Rozentāls-seura ja Līvõ kultūr sidām -kulttuuriyhdistys ovat toteuttaneet M. A. Castrénin seuran tuella 3D-näyttelyn, joka yhdistää vuonna 2024 kerättyä 360-kameralla ja drone-ilmakuvauksella taltioitua kuvamateriaalia Liivinrannan maisemista ja tunnelmista yhdistettynä muuhun liiviläisestä kulttuurista kertovaan materiaaliin. Virtuaalikierrokset ovat pian saatavilla avoimesti verkossa liiviläistä kulttuuria ja historiaa esittelevän livones.net-sivuston kautta. Sivustoa ylläpitää Latviassa toimiva Līvõ kultūr sidām.

Lämpimästi tervetuloa projektin esittelytilaisuuteen 10.10. klo 15 M. A. Castrénin seuraan (Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2, Helsinki)!

Huom! Ovikoodi M. A. Castrénin seuraan (Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2, Helsinki) on 7 A 2, tilat ovat 4. kerroksessa.

Aloita nyt latvian kielikurssi! Rozentāls-seura järjestää latvian kursseja etäopetuksena, joten voit osallistua niille mistä tahansa.

Tule mukaan opiskelemaan innostaville ja kannustaville kursseille! Syyslukukauden 2026 kurssit alkavat 16.9.

Jatkokurssi 1 järjestetään keskiviikkoisin klo 17.15-18.45.

Alkeiskurssi kokoontuu keskiviikkoisin klo 19.15–20.45.

Anita Jäntin opettama jatkoryhmä sopii kurssin alkamisesta suoraan opettajan kanssa. (Jos olet uusi opiskelija, ota yhteyttä seuran toimistoon info@rozentals-seura.fi.)

Jokainen latvian kielikurssi sisältää 10 kurssikertaa. Kursseilla käytetään oppikirjoja: saat sähköpostitse ohjeet kirjan hankintaan.

Ilmoittaudu kursseille: info@rozentals-seura.fi. Mikäli osaat jo jonkin verran latviaa ja mietit, mille kurssille kuuluisit, ota yhteyttä info@rozentals-seura.fi.

Etäkursseilla opettajana toimii latvialainen, mutta suomea puhuva Jānis Mednis. Kurssille osallistuaksesi tarvitset toimivan nettiyhteyden ja laitteen jolla sitä käytetään.

Jo pidempään latviaa opiskelleiden lähiopetuksena järjestettävällä kurssilla opettajana toimii latvialainen, suomea puhuva Anita Jäntti. Kurssi pidetään Rozentāls-seuran tiloissa osoitteessa Kaisaniemenkatu 10, Helsinki.

Kurssimaksu kaikilla kursseilla on 170 euroa lukukaudelta, mikäli kurssilla on vähintään 5 osallistujaa. (Kurssi voidaan osallistujien niin toivoessa järjestää myös pienemmälle ryhmälle, tällöin kurssimaksu määräytyy osallistujamäärän mukaan.) Kurssilaisten tulee myös olla Rozentāls-seuran jäseniä, jäsenmaksu on 30 euroa vuodessa (opiskelijoille 15 €, perhejäsenyys 50 € per perhe).

Linkkejä ja muuta luettavaa latvian kieleen liittyen: Latvian opiskelu onnistuu vaikka kotisohvalla.

Teksti: Ieva Repo

Kuvat: Lidija Zaneripan arkisto

Tänä vuonna Fiskarsin residenssitaiteilijaksi on valittu moniulotteinen, Riiasta tuleva taiteilija Lidija Zaneripa, joka kuvaa omaa taidettaan ennalta-arvaamattomaksi (jopa hänelle itselleen), muuntautuvaksi ja välillä absurdiksikin.

Lidija on valmistunut Latvian taideakatemiasta kuvallisen viestinnän kandidaatiksi ja maisteriksi. Hän on pitänyt lukuisia näyttelyitä Latviassa sekä osallistunut näyttelyihin ulkomailla mm. Portugalissa, Saksassa ja Sloveniassa. Lisäksi hän on järjestänyt osallistavia taidetapahtumia Saksassa, Tanskassa ja Islannissa.

Omassa työssään Lidija pitää erilaisten materiaalien ja esineiden tutkimisesta sekä niiden käytön, muodon ja niissä tapahtuvien muutosten tarkastelusta. Hän työskentelee mm. löydettyjen ja kierrätettyjen materiaalien kanssa, ja häntä kiinnostavat erityisesti niiden fyysiset ominaisuudet, käyttötavat sekä niihin liittyvät kokemukset ja mielleyhtymät. Hän on kiinnostunut myös muodista, muotoilusta ja suunnittelusta sekä työskentelystä painetun median kanssa.

