkäyttöä. Kyseinen teos ei ole kai nähnyt yhtään hedelmää vaan kyse on oudoista hahmoista oudoissa vaatteissa surrealistisessa asetelmassa. Maijan kerrotaan luoneen lopulta oman mystisen universumin ja oman taiteenkielen (mākslas valoda) , jotka tekivät hänestä kuvataiteen kirkkaimpia tähtiä Latviassa.

Maija sai kutsun Ranska-ryhmään opiskelijana. Ryhmä oli ranskalaisesta taiteesta, impressionismistä kiinnostuneille. Maija valmistui akatemiasta vuonna 1969. Venäjä ja Eremitaasi kutsui Maijaa impressionistiselle seikkailulle vuosikymmenen vaihteessa. Maijan omat teokset valloittivat maailman- hänen töitään oli esillä Moskovassa, Berliinissä, Budabestissä, Prahassa, puolalaisessa satamakaupungissa Gdanskissa ja tietysti Riiassa.

Taiteilija otti vauhtia uralleen Länsi-Berliinistä ja hän sai erityisen kutsumanimen saksalaisten taidekriitikoiden parissa - paratiisilintu. Maijan tyyli ja identiteetti vahvistui 70- luvulla. Hänen teoksensa olivat suuria , värikkäitä ja yllätyksellisiä. Niihin voi käydä tutustumassa tästä linkistä.

Rīgas Galerija (rigasgalerija.com)

Maijan taiteilijaura huipentuu 90-luvun vaihteen molemmin puolin huomionosoituksiin kuten kansantaiteilijan arvonimeen. Maija on myös ehtinyt saavuttaa lukuisia muita palkintoja. (Mākslinieku savienības medaļa un diploms par radošiem sasniegumiem (1973), Latvijas PSR Ļeņina komjaunatnes prēmija (1980),Latvijas PSR Tautas mākslinieces goda nosaukums (1989), Īpašais Kultūras ministrijas Atzinības raksts par izcilu ieguldījumu Latvijas mākslā un sasniegumiem starptautiskā kontekstā (2019) Triju Zvaigžņu ordenis (2000).

Maijaa ei ole unohdettu uudella vuosituhannellakaan eikä Maija ole unohtanut yleisöään. Vuoden 2021 kesä-heinäkuussa Daugavan galleriassa oli esillä Maijan näyttely Saulainä diena Aurinkoinen päivä). Värien täyttämän näyttelyn nimi olisi voinut hyvin olla Juhlan päivä tai Ilon päivä.

Mākslas galerija Daugava | Ausekļa iela 1

Maijaan päättyy tämä neliosainen minisarja latvialaisista 60-70-luvun taiteilijoista.

Kirjoittaja Pauliina Sundqvist

Māris Ārgalis – taidemaailman paha poika

Pauliina Sundqvist — Fri, 01 Jul 2022 09:17:23 +0000

Mikäli kuvataiteilija, graafikko, postikorttitaiteilija Māris Ārgalis olisi tehnyt mitä teki 2000 - luvulla häntä voisi estoitta kutsua kohujulkkikseksi. Surrealistista on vaikea kertoa epäsurrealistisesti.

Uudenvuoden tervehdykset, " jaungada kartiņas", jotka johtivat epäilyyn terrorismiin yllyttämisestä ja apinasarja, joka johti epäilyyn apinan vuotena 1980 Brezhnevin pilkkaamisesta.

https://www.antonia.lv/lv/grafika/argalis-maris/jaungada-grafisms-11-2629/

Hyvää uutta vuotta.

https://www.mutualart.com/Artwork/Graphism/302A66052F206CBA

Apinapistooli

Tavallinen työ pankissa, joka johti pidätykseen ja eristykseen rikollismielisten kanssa tekivät tehtävänsä Māriksen mielelle. Vapautui aikanaan fyysisesti mutta murtui henkisesti. Tienasi vielä pörssissä. Pankkiirimies kun oli. Pian olimme kuitenkin hänen postuumin näyttelynsä Piena ceļsin äärellä.

"Hän oli nero", lausui mies, joka ei mielellään käytä sanaa nero. Ivars Poikāns Māriksen luokkatoveri. Māriksen esikuvat eivät yllätä. Heitä oli ainakin salvador Dali ja Rihards Else. Māris luki myös Freudia.

Miervaldi Poli, joka oppi tuntemaan Mariksen taideakatemian ensimmäiseltä kurssilta itse ollen jo neljännellä. Märis oli niin lahjakas , että tämä tuli tunnetuksi jo nuorena. Modeļin aikaan Māris oli vasta 25 - vuotias.

