Latvian kansallistaiteilija Janis Rozentāls (1866–1916) ja suomalainen Elli Forssell-Rozentāle (1873-1943) asuivat perheenä Latviassa 1903-1914, mutta vierailivat useana vuonna kesäisin Suomessa. Janis maalasi täällä ollessaan ahkerasti suomalaista luontoa ja suomalaisia rakkaitaan. On sanottu[1], että hänen Suomessaan oli aina kesä. Tosin kesältä …
Siitä oli jo jonkin aikaa, kun joku oli viimeksi pukenut minua. Nyt istuin kuitenkin nöyränä tyttönä, kun tomerat emännät pistivät minulle ylle niin mekkoa, vyötä kuin kirjailtuja rannekkeitakin. Hiuksetkin saatiin tungettua koristeelliseen päähineeseen, jolloin noin 95% Jennistä oli värikkäiden kankaiden …
Rozentāls-seuran ensimmäisen opinnäytetyön tekijän apurahan on saanut oululainen historianopiskelija Susanna Näppä. Tekeillä olevassa pro gradu -tutkielmassaan hän tutkii suomalaisten maantiedon oppikirjojen välittämää kuvaa Latviasta vuodesta 1991 lähtien. Näpän mukaan ”suomalaisten käsityksiä Latviasta on tärkeää tutkia, koska mielikuvat ohjaavat voimakkaasti ihmisten …
Haaveiden haaksirikko – Elli Forssell- Rozentālen elämä -kirjan tekijä Saara Vaherjoki-Honkala esittelee kirjaa tiistaina 14.11. klo 17 Rozentāls-seuran järjestämässä etätapahtumassa. Haastattelijana Jenni Kallionsivu. Ilmoittaudu mukaan täällä: https://bit.ly/haaveidenhaaksirikko Latvian kansallistaiteilija Janis Rozentālsin kohtaaminen suomalaisen laulajan Elli Forssellin kanssa muutti molempien elämän. Avioliittonsa …
Kesällä 2023 Latvian laulujuhlat viettävät 150 vuotisjuhliaan. Laulujuhlien historiassa kohdalleni osui kolme suuresti toisistaan poikkeavaa juhlavuotta. Olin käynyt ensimmäisen kerran Riiassa vaimoni Pirkon ja Porin kaupungin pienen delegaation kera syksyllä 1969 neuvottelemassa ystävyyskaupunkien Porin ja Riian vuorovaikutuksesta. Seuraavan kerran Pirkko …
Latvian kansallistaiteilija Janis Rozentālsin (1866-1916) tavatessa suomalaisen vaimonsa Ellin (o.s. Forssell) tämän kotimaa sai erityisen paikan taiteilijan elämässä. Rozentāls piti Suomea toisena kotimaanaan ja ikuisti Suomea ja suomalaisia läheisiään useisiin maalauksiin. Rozentāls maalasi myös vaimonsa serkun ja ystävän Maila Talvion …
Janis Rozentāls (1866-1916) oli Latvian kansallistaitelija, joka tunnetaan taiteilijana luonnon ja ihmisen kuvaajana mutta myös aktiivisena taide-elämän vaikuttajana ja yhteyksien rakentajana. Rozentālsin tavatessa suomalaisen vaimonsa Ellin (o.s. Forssell) tämän kotimaa sai erityisen paikan taiteilijan elämässä. Hän piti Suomea toisena kotimaanaan …
Historia on jälleen noussut ajankohtaiseksi Latviassa. Itsenäistymisen merkkivuosia on kolmen vuoden sisällä juhlittu kahdesti: satavuotisjuhlia vietettiin 18. marraskuuta 2018 ja uuden itsenäisyyden 30-vuotisjuhlia elokuussa 2021. Satavuotisjuhlien alla julkaistiin Latviassa 1900-luvun historiaa käsittelevä 13-osainen romaanisarja, jossa on yksi teos kultakin kirjailijalta …
Kaikki vuoden perinteiset juhlat Latviassa muodostuvat pitkälti samoista aineksista. Ikivanhat pakanuuden ajalta periytyvät elementit antavat niille merkityksen ja nykyisenkin ilmeen. Aurinkoa ja valon voittoa pimeydestä juhlitaan. Juhlan valmisteleminen ja sen vietto on aina yhteisöllistä; tämä on oleellista juhlan vietossa. Tuli …
Sen lisäksi että on Latvian kansallistaiteilija, Janis Rozentāls on myös suomalaisten vävypoika. Rozentālsin elämäntarinaa on mahdotonta kertoa ilman hänen ”kauneuden ideaaliaan”, suomalaista Elliä (o.s. Forssell). Heidän rakkaustarinansa muistetaan edelleen, maalasihan Rozentāls sen tauluihinsa, joissa Elli esiintyi koko heidän yhteisen elämänsä …
Tammikuun 26. päivä tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Suomi tunnusti Latvian itsenäisyyden de jure. Helmikuun 4. pääsemme juhlistamaan tätä sekä Suomen ja Latvian satavuotisia diplomaattisuhteita seminaariin, jonka järjestämisessä seurakin on mukana. Koska tilaisuus on kokonaan englanninkielinen, on kutsukin englanniksi. The Embassy …
Pölli hävittää menneet harmit Illan pimetessä kokoonnutaan Pöllinvetoon (bluķa vilkšana). Pölli on pyöreä tukinpätkä. Joillakin on eläinnaamiot, jotkut pukeutuvat perinteisiksi hahmoiksi kuten Kuolemaksi. Monilla on kansallispuvut tai ainakin perinteinen iso villahuivi hartioille. Soittimina on ainoastaan perinteisiä rumpuja, helistimiä ja pillejä. …
