Latvian kieli ja kulttuuri -osiosta käsitellään erilaisia Latvian kieleen ja kulttuuriin liittyviä asioita ja ilmiöitä.
Runoajelu on monikielinen kiertävä runofestivaali, jonka tarkoitus on edistää runouden leviämistä kielten ja valtioiden rajojen yli ja läpi. Vuoden 2022 Runoajelulle osallistuvat Susinukke Kosola (FIN), Madara Gruntmane (LV) ja Sveta Grigorjeva (EE). Kiertue alkaa Riiasta ja päätyy Siguldan ja Tarton …
Monitoimiosaaja Madara Gruntmanen elämässä riittää vauhtia. Runoilijan, muusikon, taiteilijan, kulttuurituottajan, opiskelijan ja äidin tehtävät pitävät hänet liikkeessä sekä kotimaassa Latviassa että ulkomailla. Matkat näkyvät myös Gruntmanen vahvasti fyysisissä ja kehollisissa runoissa, joissa käydään eri mantereilla, myös kuolemanjälkeisessä tuntemattomassa maassa. …
Runokuun käännösiltapäivässä sunnuntaina 28.8. klo 15.00-16.00 Suvilahden Tiivistämöllä (Kaasutehtaankatu 1, Helsinki) runoilijat Olli Heikkonen ja Valt Ernštreit keskustelevat liiviläisestä runoudesta ja sen kääntämisestä. Heikkonen on kääntänyt ja toimittanut liiviläisen nykyrunouden antologian Kerran olin suolajärvi, joka ilmestyy Aviadorin kustantamana. Ernštreit on yksi Heikkosen antologiaan valitsemista …
Rundalen häitä tanssittiin Maija Tabakan tahtiin 1974. Maija syntyi remontin keskelle Rundalen linnaan – nimittäin taiteilijana. Hän koki luomisidentiteettinsä kliseisesti sanoen puhjenneen teoksen valmistumisen aikaan kukkaan. Maijan omin sanoin hän kokee olevansa ohjaaja, joka etsii teoksiinsa näyttelijöitä, jotka osaavat kantaa roolinsa. Tämän …
Ajatus taiteilijakylästä sai Krista Anna Belševican hakemaan paikka Rozentāls-seuran residenssissä Fiskarsissa. Eri alojen taiteilijoiden asuttamaa kylää voisi hänen mielestään verrata yliopistoon, jossa ideat voivat versoa myös tieteenalojen välissä. Tällaista prosessia hän kuvaa parhaillaan jopa maagiseksi uuden tiedon luomiseksi. Ja kun …
Daina pakeni vanhempiensa kanssa neuvostomiehittäjiä 40-luvulla. Hän vietti suurimman osan elämästään muualla kuin Latviassa. Saksassa pakolaisleirillä hän oppi latvian kieltä ja isänmaallisuutta. Vuonna 1951 hän lähti vanhempiensa matkassa Yhdysvaltoihin Detroitiin. Daina oli syntynyt vuonna 1937, joten hän oli vasta 14-vuotias …
Rozentāls-seura järjestää latvian kielen kesäkurssin Ventspilsissä 27.6.-1.7.2022. Opettajana toimii Pauls Balodis ja matkanjohtajana Jenni Kallionsivu. Kurssi on suunnattu latviaa seuran kursseilla 1-2 vuotta opiskelleille tai muuten vastaavat taidot hankkineille Rozentāls-seuran jäsenille. Uudet jäsenet ovat tervetulleita! Tarvittaessa kysy lisää sähköpostitse info@rozentals-seura.fi. …
”Man nepatīk cilvēki” Naurahtaa Helēna. Helēnasta olisi voinut tulla elokuvaohjaaja, mutta ei tullut. Hän ei koskaan lähtenyt Moskovaan opiskelemaan alaa. Helēna on palkittu ja kiistatta lahjakas latvialainen taiteilija, joka on kuvittanut elämänsä teoksiinsa. Niiden on kerrottu olevan hänen päiväkirjansa. Kaikille avoin. …
Rozentāls-seura ja Latvian Suomen-suurlähetystö kutsuvat Sinut kuuntelemaan Heli Laaksosta ja Guntars Godiņšia torstaina 19.5. klo 17:30 Latvian suurlähetystöön, (Armfeltintie 10, Helsinki)! Osallistuminen vain tämän linkin kautta 17.5. mennessä ilmoittautuneille www.bit.ly/laaksonengodins Runoilija Heli Laaksonen poimi kirjahyllystään itselleen aiemmin tuntemattoman runoilijan sydämen …
Kiinnostaako latvian kieli? Entä Kuurinmaa? Rozentāls-seura järjestää 4.5. klo 17 etänä toteutettavan Matkailulatvia-tapahtuman latvian kielen alkeista ja/tai Kuurinmaan matkailukohteista kiinnostuneille. Matkalla tarvittavan sanaston opettelun lomassa opettaja Pauls Balodis kertoo Kuurinmaasta: Latvian länsirannikolta löytyy monenlaista kiinnostavaa nähtävää ja tehtävää. Tilaisuus sopii …
Vizma Belševica: Bille ja nuoruusSuom. Mirja HovilaPaperiporo, 2021 Vizma Belševican (1931-2005) ”Bille ja nuoruus” jatkaa siitä mihin teossarjan toinen osa päättyy: Latvian miehittäneet saksalaiset vetäytyvät maasta, ja venäläiset miehittävät maan uudelleen. Latviasta tulee osa Neuvostoliittoa samaan aikaan kun romaanin nimihenkilö, …
Ympäri maailmaa on tuettu Ukrainaa maan jouduttua Venäjän hyökkäyksen kohteeksi. Latviassakin on osoitettu mieltä, kerätty avustuksia ja autettu pakolaisia. Sodan alussa monia jännitti Kiovan kohtalo. Samalla Ukrainan pääkaupungin nimi on aiheuttanut keskustelua niin Latviassa kuin englanninkielisissä maissakin. Onko kyseessä Kijiva …
