Latvian kansallistaiteilija Janis Rozentāls (1866–1916) ja suomalainen Elli Forssell-Rozentāle (1873-1943) asuivat perheenä Latviassa 1903-1914, mutta vierailivat useana vuonna kesäisin Suomessa. Janis maalasi täällä ollessaan ahkerasti suomalaista luontoa ja suomalaisia rakkaitaan. On sanottu[1], että hänen Suomessaan oli aina kesä. Tosin kesältä 1905 löytyy myös taulu ”Lietaina Diena Somijā”[2] eli mukaan sateinen päivä jossain Suomessa. Mutta missä? Missä Jānis ja Elli viettivät kesiään Suomessa?
Rozentālsien tarinaan tutustuneet tietävät, että nuori perhe vietti kesiään Ellin isän, lääninagronomi Theodor Forssellin (1837-1909) vuokraamassa talossa maalla. Kesänvietto maalla oli jo 1800-luvulta asti muodostunut osaksi sivistyneen perheen säännöllistä vuosikiertoa. Perheen äiti ja lapset viettivät omalla tai vuokratulla huvilalla koulujen loma-ajan isän jatkaessa työtään kaupungissa. Näin on saattanut olla jo Ellin lapsuudessa. Vielä lähes 70-vuotiaana Ellin isä vuokrasi kesäpaikan itselleen ja lastensa perheiden käyttöön . Näin tapahtui ainakin kesinä 1904, 1905 ja 1906.
Näinä kesinä Janis Rozentāls appiukkonsa kesäpaikassa luonnosteli ja maalasi useita tauluja, joiden nimenä on joko pelkästään ”Nummela” tai joiden nimen liitteenä on vain Suomi. Vielä syyskuussa 2023 Janis Rozentāls ja Rūdolfs Blaumaņis museon (Jaņa Rozentāla un Rūdolfa Blaumaņa muzejs) johtaja Dace Vosa totesi allekirjoittaneelle, että hänelle on ehdotettu monia suomalaisia paikkoja tässä ”Nummelaksi”.[3] Tämä ei ihmetytä, koska samannimisiä paikkoja on ympäri Suomea. Merkitseehän kielemme nummi vain kuivaa hiekkaperäistä maapohjaa. Mikä niistä oli siis Janis Rozentālsin ”Nummela”?
Tämän haastava kysymys tavoitti allekirjoittaneen kesällä 2016. Kaksi kuvataiteilijaa Matti ja Irena Kumpulainen olivat käyneet Janis Rozentālsin näyttelyssä Riiassa. Vihtiläisenä Matti jakoi netissä kuvia sekä Nummela-nimisistä tauluista että Forssellien kesäasunnon talosta. Nämä kuvat käynnistivät Vihdin Nummelan Kylähistoria ry:n piirissä selvitystyön. Vastausta ei suoraan löytynyt siitä muistitiedosta, joka Nummelasta on kerätty jo yli 27 vuotta (www.historia.vihti.fi/koti-nummela). Siksi talosta otettujen kuvien tunnistamiseen oli pyydettävä parviälyltä apua. Vihdoin Anu Seppälä tunnisti kuvista mummonsa aikaisemman työ- ja asuinpaikan. Ellin isän kesäpaikan talo oli nyt tunnistettu ja paikannettu.
Vihdin Nummelan taajamasta katsoen Enäjärven vastakkaisella rannalla sijaitsee Friimin talo, jossa Rozentālsien ja Forssellien perheet viettivät kesiään ainakin vuosina 1904, 1905 ja 1906. Keskeisellä paikalla järvimaisemassa sijaitseva Friimin talon päärakennus vuodelta 1859 on vielä samalla paikalla kuin Rozentālsien viettäessä siellä kesiään. Silloin talo oli punainen, nykyisin valkoiseksi maalattu. Huonejakoa on aikojen kuluessa muutettu. Ulkoisesti Friimin kookkaan päärakennuksen pihanpuoleisella sivulla on viisikulmainen lasikuisti ja räystään alla profiloidut konsolit. Ikkunat ovat kuusiruutuiset ja alkuperäiset haukanikkunat kapeita ja moniosaisia.
Talon voi tunnistaa hyvin Janis Rozentālsin yli sata vuotta vanhoista valokuvista, vaikka niissä näkyvä lasikuistin viereinen katos onkin myöhemmin purettu. Janis Rozentālsin ja hänen lastensa albumeista skannattuja valokuvia on digitoituna runsaasti Riiassa kirjallisuus- ja musiikkimuseossa (Rakstniecības un Mūzikas Muzeis).
Samassa pihapiirissä Friimin kanssa on kylän toinen kantatalo Hannula, jossa on vanhaa historiallista kalustoa ja sisustus hyvin säilynyt, mutta Friimin sisätilat ovat tyhjillään. Kokonaisuus on edelleen rakennushistoriallisesti merkittävä. Hannulan ja Friimin nykyinen emäntä Rita Alton suhtautui suopeasti meihin Rozentālsien historiasta kiinnostuneisiin kävijöihin, minkä saimme iloksemme todeta toiminnanjohtaja Jenni Kallionsivun kanssa.