Miervaldi ei ollut omien sanojensa mukaan hullu eikä nero. Mārista hän nimitti neroksi. Māriksesta selviää mielenkiintoinen yksityiskohta. Hän oli värisokea. Māris lainaili kirjoja Miervaldille, joka vieraili tämän luona Pumpura ielan kodissa, toisessa kerroksessa. Heitä voisi kutsua ystäviksi.https://www.rigaslaiks.lv/zurnals/mans-draugs-maris-argalis-18654

Māriksella oli vain yksi henkilökohtainen näyttely

Modeļi. https://m.facebook.com/makslaivajagtelpu/photos/jau-r%C4%ABt-r%C4%ABgas-m%C4%81kslas-telp%C4%81-tik-atkl%C4%81ta-izst%C4%81de-m%C4%81ris-%C4%81rgalis-piena-ce%C4%BC%C5%A1laikmet%C4%AB/953305571355208/

Eräälle näyttelylle kävi niin, että kollegoiden kanssa Riian taideakatemian aulassa se avattiin, ja suljettiin sitten muiden toimesta tunnin kuluttua Māriksen teosten vuoksi.

Taiteilija lähti lätkimään Latvian taideakatemiasta ( Latvijas mākslas akadēmija) parin vuoden opintojen jälkeen.

Māriksen grafiikat ovat väärän vänkyröitä, outoja, epämiellyttäviä, mutta samalla kiehtovia, hauskoja ja jopa viehättäviä.

Kuinka surrealistin voi sulloa sanoihin? Annetaan hänen elämänkumppaninsa kertoa. Anda puhuu Māriksesta teosten kautta ja iloitsee yhteisistä vuosista.

https://www.youtube.com/watch?v=e46TkuyEMyQ&t=1134s

Kirjoittaja Pauliina Sundqvist

Daina Dagnija – valloitti Amerikan ja palasi kotiin

Pauliina Sundqvist — Wed, 01 Jun 2022 05:08:45 +0000

Daina pakeni vanhempiensa kanssa neuvostomiehittäjiä 40-luvulla. Hän vietti suurimman osan elämästään muualla kuin Latviassa. Saksassa pakolaisleirillä hän oppi latvian kieltä ja isänmaallisuutta. Vuonna 1951 hän lähti vanhempiensa matkassa Yhdysvaltoihin Detroitiin. Daina oli syntynyt vuonna 1937, joten hän oli vasta 14-vuotias tuolloin. Daina matkusti 1954 New Yorkiin opiskelemaan NY:n taideakatemiaan (New York art students league) , josta hän palasi takaisin Detroitiin. Vanhempiensa luokse. Todelliseen kotiinsa Daina palasi vasta vuosikymmenien päästä.

Taiteilija palasi kuitenkin lapsuuteensa maalaamalla millaista se hänen muistoissaan oli. Kaksi tyttöä sievissä mekoissaan, essuissaan ja valkoisissa sukissa ja kengissä niityllä auringon valossa. Taustalla näkyi kuitenkin lentokoneen kaukainen hahmo. Sotaa ei lopulta päässyt pakoon mielikuvituksessakaan.

Los Angeles, enkelten kaupunki. Daina saapui unelmien kaupunkiin vuonna 1959, mutta ehti opiskella siellä The Chouinard Instituutissa vain vuoden kunnes hän kohtasi miehen. Latvialainen nuorukainen, josta tuli hänen aviomiehensä. USA:n armeijan komennuksella mies päätyi Okinawaan, jonne Daina seurasi ja ihastui ikihyviksi Okinawalaisiin maisemiin. Taitelijana Daina kehitti itseään Okinawassa löytäen leveäliikkeisen ja värikkään abstraktisen tavan maalata ihmisiä ja maisemia. Dainan oma esikoinen syntyi vuonna 1963.

http://www.dagnija.com/okinawa-period.html

Daina palasi kuitenkin Yhdysvaltoihin. New Jersey sai hänet vuosiksi 1985-2001. Daina oli itsenäinen, vahva, hän tiesi mitä halusi tehdä. Trendit tulivat ja menivät. Dainan taiteelliseen identiteettiin ne eivät vaikuttaneet. "Hän maalaa kuin mies!". Näin kuului hänen teoksistaan kootun Latvian kansallisessa taidemuseossa 2021 syksyllä pidetyn näyttelyn nimi. Daina ei ollut mies. Daina oli Nainen. Expressionisti. Feministi. Hän korosti itseään eurooppalaisena.

Kaikki tavallaan alkoi "Immigrant boy" teoksesta. Hänen nuoremman veljensä Ukrainalainen ystävä, jonka Daina vangitsi kankaalle ja näin oli syntynyt teos, jolla taiteilija voitti stipendin. Van Goghin "perunankuorijoiden" värimaailmoissa viihtyvän teoksen laiha poika vakavine ilmeineen hieman likaantuneessa valkoisessa t-paidassa on liiankin ajankohtainen teos omassa nykyhetkessämme.