Lidija Zaneripa osallistui viiden muun latvialaistaiteilijan kanssa audiovisuaalisen taiteen näyttelyyn Latvieshi International, joka järjestettiin Helsingissä 21.–28. elokuuta 2026. Haastattelussa Lidija kertoi, että tällä hetkellä häntä kiinnostaa materiaalina erityisen paljon savijauheen ja maan sekoitus, kasat ja lätäköt. Hän haluaisi jatkaa kyseisten materiaalien tutkimista ja katsoa, millaisia uusia suuntia prosessissa avautuu. Näyttelyssään Helsingissä hän tutki mutaa materiaalina tekemällä siitä installaation – lätäkön, johon voi hukkua.

Residenssitaiteilija Lidijan teokset saavat usein alkunsa spontaanista reaktiosta materiaaliin, jolloin ideat syntyvät ja kehittyvät kokeellisen prosessin kautta. Hän etsii estetiikkaa ideoista, esineistä ja materiaaleista, jotka eivät aina aluksi vaikuta kaikista kauniimmilta perinteisessä mielessä. Hän on tutkinut esimerkiksi pikanuudeleiden esteettisiä, graafisia ja toiminnallisia ominaisuuksia luoden sarjan kolmiulotteisia veistoksia ja digitaalisia kuvia. Näyttely pidettiin nykytaiteen digitaalisen taiteen galleriassa RIXC Riiassa vuonna 2022. (Lue Lidijasta ja RIXC Riiasta täältä: Opening of the ROLIS exhibition by Lidija Zaneripa)

Hänellä ei ole yhtä konkreetista ”viestiä” yleisölleen, vaan se muuttuu teoksesta toiseen. Lidija kuvailee taidettaan:

”Minua kiinnostavat enemmän asiat, joihin emme ehkä arjessa kiinnitä huomiota. Jokin banaali, rikkinäinen, likainen tai yksinkertaisesti sattumalta muodostunut asia. Pidän siitä, että etsin niistä jotain kiinnostavaa tai esteettistä ja yritän katsoa niitä toisesta näkökulmasta. Yleisesti ottaen pyrin yksinkertaisuuteen ja ironiseen näkökulmaan”.

Automatkat sorateillä ja luonnon läheisyydessä oleminen Latvian maaseudulla – siitä Lidija usein saa inspiraatiota taideteoksiinsa. Hän inspiroitui myös ollessaan Helsingissä:

”Täällä Helsingissäkin, aivan näyttelypaikan vieressä, on käynnissä erittäin inspiroiva tietyömaa. Siellä voi nähdä raskaita työkoneita työssään sekä värikkäitä aitoja ja materiaalikasoja. Huomasin erityisesti jotain, mitä en ollut ennen nähnyt: rakenteen, joka muistuttaa rengasmattoa, jossa useita renkaita on yhdistetty toisiinsa metalliniiteillä. Pidän tällaisista sattumanvaraisista sommitelmista, joita on aina kiinnostavaa huomata.”

Vaikka inspiraatiolla on suuri merkitys, niin rahallakin on. Lidijaa huolestuttaa se, että kulttuurin rahoitusta vähennetään eri tavoin kaikkialla. Hän on sitä mieltä, että taide tarvitsee rahaa. Hän on aikoinaan suunnitellut antavansa tasavallan presidentille lahjan, jonka aiheena on pikanuudelit – muistutuksena, että ilman riittävää rahoitusta ja luovaa alaa koskevaa veropolitiikkaa taiteilijoilla ei kohta ole enää varaa syödä mitään muuta kuin pikanuudeleita. Hän ei kuitenkaan ole vielä toteuttanut omaa ideaansa; hän pelkää, ettei lahja päädykään presidentille, vaan joutuu johonkin pimeään nurkkaan muiden lahjojen joukkoon.

Lidija Zaneripa on hyvin iloinen, että hän pääsee työskentelemään Fiskarsiin. Siellä hän on ajatellut jatkaa videoprojisointien kehittämistä lätäköihin ja kasoihin. Mutta koska Lidija pitää ”tilassa” työskentelystä ja sen tutkimisesta, hän ei voi olla täysin varma siitä, millaisia ideoita Fiskarsin residenssitila saattaa herättää.

Fiskarsin residenssin jälkeen Lidijalla ei ole vielä mielessä mitään tiettyjä tapahtumia, joihin hän erityisesti haluaisi päästä osallistumaan.

”Toivoisin pikemminkin, että kaikki jatkaisi myönteistä kehitystään ja veisi yhä uusiin paikkoihin. Haluaisin matkustaa Puolaan ja osallistua siellä johonkin näyttelyyn tai residenssiin. Ja voisi olla kiinnostavaa matkustaa esimerkiksi Dubaihin kokemaan jonkinlaisen kulttuurishokin”, summaa Lidija tulevaisuuden suunnitelmistaan.

Tutustu Lidijan taiteeseen hänen Instagram-profiilissaan

Oletko kiinnostunut siitä, millaisia ideoita Fiskars ja Suomen luonto residenssitaiteilijassa herättävät?

Tule mukaan Rozentāls-seuran kiinnostavalle ja luovalle kulttuurimatkalle Fiskarsiin lauantaina 12.9.!

Lauantaina 12.9. lähdemme Fiskarsiin tapaamaan Rozentāls-seuran tämän vuoden residenssitaiteilija Lidija Zaneripaa.

