Latvian kieli ja kulttuuri -osiosta käsitellään erilaisia Latvian kieleen ja kulttuuriin liittyviä asioita ja ilmiöitä.
Janis ja Elli Rozentāls – elämää ja taidetta, toim. Marjo Mela. Rozentāls-seura, Keuruu 2006, 127 s. Rozentāls-seura sai nimensä, kun v. 1990 haeskeltiin henkilöhahmoa, johon Suomen ja Latvian väliset kulttuurisuhteet voisivat kiinnittyä, Viron Friedebert Tuglaksen tapaan. Itsestään selvä, jollei suorastaan …
– En tiedä juuri mitään Suomesta, sanoo Fiskarsin taiteilijaresidenssiin syyskuuksi 2016 valittu korumuotoilija ja -taiteilija Rasma Pušpure. – Kuulin professoriltani, että Fiskarsissa on ainakin paljon kiviä, järviä ja luontoa. Rasma Pušpure on keväällä 2016 Latvian taideakatemiasta valmistunut korumuotoilun maisteri, korumuotoilija, …
René Nyberg: Viimeinen juna Moskovaan. Siltala, 2015, 224 sivua. Tuore kirja on sekä sukukronikka että sen havainnollistama katsaus historiaan: juutalaisten historiaan Venäjällä, Baltiassa ja Suomessa, Baltian ja Euroopan historiaan ja erityisesti Latvian ja Riian vaiheisiin. Tekijä on paneutunut runsaaseen lähdeaineistoon …
Pitäisikö taivuttaa Rainisin vai Rainiksen? Taivutus Rainis : Rainisin : Rainisia noudattaa kielenhuoltajien yleisohjetta vieraiden nimien taivuttamiseksi. Sitä on siis hankala leimata virheelliseksi, eikä siihen toisaalta ole mitään syytä. Jos kielenkäyttäjä haluaa taivuttaa ohjeenmukaisesti näin, niin siitä vaan. Kukaan ei kiellä.
![DSC_0276[1]](https://cdn.shortpixel.ai/client/q_glossy,ret_img,w_800,h_530/https://www.rozentals-seura.fi/wp-content/uploads/2016/04/DSC_02761.jpg)
Huolimatta siitä, että kirjoittaa runonsa lounais-Suomen murteella, Heli Laaksonen on eräs Latvian rakastetuimpia nykyrunoilijoita. Nyt reissuun Latviaa kiertämään lähtee myös virolainen runoilijakollega Leelo Tungal, lastenrunouden mestari. Sekä Laaksoselta että Tungalilta on ilmestynyt lastenrunoteos Guntars Godiņšin kääntämänä ja Liels un mazs -kustantamon kustantamana.
Nodarbības latviešu valodā bērniem Tamperē Somijas-Latvijas sadraudzības biedrība Rozentāla biedrība organizē latviešu valodas klubiņu bērniem vecumā no 4 – 12 gadiem. Šajās nodarbībās draudzīgā pulkā mācīsimies burtus, lasīsim, trenēsim rociņas griežot, līmējot, zīmējot, krāsojot un dažādi citādi radoši izpaužoties, kā …
Niin läheinen kuin Suomi Janis Rozentalsille olikin, Latvia ja latvialaisuus olivat hänen sydämessään aina ensimmäisellä sijalla. sydämessään aina ensimmäisellä sijalla. Hänen aihepiirinsä vaihteli eri aikoina: realistissta kansankuvauksesta hän siirtyi romanttisiin naishahmoihin ja jälki-impressionistisiin maisemiin, mutta Gallen-Kallelan tavoin hän kiinnostui myös kansansa tarustosta.
Rainiksen merkitystä Latvian kirjallisuuteen korostetaan useissa yhteyksissä. Mutta miksi Rainis on nimitetty Latvian tärkeimmäksi kirjailijaksi? Tästä listasta se selviää. Rainis oli modernin latvialaisen kirjallisuuden alullepanija Rainis oli modernin latvialaisen kirjallisuuden alullepanija sekä muodon että sanaston uudistaja. Rainiksen valtavasta kirjallisesta jäämistöstä …
Rainis on Latvian kirjallisuuden suurmies, jonka kuolemasta on kulunut jo vajaat 90 vuotta, mutta hänen tekstejään ei ole juuri suomennettu. Rozentāls-seura julkaisee keväällä 2016 valikoiman Rainiksen tuotannosta, ja tähän vaativaan kulttuuritekoon ryhtyivät kääntäjät Mirja Hovila ja Marja Leinonen. Matkalla valmiiseen …
Jānis Rainis kirjoitti näytelmän Zelta zirgs vuonna 1909 asuessaan maanpakolaisen Sveitsissä. Näytelmä on syvän symbolinen. Latvian kansa uinuu kuin prinsessa Saulcerīte, josta pahat voimat kamppailevat. Prinsessan pelastaa rehellinen ja pyyteetön Antiņš, latvialaisen kansansielun vertauskuva.
Rainis ja Aspazija — Latvian kulttuuri-ikonit, joiden vaikutusta Latvian kirjallisuuteen ja yhteiskuntaan voi tuskin yliarvioida –syntyivät 150 vuotta sitten. Heidän monivaiheista elämäänsä leimasi karkotus ja maanpakolaisuus. Pitkä maanpakolaisuus muovasi Rainista ja Aspazijaa monin tavoin, helppoa ei ollut myöskään yksityiselämässä.
Tästä alkoikin fanitus. Olemme seuranneet häntä eri estraadeille: Finlandia-talon konserttiin, Savonlinnaan ( J. Offenbachin Hoffmanin kertomusten Olympia),Tallinnan Estoniaan (G. Verdin Rigoletton Gilda ja La Traviatan Violetta).