Dainan sivellin ja väripaletti ovat aina olleet jokseenkin poliittisesti latautuneita. Erityisesti 60 - luvulla. Erityisesti Yhdysvalloissa, joissa naisten oikeudet olivat vahvasti esillä tuolloin. Daina maalasi naisia. Historian tietojen mukaan maalausten henkilöillä oli aina esikuva. Hän ei ehkä osallistunut mielenosoituksiin tai muihin marsseihin, mutta taulukankaat olivat hänen plakaattejaan. Jos niitä osasi lukea, ne kertoivat mitä Daina ajatteli yhteiskunnasta.Esimerkiksi Eartha Kitt. ( latviski Erta Kita) Amerikkalainen laulajatar, jolle ei tuottanut vaikeuksia ottaa puheeksi kevyellä lounaalla valkoisessa talossa kesken small talkin Vietnamin sotaa. Eartha oli yksi Dainan malleista, kuvattuna esiintymässä estradilla iltapuvussa ja puuhkassa. Tarina ei kerro oliko valinnan syy poliittinen skandaali.

Kahdeksankymmentäluvulta on nostettava esiin nainen ja lehmä. Mitä mahtoivat miettiä siinä nautaeläinten jaloissa maatessaan. Daina maalasi 12 taulua aiheesta nainen ja lehmä. Tämä teossarja nostaa naiseuden ja ihmisen koko elämänrytmin jalustalle ja tarkasteltaviksi. Teema on siten ajankohtainen vielä tänäkin päivänä. https://jaunagaita.net/jg155/JG155_Dagnija.htm

Kuvan nautaeläimet eivät ole olleet Dainan palveluksessa, joten niillä ei ole tekijänoikeusvaateita.

Oli aika palata Latviaan. Daina ehti olla 18 vuotta Latviassa kunnes nukkui pois vuonna 2019. Hän ehti myös järjestää yli 20 näyttelyä Latviassa.

Kirjoittaja

Pauliina Sundqvist

Pauliinan Blogi – Helēna Henrihsone. Helēnan tarina aloittaa neliosaisen juttusarjan Latvialaisista erityisesti 60 -70 luvulla vaikuttaneista kuvataiteilijoista

Pauliina Sundqvist — Sat, 07 May 2022 05:40:28 +0000

"Man nepatīk cilvēki" Naurahtaa Helēna.

Helēnasta olisi voinut tulla elokuvaohjaaja, mutta ei tullut. Hän ei koskaan lähtenyt Moskovaan opiskelemaan alaa.

Helēna on palkittu ja kiistatta lahjakas latvialainen taiteilija, joka on kuvittanut elämänsä teoksiinsa. Niiden on kerrottu olevan hänen päiväkirjansa. Kaikille avoin. Nainen, joka tervehtii pimeää kun päivä laskee yöksi, mutta joka silti nauttii kirkkaista väreistä. Voisi sanoa, että meno on maalauksissa väliin melko dekadenttia.

Hän nauttii työskennellä itsenäisesti, mutta ei ole kuitenkaan yksinäinen saari vaan jakaa elämänsä puolisonsa Ivarsin kanssa. Tämä on kuitenkin Helēnan tarina.

Omien sanojensa mukaan hän ei ole koskaan kokenut mitään vastaavaa ihmisten kanssa kuin viettäessään aikaa omien tai toisten maalausten kanssa. Videohaastattelussa tarinankerronta jatkuu vaikka taiteilija katoaa välillä suuren kirkkaan vihreän taulukankaansa taakse etsien sille sopivaa paikkaa siihen hetkeen.

Helēna onkin suurten teosten nainen. Hän pitää suurikokoisten taulujen maalaamisesta.

Liian värikäs, liian paljas ja avoin. On hänen teoksiaan kritisoitu. Jos vaaleanpunaiseen mekkoon pukeutunut kuolema tai kevytpukeiset naiset eivät miellytä niin älkää suotta kääntäkö selkäänne Helenalle.

Helēnan aiheita ovat myös luonto sekä olotilat ," noskaņojumus" joita hän maalaa omalla persoonallisella tavallaan. Kukkia. Ruusuja. Meksikolaiset vaikutteet näkyvät toisinaan hänen teoksissaan. Matkoillaan Helēna inspiroitui muunmuassa Frida Kahlosta sekä Francisco Goyasta.( Mainittakoon jälkimmäisen olleen espanjalainen ).

Punainen näyttelee hänen teoksissaan miltei pääroolia kaikkine sävyineen. "Ilman punaista olisi vaikeaa elää", kertoo Helēna.

Punainen on voimakas väri. Helēnan puhetyyli on rauhallinen mutta koko teos nimeltä Helēna uhkuu sisäistä voimaa hänen kertoessaan tarinaansa. Ilze Zeivate, taidegalleria Mäksla XO :n omistaja, puhuukin kauniisti taiteilijasta kuin tämä olisi itse ruusu.

Itseäni ihastuttavat kirkkaiden värien sekalainen pursuilu, mitkä muodostavat eri teoksissa tunnistettavia hahmoja. Nämä työt korvaavat mennen tullen kirkasvalolampun syksyn pimeyden aiheuttamissa ahdistuksissa!