Syömme Fiskarsissa myös omakustanteisen lounaan Cafe Antiquessa (Tornikellorakennus, Fiskarsintie 352 C), jossa tapaamme klo 12. Lounaan jälkeen on vuorossa taiteilijatapaaminen Lidijan kanssa.

Retki tehdään osallistujien omilla autoilla (kyytiläiset osallistuvat bensakuluihin), joten kerro ilmoittautumisen yhteydessä, onko sinulla auto käytössäsi.

Ilmoittautuminen retkelle 4.9. mennessä: info@rozentals-seura.fi

Huom! Seuran hallituksen jäsen Timo Tamminen lähtee retkelle autolla Tampereelta, jos saa mukaan matkalaisia. Ole yhteydessä suoraan Timoon, jos haluat mukaan Tampereen suunnalta: tamminen.timo@kolumbus.fi

Lue lisää residenssitaiteilija Lidijasta täältä

Kuusi latvialaistaiteilijaa tutkii kohinaa Helsingissä

Latvieshi International -näyttely tuo Helsinkiin kuuden latvialaistaiteilijan uusia audiovisuaalisia teoksia 21.–28. elokuuta 2026.

Helsingin taidetila Toinen Kerros (Nokiantie 2–4, 00510 Helsinki) täyttyy elokuun lopulla äänestä, kuvasta ja erilaisista taustalla vaikuttavista ilmiöistä, kun Latvieshi International -näyttely avautuu 21. elokuuta.

Viikon mittaisessa näyttelyssä esitellään kuuden Latviassa, Islannissa ja Suomessa asuvan latvialaistaiteilijan uusia teoksia. Mukana ovat Uģis Albiņš, Aina Bikše, Jurģis Peters, Mārtiņš Ratniks, Sandijs Ruļuks ja Lidija Zaneripa.

Näyttelyn lähtökohtana on kohina – se, mikä ympäröi meitä jatkuvasti mutta jää usein huomaamatta.

Taiteilijat tarkastelevat aihetta monista näkökulmista. Teoksissa pohditaan muun muassa koneiden välistä viestintää, algoritmeja, teollista äänimaisemaa sekä sitä, miten havainnointi ja tarkkaavaisuus toimivat. Esillä ovat myös matkustamisen ja vieraissa kulttuuriympäristöissä elämisen jättämät jäljet: miten paikat, kielet ja kokemukset muokkaavat muistia ja identiteettiä.

Näyttelyn keskeinen kysymys kuuluu: mikä erottaa signaalin kohinasta – ja kuka sen määrittelee?

Kohina ei näyttäydy näyttelyssä pelkästään häiriönä, vaan materiaalina, jota voidaan kuunnella, järjestää ja käyttää tietoisesti. Se, mikä yhdessä tilanteessa tuntuu häiritsevältä taustalta, voi toisessa muuttua rakenteeksi, kieleksi tai merkitykseksi. Joskus taustalla oleva asia huomataan vasta, kun se yhtäkkiä katoaa.

Maksutonta ohjelmaa koko näyttelyviikon ajan

Näyttelyn yhteydessä järjestetään kaikille avoin ja maksuton ohjelma.

23.8. – Näyttelykierros lapsille ja nuorille (latviankielinen)

Lapsille ja nuorille suunnatulla kierroksella tutustutaan näyttelyn teoksiin toiminnallisten tehtävien avulla. Mukaan ovat tervetulleita myös Helsingin latvialaisen diasporakoulun Pikku Putnin oppilaat. Kierrosta varten on laadittu omat työskentelymateriaalit ja tehtävät.

26.8. – Keskustelua signaalista ja kohinasta sekä live-ääniperformanssi

Moderoidussa keskustelussa Latvian ja Suomen kulttuurialan toimijat pohtivat signaalin ja kohinan välistä suhdetta kulttuuriympäristössä.

Keskustelun jälkeen kuullaan muusikko ja taiteilija Michael Hollandin johdolla toteutettava live-ääniperformanssi. Esityksen pohjana on tätä näyttelyä varten sävelletty partituuri, jonka kuusi muusikkoa esittävät sekä perinteisillä että taiteilija James Prevettin itse rakentamilla soittimilla.

Performanssi yhdistää näyttelyn teemoja Latvian kansanmusiikin arkistoaineistoon ja erityisesti sen vanhimpiin kerrostumiin, kuten teicamās dziesmas -lauluperinteeseen ja daudzināšana-perinteeseen. Näyttelyn aiheita ja nykyaikaista tekstimateriaalia hyödyntävä teos etsii yhteisiä musiikillisia piirteitä latvialaisista ja suomalaisista historiallisista perinteistä.

Järjestäjät ja yhteistyökumppanit

Latvieshi International -projektin järjestää yhdistys Datu ainavu kartogrāfi, jonka perustajia ovat taiteilija-tutkija Jurģis Peters sekä kulttuurituottaja ja kaupunkitutkija Džesika Petere.

Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Äänen Lumo, Latvian tasavallan Suomen-suurlähetystö sekä Rozentāls-seura.

