Latvian kieli ja kulttuuri -osiosta käsitellään erilaisia Latvian kieleen ja kulttuuriin liittyviä asioita ja ilmiöitä.
Tutustuin Somu soma: latviaa suomalaisille -oppikirjaan ensimmäisen kerran joskus hamassa muinaisuudessa eli noin vuonna 2014, jolloin sen ensimmäinen painos oli juuri ilmestynyt ja minä taas olin hetken mielijohteesta päätynyt Turistilatvia-nimiselle kielikurssille. Latvian opiskelu ei ollut ihan täysin satunnainen valinta, vaan …
Tänään 4.5.2020 on kulunut tasan kolmekymmentä vuotta siitä, kun Latvia antoi uuden itsenäisyysjulistuksen. Malja sille! Juomana voi olla vaikkapa Rīgas šampanietis tai jokin muu Latviassa tyypillinen juoma, kuten karpalomehu, koivunmahla tai kefiiri. Sain oppitunnin Latvian kulttuurintuntemuksessa jo ensimmäisellä matkallani vuonna …
Havaintojeni mukaan latvialainen kansanluonne on varsin kykeneväinen huomaamaan hyviä asioita ympärillämme. Sekä futuurin olemassaolo että deminutiivin intohimoinen käyttö sopivat kansalle, joka rakastaa kukkia, piirileikkejä ja kansanlaulujaan, jotka usein – tämä on ihan käsittämätöntä – kulkevat duurissa ja käsittelevät samoja aiheita kuin nykyajan popahtavat räppärit kaikkialla maailmassa eli ”kaikki neidot haluu mua ja mun hevonenkin on nopein ja paras”.
Valokuvataiteilija Elina Ruka valittiin Rozentals-seuran residenssiin Fiskarsiin syyskuuksi 2019.
Erittäin hyödyllinen latvian sanasto matkailijalle. Tulosta Latvian matkalle mukaan ja tee vaikutus paikallisiin. Ratkaisee myös matkalukemisongelman!
Māra Zālīte on Latvian tunnetuin nykykirjailija ja 1980-luvun lopun itsenäisyysliikkeen hengennostattaja. Laulavan vallankumouksen aikana hän muokkasi Latvian kansalliseepoksen tekstistä ilmiöksi nousseen rock-oopperan Karhunkaataja. Viime syksynä häneltä ilmestyi suomennettu omaelämäkerrallinen romaani Viisi sormea. Māra Zālīte syntyi Siperiaan kyyditetyille vanhemmille Krasnojarskissa 1952. …
Mitä naapurimaissamme onkaan viimeisimpien vuosikymmenten aikaan tapahtunut! Millaista oli oikeasti elää absurdin neuvostohallinnon määräysvallan alla? Miltä tuntuikaan vapaus, kun se vihdoin koitti? Miten selviää ilman katkeruutta – vai selviääkö? Pitkään saatiin odottaa suomennosta kriisialuetoimittaja Atis Klimovicsin toimittamasta alkuperäisteoksesta, jossa hän on haastatellut tavallisia ja epätavallisia latvialaisia, pahoissa paikoissa taistelleita, kotipihoissa kaivanneita ihmisiä. Kaksikymmentä värikästä, uskomatonta elämäntarinaa valokuvineen avaa lähihistorian menoa elävästi ja suorasukaisesti.
Pakolaisilla on ollut suuri merkitys Baltian historiassa. Viron edellinen presidentti Hendrik Ilves oli syntynyt Tukholmassa. Latvian presidentti Vaira Vike-Freiberga oli kasvanut Kanadassa. Myös monilla kulttuurielämän aloilla ulkobaltialaiset ovat näytelleet merkittävää roolia – ei vähiten popmusiikissa. Tukholman vanhassakaupungissa oli kuusikymmenluvulla pieni …
Suomi on paikka, jonne suurmiehet vaeltavat kuolemaan. Punkaharjulla vuonna 1908 menehtynyt kirjailija Rūdolfs Blaumanis on yksi heistä.