Helēna sai oppinsa Riikan taideakatemiassa ( Rīga art akademy ) ja Jānis Rozentāls taidekoulussa Riiassa ( Jānis Rozentāls Rīga art school ) kuusikymmentäluvulla. Hänen teoksensa eivät lopu kesken. Hänestä on kerrottu, jotta hän maalaa joka päivä. Miksipä ei tehdä sitä, mitä rakastaa niin joka päivä!

Mutta voi mikä on Helēnan suurin pettymys?! Hän itse kun on epäonnistunut maalaamisessa. Ihmisten kanssa ei koskaan synny samanlaista draamaa kuin maalausten kanssa. Ihmisfiguurit ovat hänen teostensa usein toistuva teema.

Vaikka Helēnasta ei tullut ohjaajaa työskenteli hän myös animaatioiden parissa ja niin menestyksekkäästi, että hänet on palkittu Lielais Kristaps elokuva-alan palkinnolla animaation Spēlēju , Dansoju! ( 2007 ) kuvittamisesta.

Lielais Kristaps ei jäänyt ainoaksi kunnianosoitukseksi vaan taiteilija on ollut sekä ehdolla että saavuttanut muitakin palkintoja.

Vuonna 48 syntynyt taiteilija on ehtinyt 73 vuoden ikään ja jatkanee edelleen maalaamista.

Haastattelu luettavissa kokonaisuutena alapuolella ja muita lähteitä

https://www.youtube.com/watch?v=9fP20QHGIyc&t=1354s

https://arterritory.com/en/gallery_supportissimo/gallery_supportissimo/24894-helena_heinrihsone

https://www.makslaxogalerija.lv/eng/artists/helena-heinrihsone-2/

Kirjoittanut Pauliina Sundqvist

Jäsenretki ja taiteilijatapaaminen Aina Bikšen kanssa

Rozentāls-seura — Tue, 07 Sep 2021 03:30:00 +0000

[caption id="attachment_1268" align="alignleft" width="300"] Vuoden 2016 residenssitaiteilija Rasma Pušpure esittelee työtään. Kuva Ivanda Jansone.[/caption] Rozentāls-seuran residenssitaiteilijaksi vuonna 2021 on valittu kuvataiteilija Aina Bikše, joka aikoo residenssikaudellaan äänittää puiden ääniä. Ainan suunnitelmista voit lukea enemmän jutusta Puiden ääniä kuuntelemassa. Perinteiseen tapaan seuran jäsenet tapaavat taiteilijan jäsenretkellä upeaan syksyiseen Fiskarsiin. Jatkamme retkiperinnettä tänäkin vuonna: koronavirustilanteesta johtuen käytämme sisätiloissa maskia ja pesemme käsiä ahkerasti. Aloitamme retkipäivän ohjelman taiteilijatapaamisella, jossa Rozentāls-seuran residenssitaiteilija 2021 Aina Bikše kertoo meille työstään. Tämän jälkeen nautimme keittolounaan (sis. leipä ja kahvi) ja ruuan päälle retkeläisillä on vapaata aikaa. Retkipäivä on la 18.9. Lähtö Helsingistä tapahtuu klo 10 ja palaamme viimeistään klo 19. Jäsenretki maksaa 30 e Rozentāls-seuran jäsenille. Myös uudet jäsenet ovat tervetulleita mukaan! [caption id="attachment_1269" align="alignleft" width="300"] Retkeläisillä on aikaa tutustua Fiskarsin näyttelyihin ja putiikkeihin. Kuva Ivanda Jansone.[/caption] Hinta sisältää bussikuljetuksen Helsingistä Fiskarsiin sekä takaisin Helsinkiin, osallistumisen taitelijatapaamiseen ja maukkaan lounaan Fiskarsin Pesulassa. Retkeläisille jää myös vapaata aikaa ennen Helsinkiin paluuta. Ilmoittautuminen 14.9. mennessä maksamalla retkimaksu nettikaupassa. Lisätietoja antaa Jenni Kallionsivu. jenni@rozentals-seura.fi. Kerrothan ilmoittautuessasi, mikäli sinulla on erikoisruokavalio!