Projektia tukevat Valsts kultūrkapitāla fonds, Culture Moves Europe, Labietis-panimo ja Valmiermuiža.

Näyttely on avoinna:
22.–23.8. klo 12–18 ja 25.–28.8. klo 14–19

Rozentāls-seuran syksyn 2026 jäsenmatka suuntaa jäsenistön toiveita kuunnellen Latvian pääkaupunki Riikaan. Luvassa on monipuolista kulttuuriohjelmaa sekä tietysti paikallisia herkkuruokia ja -juomia.

OHJELMA:

to 24.9.

Eckerö Line klo 9.00–11.15 Helsingistä Tallinnaan, josta matka jatkuu bussilla kohti Riikaa. Matkalla syödään lounas Jaanihanson tilalla ja tutustutaan siiderin valmistukseen.

pe 25.9.

Ohjelmassa on opastetut vierailut Janis Rozentālsin ja Rūdolfs Blaumanisin museossa sekä Latvian taidemuseossa, jossa pääpaino on Rozentālsin taiteessa.

Lounasta syödään Āgenskalnsin kauppahallissa, jossa on latvialaisten ruokien lounasmaistelu.

la 26.9.

Lauantaina vieraillaan Latvian kansalliskirjastossa ja Laiman suklaamuseossa, jossa on opastettu kierros.Pääsemme myös opastetulle Riian bussikierrokselle, jonka vetää seuran oma latvian opettaja Jānis Mednis!

Illallinen on Folkklubs ALA Pagrabs -ravintolassa.

su 27.9.

Lähtö kohti Tallinnaa klo 9.30. Matkalla pidetään tauko Riianlahden rannalla, lounas syödään Pärnussa Hotelli Strandissa.

Eckerö Line Tallinnasta Helsinkiin klo 18.30–21.00.

Matkan hinta on 495 € (1 hh -lisä 105 €)

Hinta sisältää:

• laivaliput
• hytin matkatavaroille meno-paluu
• bussimatkat Tallinnan satamasta Riikaan ja takaisin
• 3 yötä hotellissa aamiaisineen (Hestia Hotel Jugend)
• ohjelman mukaiset ruokailut
• sisäänpääsyt ohjelman mukaisiin kohteisiin + opastukset
• Riian kiertoajelun
• matkanjohtajan palvelut

HUOM! Opastukset museoissa ovat englanniksi, Riian kiertoajelu on suomeksi.

Matkalle ilmoittaudutaan 2.8. mennessä osoitteeseen: info@rozentals-seura.fi

HUOM! Kerro ilmoittautumisen yhteydessä syntymäaikasi, huonetoiveesi ja mahdollinen erityisruokavaliosi.

Matkalaisten on oltava Rozentāls-seuran jäseniä: jäsenyydestä voit lukea lisää tästä linkistä: Uudet jäsenet ovat tervetulleita!

Matkalla tulee olla mukana voimassa oleva passi tai EU:n virallinen henkilökortti sekä mielellään eurooppalainen sairaanhoitokortti, jonka saa Kelasta. Seura suosittelee, että matkalle osallistuvalla on matkavakuutus, jossa on peruutusturva.

Matkanjohtajana toimii Jari Forsblom ja vastuullinen matkanjärjestäjä on Baltic Express Tours.

Seura järjestää latvian kielen ja kulttuurin kesäkurssin Cēsiksessä 8.–12.6.2026.

Opettajana ja matkanjohtajana toimii Jānis Mednis. Opettaja on latvialainen, mutta puhuu myös suomea, jota käytetään opetuksen apukielenä. Kurssi sopii 1–3 vuotta latviaa opiskelleille, mutta pidemmällekin ehtinyt hyötyy varmasti sekä kertauksesta että keskusteluharjoituksista. Kesäkurssilla painotetaan suullisia harjoituksia sekä latvialaiseen kulttuuriin tutustumista.

Oppitunnit pidetään Cēsiksen kirjastossa, josta meille on varattu oma rauhallinen tila. Oppituntien lisäksi iltapäivisin on yhteistä ohjelmaa. Tutustumme historiallista charmia huokuvaan Cēsikseen opetellen samalla ns. matkailulatviaa.

Kurssi maksaa 370 euroa, mikä sisältää yhteensä 20 h opetusta ja ohjelman kolmena päivänä. Kurssilaisten on oltava Rozentāls-seuran jäseniä. Matkan Cēsikseen ja takaisin sekä majoituksen jokainen järjestää itse: bussilippuja voi hankkia esimerkiksi osoitteesta www.bezrindas.lv ja junalippuja osoitteesta https://vivi.lv/lv/. Molemmat sivut toimivat myös englanniksi. Tarvittaessa matkanjohtaja auttaa lippujen ja majoituksen hankinnassa.

Opetus alkaa maanantaina iltapäivällä siten, että aamulennolla Suomesta tulijat ehtivät mukaan. Perjantaina kurssi loppuu kahdelta, jolloin halukkaat ehtivät Riiasta Suomeen lähteville iltalennoille.

Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 12.5.:
info@rozantals-seura.fi

Kurssi toteutuu, jos osallistujia on vähintään viisi. Kurssille otetaan enintään 10 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä.

Aloita nyt latvian kielikurssi! Rozentāls-seura järjestää latvian kursseja etäopetuksena, joten voit osallistua niille mistä tahansa.

Tule mukaan opiskelemaan innostaville ja kannustaville kursseille! Kevätlukukauden 2026 kurssit alkavat 14.1.

Alkeiskurssi järjestetään keskiviikkoisin klo 17.15-18.45.

Jatkokurssi 1 kokoontuu keskiviikkoisin klo 19.15–20.45.

Anita Jäntin opettama jatkoryhmä sopii kurssin alkamisesta suoraan opettajan kanssa. (Jos olet uusi opiskelija, ota yhteyttä seuran toimistoon info@rozentals-seura.fi.)

Jokainen latvian kielikurssi sisältää 10 kurssikertaa. Kursseilla käytetään oppikirjoja: saat sähköpostitse ohjeet kirjan hankintaan.

Ilmoittaudu etäkursseille: info@rozentals-seura.fi. Mikäli osaat jo jonkin verran latviaa ja mietit, mille kurssille kuuluisit, ota yhteyttä info@rozentals-seura.fi.

Etäkursseilla opettajana toimii latvialainen, mutta suomea puhuva Jānis Mednis. Kurssille osallistuaksesi tarvitset toimivan nettiyhteyden ja laitteen jolla sitä käytetään.

Jo pidempään latviaa opiskelleiden lähiopetuksena järjestettävällä kurssilla opettajana toimii latvialainen, suomea puhuva Anita Jäntti. Kurssi pidetään Rozentāls-seuran tiloissa osoitteessa Kaisaniemenkatu 10, Helsinki.

Kurssimaksu kaikilla kursseilla on 150 euroa lukukaudelta, mikäli kurssilla on vähintään 5 osallistujaa. (Kurssi voidaan osallistujien niin toivoessa järjestää myös pienemmälle ryhmälle, tällöin kurssimaksu määräytyy osallistujamäärän mukaan.) Kurssilaisten tulee myös olla Rozentāls-seuran jäseniä, jäsenmaksu on 30 euroa vuodessa (opiskelijoille 15 €, perhejäsenyys 50 € per perhe).

Rozentāls-seuran kustantama, erityisesti itsenäiseen opiskeluun soveltuva oppikirja Somu soma: latviaa suomalaisille löytyy tästä linkistä. Linkkejä ja muuta luettavaa latvian kieleen liittyen: Latvian opiskelu onnistuu vaikka kotisohvalla.

Olipa kyse häälahjasta, 50-vuotislahjasta tai mistä merkkipäivästä vain – Riian posliinitehtaan astiasto oli hyvin suosittu lahja neuvostoaikana. Miltei joka ikisen neuvostolatvialaisen kodista löytyi Riian posliinitehtaan ruoka-astiastot sekä kahvi- ja teeastiastot, jotka olivat kovassa käytössä sekä arkena että juhlapäivinä.

Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen astiastoista ja sen ajan muista posliiniesineistä haluttiin päästä eroon. Ajan myötä koteihin hankittiin modernimpia, ulkomailta tulleita astioita. Neuvostoliitosta muistuttavia asioita ja astioita ei enää haluttu, joten niitä joko heitettiin pois tai pakattiin laatikoihin ja viettiin varastoon keräämään pölyä. Kenellekään ei silloin tullut mieleen, että kauan sitten johonkin nurkkaan unohdetut laatikot avataan taas 2000-luvulla.

Riiassa sijaitsevan Zuzeum-taidemuseon koristetaiteen ja muotoilun kokoelman kuraattorilla Marta Šustella on oma näkemyksensä siitä, miksi viime vuosina Latviassa on ruvettu katsomaan neuvostoajan astioita eri silmin:

”Jos aiemmin posliinikeräilijöiden kiinnostus liittyi lähinnä sotien väliseen aikaan – kauniiseen ’isoäitimme’ aikakauteen, niin viimeisten 3–4 vuoden aikana on alkanut mittava neuvostoaikana toimineen Riian posliinitehtaan esineistön kerääminen. Tämä ilmiö sai alkunsa pitkälti koronaviruspandemian aikana, joka pakotti ihmiset arvioimaan elämäänsä uudestaan sekä antamaan asioille ja muistoille uutta arvoa.

Kollektiivisessa muistissa neuvostoaika tullaan aina yhdistämään epämiellyttäviin muistoihin, mutta mitä pitempi aika siitä on kulunut, sitä enemmän nimenomaan myönteisiä ja nostalgisia muistoja jää. Materiaalisessa muodossa Riiassa valmistettu posliini on yksi niistä arkipäivän esineistä, joita monilla on edelleen tallessa. Sen arvoa nostaa myös tietoisuus siitä, ettei esineitä enää valmisteta.”