Selvitystyön kulussa saimme tietoja kahdestakin latvialaisen kuvanveistäjän ja akvarellitaiteilijan Gustavs Šķiltersin (1874- 1954) Friimissä maalaamasta akvarellista. Hän oli yksi niistä latvialaisista taiteilijoista, joille Janis ja Elli tarjosivat turvapaikan Suomessa aikana, joka tunnetaan täällä meillä suurlakkovuotena. Latviassa aika oli paljon levottomampi ja vaarallisempi varsinkin saksankieltä käyttäville. Paitsi saksalaisiin kartanoiden omistajiin ja yleensä sivistyneistöön kohdistui kansanjoukkojen vihaa ja suoranaista väkivaltaa.
Tällaisessa tilanteessa Gustavs Šķiltersmaalasi Forssellien kesäpaikalta Nummelasta akvarellin, jonka alalaidassa on signeerauksen edessä teksti ”Nummela – Hannula – Friimi 30 VI 1906”. Akvarelli on nykyisin Latvian Kansallisen Taidemuseon (Latvijas Nacionālais mākslas muzejs) kokoelmissa, mutta ei julkisesti nähtävillä.
Tämän akvarellin reunuksessa on vasemmalla läsnäolleiden latvialaisten ja oikealla suomalaisten nimikirjoitukset. Alalaidassa on vasemmalla Šķiltersin kaksisäkeistöinen runo ja vasemmalla suomalainen kansanlaulun ”Honkain keskellä mökki seisoo” ensimmäinen säkeistö. Šķiltersin akvarellin teksti sinetöi, että Jānis Rozentāls ja Elli Forssell-Rozentāle viettivät kesiään juuri Nummelan Hannulan ja Friimin maisemissa. Suomalaisista taulun reunukseen ovat kirjoittaneet nimensä Elli Forssellin ohella isä Theodor, veljet Lauri ja Aarne sekä sisaret Liisi ja Anna. Latvialaisista nimensä kirjoitti akvarelliin Aug. (Augusts) Dombrovskis, Marta Rink, Kathe Jaunkalniņ, tuntematon henkilö seka Jul Jaunkalniņ.
Hannulan ja Friimin aikaisemmin omistaneen suvun piiristä löytyi myös toinen Šķiltersin akvarelli. Siinä on päiväys 13.8. ja teksti, jossa kerrotan sen olevan muisto latvialaisista vieraista.
Mutta selvitystyö jatkuu. Tavoitteena on identifioida Janis Rozentālsin tuotannosta kaikki Nummelaan ja Friimiin liittyvät taulut. Riian museon Rozentālsien kokoelmissa on myös valokuvia muista maalaistaloista, joissa mainitaan Teodor Forssellin vuokraamiksi, mutta jotka eivät kuitenkaan ole Nummelan lähellä sijaitseva Friimi. Jotkin näistä Friimiin liittymättömistä taloista ovat Rakstniecības un mūzikas muzejs’in luettelon mukaan otettu ”Ylöjärvellä” tai ”Yläjärvellä”. Tämäkin talo olisi hyvä identifioida Rozentālsien tuotannon ja elämähistorian kannalta. Ehkä joitain vastauksia saattaa löytyä Elli Forssellin laajasta kirjeenvaihdosta, johon en tätä kirjoittaessa ole vielä päässyt tutustumaan.
Lopuksi sana, joka hyvin sopii kuvamaan myös Janis Rozentālsin kiinnostusta suomalaisiin näkymiin Vihdin Nummelan Friimin ja Hannulan ympäristössä: ”Miksi maisema, joka toisen henkilön jättää kylmäksi, saa jonkun toisen suuresti innostumaan, jopa haltioitumaan? Siksi, että edellisellä ei ole siihen mitään henkistä suhdetta, ei mitään muistoja siitä, ei tietoja sen piirteistä ja erikoisuuksista, kun taas toinen juuri näiden seikkojen avulla saa heti mielikuvituksensa liikkeelle…” (Reino Kalliola). Janis Rozentāls omisti taiteilijan tarkkanäköisyyden ja rakasti suurella sydämellä sekä Latvian että Suomen maisemaa.
Heikki K. Lindfors
TM, rovasti, psykoterapeutti Vihdin Nummelan Kylähistoria ry:n puheenjohtaja
Toimittajan lisäys: Rozentālsien kesänviettopaikan historiaan voi tutustua Kesävieraita Vihdissä -näyttelyssä Vihdin Nummelan kirjastossa (Pisteenkaari 9) 30.8. asti.
[1] https://www.pori.fi/uutinen/yleinen/katse-suomessa-syd%C3%A4n-latviassa-latvian-kansallistaiteilija-janis-rozent%C4%81ls/21/09/2022/
[2] Kuva taulusta mm. Pujate, Inta 1991. Jānis Rozentāls. Reprodukeiju albums. “Liesma”. Riga 1991.Kuva 96.
[3] Dace Vosan Suullinen tiedonanto kirjoittajalle 27.9.2023
Ei kommentteja