Katse Suomessa, sydän Latviassa

Jenni Kallionsivu — Thu, 11 Aug 2016 17:14:45 +0000

”Koko Teidän kulttuurinne, nimenomaan taiteenne, on minulle lättiläisenä esikuvallista, ja maalarina kunnioitan eniten suuria mestareitanne kuten Gallenia, Järnefeltia, Halosta, Saarista ym. Salainen kaipuuni onkin, että minusta tulisi lättiläisille jotain samanlaista, jos vain vähäiset lahjani ja ulkoiset olosuhteemme antavat siihen mahdollisuuden,” kirjoitti taiteilija Janis Rozentāls (1866-1916) vuonna 1902 tulevalle apelleen Teodor Forssellille. Rozentāls ja hänen vaimonsa, suomalainen laulaja Elli o.s. Forssell (1871-1943) ovat jättäneet lähtemättömän jäljen suomalais-latvialaisiin kulttuurisuhteisiin. Elli oli Janikselleen elämäntoveri, muusa ja suosikkimalli, joka on ikuistettu useisiin upeisiin maalauksiin. Rozentālsien koti Riiassa oli kulttuuriväen kohtauspaikka ja suomalaisten Latvian-kävijöiden tukikohta, jossa vierailivat muun muassa Ellin serkku ja ystävä, kirjailija Maila Talvio puolisonsa kielititieteilijä Juuse Mikkolan kanssa. Rozentāls myös maalasi Maila Talvion kahteen eri muotokuvaan vuosina 1908 ja 1916. Myöhempi muotokuva jäi erääksi Rozentālsin viimeisistä töistä taiteilijan menehdyttyä tapaninpäivänä 1916 tuolloisessa kodissaan Kulosaaressa. Perhe oli paennut ensimmäistä maailmansotaa toiseen kotimaahansa Suomeen, jossa Janis Rozentāls menehtyi yllättäen vain 50-vuotiaana. Elli ja lapset palasivat vuonna 1920 takaisin jo itsenäistyneeseen Latviaan, jossa sukua elää edelleenkin. Rozentālsin perheestä ja suomalaisista sukulaisista voi lukea lisää Elli Forssellin sisarentyttären pojan Anto Leikolan artikkelista. Lahjakkuus ja ahkera työ tekivät Rozentālsista kansallistaiteilijan, ”Latvian Gallen-Kallelan”, jonka tuotannossa läheiset yhteydet Suomeen näkyvät monella tavalla. Hänen mukaansa on nimetty Rozentāls -seura, Suomi-Latvia-ystävyysseura, joka ylläpitää ja kehittää maiden välisiä suhteita monin eri tavoin. Rozentālsin Suomen-suhteita käsittelevä näyttely avataan 12.8. Latvian taidemuseossa Janis Rozentālsin 150-vuotisjuhlanäyttelyn yhteydessä osana juhlavuoden ohjelmaa. Näyttely on Suomessa esillä Virka-galleriassa Helsingissä syyskuun lopusta marraskuuhun, minkä jälkeen se jatkaa kiertonäyttelynä. Näyttelyn on käsikirjoittanut FM Jenni Kallionsivu ja sen visuaalisen ilmeen on suunnitellut graafikko Linda Prauliņa.

Miķelis Fišers, Latvian taiteen paha poika, tuo näyttelynsä Helsinkiin

Tero — Wed, 16 Dec 2015 18:56:31 +0000

Latvialainen taiteilija Miķelis Fišers (s. 1970, Riika, Latvia) pitää ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Helsingissä Kaapelitehtaan Valssaamossa tammikuussa 2016. Conspiracy Landscapes -näyttely kutittelee mukavasti uteliaisuutta ja heijastelee Fišersin pitkäaikaista kiinnostusta salaliittoteorioihin ja alieneihin. Fišers voitti Latvian arvostetuimman visuaaliselle taiteelle myönnettävän PURVĪTIStaidepalkinnon (28 500 EUR) vuonna 2015. Palkinto jaetaan kahden vuoden välein taiteilijalle tai taiteilijaryhmälle, jonka teosten katsotaan ottavan kantaa ajankohtaisiin ilmiöihin, ihanteisiin ja arvoihin. Fišersin Helsingin näyttelyyn tulee esille viitisenkymmentä teosta; installaatioita ja maalauksia, mukaan lukien kymmenisen äskettäin Perussa ja Boliviassa maalattua maisemaa. Fišers on viettänyt Etelä-Amerikassa vuoden 2015 lopussa kolme kuukautta ja matkan aikana on valmistunut myös piirroksia muinaisista raunioista, joita näyttelyssä nähdään myös. Avaruusoliot ja –alukset esiintyvätkin usein Fišersin teoksissa. Näyttelyssä tullaan näkemään esimerkiksi maalaus Officers Ball Together with Extraterrestrials at the Vaulted Hall of Neu-Schabenland in Honour of Osama Bin Laden´s Elimination vuodelta 2011. Teos on kooltaan monumentaaliset 308x290 cm ja on milleistä kiinni, että se saadaan kuljetettua näyttelytilan ovista sisään. Monumentaalinen on myös teoksen nimi. [caption id="attachment_439" align="aligncenter" width="660"] Miķelis Fišers: Officers Ball Together with Extraterrestrials at the Vaulted Hall of Neu-Schabenland in Honour of Osama Bin Laden´s Elimination[/caption] Valssaamon näyttely on toinen kerta, kun Fišersin töitä on Suomessa nähtävillä. Edellinen esiintyminen Helsingissä oli vuonna 1997 Taidehallissa pidetyssä ryhmänäyttelyssä. Tuolloin Fišers myös vietti aikaa Suomenlinnan taiteilijaresidenssissä. Viime kerrasta on siis kulunut jonkin verran aikaa. Maailma on muuttunut, niin myös taiteilija ja hänen teoksensa. Fišersin teokset eivät ehkä ole niin rajuja kuin aiemmin, mutta kantaaottavuutta niistä löytyy yhä edelleen. Fišers opiskeli maalausta Latvian Taideakatemiassa ja valmistui 1995. Siitä lähtien hän on pitänyt näyttelyitä aktiiviseen tahtiin. Fišersin näyttelyitä on nähty niin kotimaassa Latviassa kuin myös kansainvälisesti. Tänä vuonna hänen teoksiaan oli esillä Venetsian Biennalessa Italiassa ja aiemmin hän on pitänyt näyttelyitä esimerkiksi Iso-Britanniassa (2002) ja Ruotsissa (2000/2001). Hän asuu ja työskentelee Riiassa. Hänen teoksiaan on sekä yksityisissä että julkisissa kokoelmissa, mm. Latvian Kansallisessa Taidemuseossa ja vasta perusteilla olevan Latvian nykytaiteen museon kokoelmissa. [caption id="attachment_440" align="aligncenter" width="600"] Christian Humanoids Evacuate Faithful People from Mexico City. End of an Old Era, 2014, wood, paint, carving, 50 x 50 cm. Kuvan lähde[/caption]