Astioita moneen makuun ja tarkoitukseen

Suosituimpia tuotteita olivat erityyppiset ja eri kokoiset kahvi- ja teeastiastot. Tyypillisesti astiastoon kuului kannu, sokerikko, kermakko, muki ja aluslautanen. Yleensä kannun muodon mukaan oli mahdollista tunnistaa, onko kyse tee- vai kahviastiastosta. Teekannu ja teekupit olivat matalia, mutta kahviastiastossa kaikki siihen kuuluvat astiat olivat korkeampia. Löytyi myös sellaisia astiastoja, joihin kuului kaksi kannua – sekä tee- että kahvikannu.

Yleensä tee- tai kahviastiastot olivat kuudelle tai kahdelletoista henkilölle. 1980-luvun jälkipuoliskolla myyntiin tuli myös kahviastiasto kahdelle.

Valmistettiin myös suuria, jopa 50-osaisia ruokailuastiastoja. Usein samaan sarjaan kuuluvia tai yhteensopivia astioita oli mahdollista ostaa erikseen: lautasia, kulhoja, astioita hunajalle ja hillolle, kynttilänjalkoja, maljakoita, tuhka-astioita ja joskus jopa koru- ja kosmetiikkarasioita. 50–60-luvuilla tehtiin myös leikkiastioita lapsille. 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa kehitettiin lisäksi astioita kahviloiden, ravintoloiden ja baarien käyttöön.

Riian posliinitehtaan tuotannossa olleiden matkamuistojen joukosta erityisen suosituksi tulivat posliiniset kivennäisvesikupit. Niitä valmistettiin pääasiassa käytettäväksi erilaisissa terveyskylpylöissä (usein kunkin laitoksen logolla varustettuina) terveellisten mineraalivesien nauttimiseen. Tällainen astia oli hyvä matkamuisto, jonka neuvostoliittolaiset kylpyläturistit veivät mielellään kotiin.

Neuvostoliitossa arvostettiin Riian posliinitehtaalla tehtyjä astioita. Erityisen onnistuneet astiastot vietiin Neuvostoliiton aikana järjestetyille messuille, joilla oli edustus myös muista neuvostotasavalloista. Yksi onnistumisen avaimista oli astiastojen koristekuviointi, Latvian esteettinen koodi, jossa dominoivat rauhalliset, maanläheiset värit sekä suhteellisen vaatimattomat koristeet.

Myös kansallinen identiteetti heijastui astioihin: tyyliteltyjä latvialaisia ​​koriste-elementtejä näkyi astioiden pinnoilla, posliinihahmoina oli saatavilla kansallispukuisia tyttöjä ja kansanperinteen sankareita.

Astioita oli tehty eri tarkoituksiin ja moneen makuun. Marta Šuste Zuzeumista kuitenkin toteaa, että vaikka Neuvostoliiton aikana tuotanto oli melko yhtenäistä ja teollisen muotoilun esimerkkejä kulki yhdeltä tehtaalta toiselle, Riian posliini kuitenkin erottui neuvostoliittolaisen posliinintuotannon kontekstissa sisällyttämällä nimenomaan paikallisen identiteetin esineiden muotoiluun sekä sotien välisenä aikana luodun laadullisen suunnitteluperustan jatkuvuuden ansiosta.

Uniikkiteoksiakin valmistettiin

Erityisesti 70-luvulla massatuotannon lisäksi yksittäiset taiteilijat loivat uniikkiteoksia ainutlaatuisilla muodoilla ja koristekuvioilla. Yleensä uniikkiteokset päätyivät taiteilijoiden omiin näyttelyihin. Taiteilijat työskentelivät omien uniikkiteoksiensa parissa ns. luovana päivänä, jolloin aikaa sai käyttää inspiraatioon ja luovuuteen eikä tuotantosuunnitelman mukaisten tehtävien toteuttamiseen. Taiteilijoiden muistin mukaan tuo vaihe ei kuitenkaan kestänyt pitkään, ja osa heistä jäi tekemään luovaa työtä työpäivän jälkeen, joskus jopa yöaikaan. Myöhemmin taiteilijat saivat uniikkikappaleitaan omaan käyttöönsä maksamalla niistä tehtaalle. Ehkä tämän takia taiteilijat joskus salakuljettivat omia teoksiaan pois tehtaalta.

Inspiraation lähteenä luonto

Neuvosto-Latviassa tehdyistä astiastoista tekee ainutlaatuisia se, että silloisessa Latviassa kosketus Neuvostoliiton rajan toisella puolella olevaan muunlaiseen elämään jäi vähäiseksi, ja mahdollisuus hakea inspiraatiota jostain muualta oli rajoitettu. Zuzeum-taidemuseon koristetaiteen ja muotoilun kokoelman kuraattori Marta Šuste osaa kertoa, ettätehtaan taiteilijat saivat inspiraatiota toisiltaan ​​ja matkoiltaan muihin Neuvostoliiton tasavaltoihin, joihin he veivät omaa tuotantoaan ja samalla pääsivät oppimaan myös muista kulttuureista sekä tutustumaan kirjallisuuteen visuaalisten esimerkkien avulla.