Miķelis Fišers shokeraa ja joutui sensuurin syyniin

Fišersin julkinen ura alkoi hätkähdyttävästi. Vuonna 1995 taiteilijan teossarja Sex´n´Spaceships sensuroitiin pornografisena. Kohua aiheutti myös hänen teoksensa Three Pills, jossa kankaalle mustan pohjan päälle oli liimattu kolme ecstasy-pilleriä. Pillerit luonnollisesti varastettiin teoksesta. Hullunlehmäntaudin puhkeamisen aikaan hän asetti Iso-Britanniassa näytteille traktorin, joka oli päällystetty lehmän nahoilla. Jo vuonna 2001 taiteilija oli mukana kritisoimassa kulutusyhteiskuntaa ja markkinavoimien meille kehittämiä yhä uusia tarpeita. Projektissa Subversion in the City Space Fišers toi Riian kaduille suunnittelemansa alumiinilla vuoratun raitiovaunun, jossa pidettiin keskustelutilaisuuksia ja videoesityksiä. Ratikassa halukkaalle lukijalle oli myös tarjolla kulutusyhteiskuntakriittistä kirjallisuutta. Projektissa korvattiin bussi- ja raitiovaunupysäkkien mainokset vastamainoksilla. Projekti tuo mieleen Kiasmassa syksyllä 2015 esillä olleen Jani Leinosen Tottelemattomuuskoulu-näyttelyn. Tarve medianlukutaidolle ja mediakriittisyydelle ei todellakaan ole kadonnut. Latvialaisen taiteen entinen paha poika on vaihtanut ravebileet ja päihteet mietiskelyyn sekä kiinalaisen fyysistä ja henkistä tasapainoa lisäävän Qigongin harjoittamiseen. ”Omaa muuttumistaan on vaikea havainnoida,” kirjoittaa Fišers sähköpostissaan jostain Perun vuoristosta. "Mielestäni on selvää, että taiteelliset pyrkimykseni ovat muuttuneet. Töissäni on nykyisin vähemmän suoraa yhteiskuntakriittisyyttä ja enemmän itsetutkiskelua, tai ainakin toivon niin. Parikymppisenä elämässäni oli enemmän tuhoavia elementtejä. Nykyisin olen itseohjautuvampi. Työskentelyni on intiimiä. Yritän ajatella asioita, joita usein pyritään välttelemään. Olisi hienoa, jos joku ihminen töitäni katsoessaan alkaisi kyseenalaistaa yleisinä totuuksina pidettyjä asioita. Näistä asioista en kuitenkaan halua puhua kuolemanvakavasti. Sen takia teoksistani löytyy yleensä myös huumoria tai ainakin ironiaa”, Fišers jatkaa itsehavainnointiaan. [caption id="attachment_441" align="aligncenter" width="800"] Mikelis luonnostelemassa Perussa Andien vuoristossa. Kuva: Martins Grauds[/caption]

Vuorimaisemat ja salaliitot kiinnostavat

Nykyään taiteilijaa inspiroi myös luonnon mahtavuus. “Peru ja Bolivia ovat kumpikin maita, joista on löytynyt valtavat määrät mystistä esineistöä ja taideteoksia. Useimmat salaliittoteoriat, kuten teoria muinaisina aikoina täällä mahdollisesti vierailleista alieneista, lähes poikkeuksetta viittaavat tähän esineistöön todisteena maan ulkopuolelta tulleesta teknologiasta. Monet myös uskovat tiettyjen paikkojen säteilevän erityistä energiaa. Maisemamaalaus, esoteerisuus ja salaliittoteoriat kiinnostavat minua ja ovat kaikki keskeisiä inspiraationi lähteitä. Andien maisemat ovat henkeäsalpaavia ja muinaiset rauniot kerta kaikkiaan huikeita. Kotimaassani Latviassa ei vuoria ole, mutta olen aina ollut niistä kiinnostunut.“ Fišers on tehnyt useita pitkiä maalausmatkoja vuoristomaisemiin. Kankaille on aiemmin tallentunut lukuisia vuoristomaisemia mm. Meksikossa ja Norjassa. Maisemille on tyypillistä, ettei niissä kuvata lainkaan ihmisiä. Hänen mukanaan Andeilla liikkui myös kuvaaja. Elokuvayhtiö Tanka valmistelee Fišersistä kertovaa dokumenttielokuvaa. Filmiryhmä tulee kuvaamaan Helsingin näyttelyn rakentamisen ja Perussa kuvattua materiaalia nähdään Helsingin näyttelyssä. Fišers itse on tutustunut suomalaiseen nykytaiteeseen ensin Venetsian Biennalessa ja myöhemmin Espoon modernin taiteen museo EMMAssa esillä olevassa Saastamoisen säätiön kokoelmassa. ”Suomen paviljonki oli suosikkini Venetsiassa ja oli hienoa nähdä lisää samojen taiteilijoiden töitä Espoossa. Suomalainen nykytaide on älyllistä, teknisesti loisteliasta ja kiinnitin myös huomiota maalareiden sivellintyöskentelyyn. Mielestäni Suomen ja Latvian nykytaiteella on paljon yhtäläisyyksiä.” Taiteilijan kotisivu: www.fisers.lv Teksti: Tiina Bodonyi Lähteet: Julkaisu: Mikelis Fišers (2012) ISBN:978-9934-8340-1-1, keskustelut kesällä 2015, sähköpostihaastattelu 11/2015