”Kuten historiallisesti on ollut minkä tahansa käsityön yhteydessä – esihistoriasta nykypäivään –, latvialainen on aina saanut inspiraatiota ensisijaisesti luonnosta. Kollektiivisessa tietoisuudessa oleva yhteys maailmankaikkeuteen, jota materiaalisessa maailmassa symbolisoi luonto ja sen elementit, pohjautuu latvialaiseen muinaiseen elämäntapaan, ja se on aina ollut henkisen turvallisuuden lähde latvialaisille, erityisesti raskaampina aikoina, kuten neuvostoaikana.

Vaikka rajat olivat periaatteessa suljettuina, ei kuitenkaan ole niin, etteikö ’rautaesiripun’ toiselta puolelta tuleva tieto olisi ollenkaan tavoittanut Latviaa, myös muotoilun osalta”, kuvailee Marta Šuste Riian posliinitehtaalla työskennelleiden taiteilijoiden inspiraation lähteitä. 

Entinen neuvostoliittolainen janosi uutta

Riian posliinitehtaan toiminnan viimeiset vuodet olivat haasteellisia: rahan tekemisestä tuli päämäärä, taiteellisesta ja teknisestä laadusta ei enää välitetty samalla tavalla kuin ennen. Uusiin projekteihin ei enää keskitytty, muotojen ja koristeiden suunnittelua alettiin replikoida ulkomailta. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Latvian ja Venäjän väliin tuli pitkään toivottu raja, eikä astioita voitu enää samalla tavalla viedä muihin Neuvostoliittoon kuuluneisiin tasavaltoihin. Lopulta ”kotimainen” Riian posliinitehdas hävisi kilpailussa ulkomailta tulevia astioita vastaan. Entinen neuvostolatvialainen janosi jotain erilaista ja uutta. Ja sitähän hän sai.

Riian posliini elää jälleen

Riian posliinimuseo on tehnyt paljon tutkimuksia menneestä posliinituotannosta sekä julkaissut aiheeseen liittyviä kirjoja ja järjestänyt näyttelyitä. Esimerkiksi kirja, joka esittelee kattavasti 1900-luvun jälkipuoliskolla Neuvosto-Latviassa tehtyjä kahvi -ja teeastiastoja, aiheutti niin suurta kiinnostusta, että se myytiin loppuun hyvin nopeasti.

Vuonna 2024 Riian posliinimuseo tuotti dokumenttivideosarjan Kävele ja muista. Riian posliinitehdas entisten työntekijöiden muistoissa. Videot ovat katsottavissa Riian posliinimuseon YouTube-kanavalla: www.youtube.com/@rigasporcelanamuzejs. Englanniksi käännetty haastattelukokoelma Porcelain Stories. Memories of Riga Porcelain Factory Employees on saatavilla myös painettuna. Museon julkaisema tehtaan entisille taiteilijoille omistettu monografiasarja täydentyy jatkuvasti.

Viime vuosina Riian posliinin esineiden keräilijöiden määrä on ollut kasvussa. Myös sosiaalisessa mediassa törmää ryhmiin, joissa myydään Riian posliinin astioita. Näissä ryhmissä kauppa käy kuumana. Ja kyllä, silloin tällöin astioita bongaa myös suomalaisilta kirpputoreilta.

Ripaus historiaa

• Neuvosto-Latvian posliiniteollisuuden ydin muodostui kahdesta ennen sotaa toimineesta posliinitehtaasta: M. S. Kuzņecovs -posliini-, fajanssi- ja keramiikkatehtaasta (perustettu Venäjän keisarikunnan aikana vuonna 1841, yhtenä Kuznetsovin varhaisimmista posliinitehtaista) sekä J. K. Jessenin posliinitehtaasta (perustettu vuonna 1886, omistajana saksalainen yrittäjä Jakob Karl Jessen). Toisen maailmansodan jälkeen molemmat tehtaat siirrettiin Neuvostoliiton omistukseen.

• Vuosikymmenien aikana molemmat tehtaat kokivat lukuisia nimenmuutoksia, mutta vuonna 1963 ne yhdistettiin, ja yrityksen nimeksi tuli Riian posliini- ja fajanssitehdas (RPFR). Vuonna 1968 fajanssin tuotanto lopetettiin, ja tehdas jatkoi toimintaansa nimellä Riian posliinitehdas (RPR). Siihen kuului kaksi eri puolella Riikaa sijaitsevaa osastoa.

• Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen vuonna 1991 Riian posliinitehdas (RPR) jaettiin useisiin pienempiin yrityksiin. Ne kaikki kuitenkin lopettivat toimintansa vähitellen uuden vuosituhannen alkaessa. Riian posliini Oy meni konkurssiin vuonna 1997.

• Nykyään tehtaan ensimmäisen osaston (entinen Kuznecov) paikalla seisoo kauppakeskus Akropole. Piippuja lukuun ottamatta historialliset tehdasrakennukset purettiin vuosina 2013–2014. Osa toisen osaston (entinen Jenssen) rakennuksista on säilynyt tähän päivään asti.

Artikkelin kuvat ovat Zuzāns-kokoelmasta, jonka koti on Zuzeum-taidemuseossa Riiassa. Zuzāns-taidekokoelma on maailman suurin yksityinen latvialainen taidekokoelma. Taidemuseo Zuzeum järjestää sekä paikallisten että merkittävien ulkomaisten kuraattoreiden kanssa näyttelyitä, joissa on esillä teoksia Zuzāns-kokoelmasta. Lisäksi taidekeskus isännöi kiertäviä näyttelyitä muista maista. Taidemuseossa ei ole pysyvää näyttelyä. Zuzeum sai vuonna 2025 valtion akkreditoiman museon statuksen. Tämä vahvistaa museon roolia ammattitaitoisena Latvian kulttuuriperinnön säilyttäjänä ja popularisoijana.

Lue lisää taidemuseosta: www.zuzeum.com

Jotta pääset tarkistamaan, ovatko omat, latvialaiset posliiniastiasi Riian posliinitehtaan tuotantoa, on linkki leimojen kuviin tässä.

Lähteet:

• Katalogs "Servīzes A-Z. Rīgas Porcelāns. 20. gs. otrā puse. Katalogista on tehty toinen painos, joka ainakin tällä hetkellä on edelleen myynnissä Riian posliinimuseossa sekä Viron taideteollisuus- ja designmuseossa, joka sijaitsee Tallinnan vanhassakaupungissa.
• Rīgas porcelāns. Sīkplastika. 20. gadsimta 50.–90.gadi
• J.C. Jessen porcelāna fabrika. Stikla un porcelāna rūpniecība
• Rīgas porcelāna fabriku vēsture īsumā un produkcija

Teksti: Ieva Repo

Kuvat: Gvido Kajons, Māris Mikāns (Zuzeum-taidemuseon arkisto)

Māris Bērziņš: Lyijyn maku (suom. Hilkka Koskela, Aviador 2024)

Rozentāls-seura kutsuu kaikkia vanhoja ja uusia jäseniään latvialaisen kirjallisuuden virtuaaliseen lukupiiriin. Lue kirja ja osallistu keskusteluun!

Lyijyn maku -romaanin voi lainata kirjastoista tai ostaa omaksi Aviador-kustantamon kirjakaupasta alennushintaan 25,50 € (+ postimaksu, jos tilaat kirjan verkkokaupasta). Alennuksen saa, kun laittaa tarjouskoodi-kohtaan koodin LUKUPIIRIALE. Koodi on voimassa lokakuun loppuun, ja se käy myös Aviadorin kaupassa osoitteessa Liisankatu 19, Helsinki. Kirjakaupan kotisivu löytyy täältä.

Māris Bērziņšin Lyijyn maku (suom. Hilkka Koskela, Aviador 2024) sijoittuu Latvian kohtalonvuosiin 1939–1941. Romaanin päähenkilö on nuori riikalainen rakennusmaalari ja gandhilainen pasifisti Matīss Birkens, joka tykkää lukea kirjoja ja haaveilee rakkaudesta. Toinen maailmansota paiskaa Matīssin ja hänen läheistensä elämän ylösalaisin. He joutuvat todistamaan Latvian itsenäisyyden menetystä, neuvosto- ja saksalaismiehistystä, holokaustia, kyydityksiä Siperiaan ja neuvostoideologian toimeenpanoa, jossa tarkoitus pyhittää keinot. Ihmiset katoavat ja ihmissuhteet katkeavat olosuhteissa, joissa jokaisen on valittava puolensa pysyäkseen hengissä.

Māris Bērziņs (s. 1962) on latvialainen kirjailija, jonka tuotannolle on tyypillistä ironia ja absurdi huumori. Latvian yliopistosta ekonomiksi valmistunut Bērziņs on työskennellyt ennen kirjailijanuraansa muun muassa Latvian kulttuuri- ja valtionvarainministeriöissä sekä Riian energiatalouden johdossa. Bērziņs debytoi esikoisromaanillaan Ērika Trauma sapnis (Erika Trauman unelma) vuonna 2007. Hän on julkaissut romaaneja, lyhytproosaa, näytelmiä ja lastenkirjallisuutta. Vuonna 2015 Latviassa ilmestynyt Lyijyn maku valittiin Latvian parhaaksi proosateokseksi. Lisäksi romaani on palkittu Dzintars Sodums - ja Baltic Assembly -palkinnoilla.

Lue kirja-arvosteluja:

https://kiiltomato.net/critic/maris-berzins-lyijyn-maku

https://www.hs.fi/taide/art-2000010948401.html

https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/lyijyn-maku/

Lukupiirin keskustelua vetää runoilija, kääntäjä ja kirjallisuuskouluttaja Heidi Iivari (FM). Keskustelun kieli on suomi, mutta olet tervetullut, vaikket puhuisikaan äidinkielenäsi suomea. 

Huom! Ilmoittaudu ko. lukupiiriin viimeistään lukupiiriä edeltävänä päivänä osoitteeseen info@rozentals-seura.fi saadaksesi osallistumislinkin.