Linkkilista: latvialainen kulttuuri

Jenni Kallionsivu — Sat, 11 Apr 2015 09:45:50 +0000

Kiinnostaako latvialainen kulttuuri? Tämä linkkilista kokoaa yhteen upean kokoelman polkuja tiedon lähteille. Puuttuuko jotain? Lähetä ehdotuksesi info@rozentals-seura.fi. TEATTERI JA TANSSI http://www.theatre.lv/ Teatteri-instituutin sivuilla tietoa mm. teatterifestivaaleista, teattereista ja tanssiryhmistä [EN, LV] http://www.homonovus.lv/ kahden vuoden välein järjestettävä Homo Novus -teatterifestivaali [EN, LV] teattereita Riiassa http://www.jrt.lv/ Jaunais Rīgas Teātris - Riian uusi teatteri [EN, LV] http://www.dailesteatris.lv/ Dailes teātris [EN, LV, RU] http://www.teatris.lv/ Latvian kansallisteatteri [LV] http://www.trd.lv/ Riian venäläinen teatteri [EN, LV, RU] http://git.lv/ Ģertrūdes ielas teātris [LV] http://dirtydeal.lv/teatro/ Dirty Deal Teatro [LV] UUSI http://www.lelluteatris.lv/ Latvian nukketeatteri [LV, RU] UUSI teattereita muualla Latviassa http://www.vdt.lv/ Valmieran draamateatteri [EN, LV] http://www.liepajasteatris.lv/ Liepājan teatteri [LV, RU] http://www.dteatris.lv/ Daugavpilsin teatteri [LV, RU] MUSIIKKI http://www.lnso.lv/ Latvian kansallinen sinfoniaorkesteri [EN, LV] http://www.sinfoniettariga.lv/ valtion kamariorkesteri [EN, LV] http://www.opera.lv/ Latvian kansallisooppera ja Riian oopperafestivaalit [EN, LV] http://muzika.draugiem.lv/music/ Latvialaisten "facebookissa" voi kuunnella latvialaista populaarimusiikkia. [LV] http://thebalticscene.tumblr.com/ artikkeleita baltialaisen populaarimusiikin eri kentiltä [EN] http://citamuzika.lv/ uudistunut uutta ja kiinnostavaa musiikkia maailmalta esittelevä latviankielinen nettilehti [LV] http://www.rigasritmi.lv/ Rīgas Ritmi -rytmimusiikin festivaali, jonka konsertteja pitkin kevättä ja kesää Riiassa [EN, LV, RU] http://www.smf.lv Muinaisen musiikin festivaaleilla keskiajan, renesanssin ja barokin musiikkia heinäkuussa [EN, LV, RU] http://www.saulkrastijazz.lv/ jazz-festivaali Riian lähellä Saulkrastin rantakaupungissa heinäkuussa [EN, LV, RU] http://www.positivusfestival.com/ Baltian suurin populaarimusiikin festivaali Positivus Salacgrīvassa heinäkuussa [EN, EE, LV, RU] http://www.labadaba.lv/ Latvian yliopiston tukemilla festivaaleilla kauniissa Līgatnessa paljon latvialaisia bändejä [EN, LV, RU] http://www.skanumezs.lv/ kokeellisen musiikin ja uuden median kuvataiteiden festivaali "Äänten metsä" Riiassa [(EN), LV] http://www.music.lv Yleissivusto latvialaisesta musiikista ja musiikintutkimuksesta [LV, EN] MUSEOT http://www.muzeji.lv/ Latvian museot alueittain [EN, LV] KUVATAITEET http://www.studija.lv/ kuvataideportaali [(EN), LV] http://fotokvartals.lv/ valokuvataideportaali [EN, LV] http://1001latvianartists.tumblr.com/ latvialaisten kuvataiteilijoiden esittelyjä [LV] http://fotomuzejs.lv/ Latvian valokuvataiteen museo [EN, LV] gallerioita Riiassa http://www.artspace.riga.lv/ suuri galleria Rīgas Mākslas Telpa Riian Vanhassakaupungissa [EN, LV] http://www.galerija21.lv/ galleria Riian keskustassa, Vanhankaupungin laidalla [EN, LV] http://www.makslaxogalerija.lv/ galleria Māksla XO Riian jugend-keskustassa [EN, LV] http://www.rigasgalerija.com/ "Riian galleriassa" huomattavimpien nykylatvialaistaiteilijoiden näyttelyitä [EN, LV] http://www.mmsalons.lv/ latvialaisten taiteilijoiden näyttelyitä Pārdaugavassa [EN, LV, RU] http://www.noass.lv/ taideprojekti NOASSin galleria sekä nyky- ja videotaiteen festivaali Ūdensgabali syksyisin [EN, LV] SARJAKUVA http://kushkomikss.blogspot.com/ sarjakuvalehti kuš!:n blogissa tietoa ja uutisia latvialaisesta sarjakuvasta [EN] ELOKUVA http://www.latfilma.lv/ tietoa latvialaisesta elokuvasta ja sen tekijöistä [EN, LV] http://balticshorts.com/ latvialaisia, virolaisia ja liettualaisia lyhytelokuvia internetissä [EN] http://www.kinokultura.com/specials/13/latvian.shtml venäläisen elokuvan KinoKultura-lehden latvialaisen elokuvan erikoisnumero [EN] http://www.balticpearl.lv/ joka toinen vuosi Riiassa järjestettävä elokuvanäyttelijäfestivaali "Baltian helmi" [EN, LV, RU] http://kinomuzejs.lv/ Riian elokuvamuseo [EN, LV, RU] YLEISESTI KULTTUURISTA http://www.arterritory.com/ kulttuuriportaali, jossa kerrotaan kulttuurista Baltian maissa ja Pohjoismaissa [EN, LV, RU] http://www.kultura.lv/ kulttuuriportaalissa tapahtumakalenteri ja linkkejä [EN, LV, RU] http://www.fold.lv/ latvialaisen designin portaali [LV] UUSI http://www.latgola.lv/ latgalekielinen sivusto, josta löydät tietoa Latgalesta: kielestä, historiasta, taiteesta, ym. http://www.livones.lv/ tietoa Latvian itämerensuomalaisten liiviläisten kulttuurista ennen ja nyt [EN, LV] KULTTUURIPERINNE JA KOULUTUS http://www.knmc.gov.lv/ kultūrizglītības un nemateriālā mantojuma centrs [LV] http://www.prasmjuskola.lv/ perinnetaitojen koulu [LV] http://www.lfk.lv/ tietoa latvialaisesta kansanperinteestä [EN, LV] http://latviandainas.lib.virginia.edu/ tietoa latvialaisista kansanrunoista eli dainoista [EN, LV] http://www.dainuskapis.lv/ digitaalinen Daina-kaappi [LV] http://valoda.ailab.lv/folklora/sakamvardi/ latvialaisia sanontoja [LV] NETTIKIRJASTO http://www.poetryride.com [FI, EE,LV, EN] kansainvälinen kiertävä runofestivaali http://www.satori.lv/ artikkeleita kirjallisuudesta ja muista taiteista [LV] http://www.korpuss.lv/ Latvian tekstikorpuksessa mm. klassikkoteoksia ja muinaisia tekstejä [LV] http://www.tezaurs.lv/ useita erilaisia latvian sanakirjoja [LV] http://www.pasakas.net/jaunumi satuja teksteinä, luettuina ja elokuvina, kansantaruja, kehtolauluja, arvoituksia sekä pelejä lapsille [LV] http://www.letonika.lv/literatura/ latvialaisen kirjallisuuden klassikoita ja tietoa niistä [LV] http://www.ailab.lv/Teksti/ latvialaisen kirjallisuuden klassikoita [LV]