Vuoteen 1980-mennessä Neuvostoliitossa tiukkapipoisinkin ideologinen sihteeri alkoi tajuta, ettei rock-musiikkia vastaan enää kannattanut taistella. Sanoipa puolue mitä tahansa, tuhansilla nuorisotaloilla Liepājasta Habarovskiin toimi innokkaita kitarabändejä. Moskovassa puolueen virallinen nuorisolehti Moskovski komsomolets julkaisi vakituista rock-palstaa, jossa ei tosin käytetty ideologisesti vaarallista …
Muutama vuosi sitten osuin Bauskan linnan puistossa Latviassa amerikkalaishenkiseen musiikkitapahtumaan. Sekä yleisö että esiintyjät olivat pukeutuneet farkkuihin, ruutupaitoihin, saappaisiin ja stetsoneihin. Naisilla oli hameet. Laulun taustalla vinkui pedal steel –kitara, joka toi mieleen Hank Williamsin ja muut country-musiikin klassikot. Mutta …
Useimmat suomalaiset tuntevat vain yhden latvialaisen sävellyksen – eivätkä edes tiedä, että se on latvialainen. Raimonds Paulsin Miljoona ruusua nousi vuonna 1984 Vera Teleniuksen tulkintana levymyyntilistojen ykköseksi, ja Alla Pugatšovan venäjänkielinen versio soi radiossa kyllästymiseen saakka. Entisessä Neuvostoliitossa Million alyh roz …
Edesmennyt elokuvahistorioitsija Peter von Bagh tapasi sanoa, että iskelmät ovat kansakunnan salainen historia. Väite on helppo allekirjoittaa, kun ajattelee Suomea. Heili Karjalasta, Satumaa tai Viidestoista yö ovat aikansa kuvia. Mutta jos iskelmät ovat tärkeä osa historiaa, mitä me tiedämme muiden …
Sandra Kalniete: Tanssikengissä Siperiaan, 2007. Suom. Hilkka Koskela. WSOY. 324 s. Sandra Kalniete syntyi vuonna 1952 Siperiassa latvialaisten karkotettujen perheeseen ja pääsi takaisin Latviaan vuonna 1957. Tanssikengissä Siperiaan -kirjassa hän kertoo sukunsa tarinan, joka kattaa itsenäisen Latvian joutumisen miehitetyksi, …
Rainis on Latvian kirjallisuuden isä, runoilija, näytelmäkirjailija ja mies joka sai latvialaisten sydämet sykkimään. Nyt Rainiksen ensimmäinen laajempi suomennettu teos Se pysyy, joka muuttuu kiertää ympäri Suomea kääntäjiensä Mirja Hovilan ja Marja Leinosen esittelemänä. Aikataulu: 2.10. Turun kirjamessut, MIrja Hovila, …
Janis ja Elli Rozentāls – elämää ja taidetta, toim. Marjo Mela. Rozentāls-seura, Keuruu 2006, 127 s. Rozentāls-seura sai nimensä, kun v. 1990 haeskeltiin henkilöhahmoa, johon Suomen ja Latvian väliset kulttuurisuhteet voisivat kiinnittyä, Viron Friedebert Tuglaksen tapaan. Itsestään selvä, jollei suorastaan …
Latvialaisen kansantanssin juuret ulottuvat kauas aina aikaan, jolloin balttilaiset heimot saapuivat Baltian alueelle ja asettuivat elämään. Tanssi synnyttää liikettä ja eloa, mutta mistä tanssi saa alkunsa? Latvialainen kansantanssi on syntynyt elämästä. Ihmisistä, arjesta ja liikkeestä. Kuten Dainoista, latvialaisista kansanrunoista, tiedetään …
”Koko Teidän kulttuurinne, nimenomaan taiteenne, on minulle lättiläisenä esikuvallista, ja maalarina kunnioitan eniten suuria mestareitanne kuten Gallenia, Järnefeltia, Halosta, Saarista ym. Salainen kaipuuni onkin, että minusta tulisi lättiläisille jotain samanlaista, jos vain vähäiset lahjani ja ulkoiset olosuhteemme antavat siihen mahdollisuuden,” …
René Nyberg: Viimeinen juna Moskovaan. Siltala, 2015, 224 sivua. Tuore kirja on sekä sukukronikka että sen havainnollistama katsaus historiaan: juutalaisten historiaan Venäjällä, Baltiassa ja Suomessa, Baltian ja Euroopan historiaan ja erityisesti Latvian ja Riian vaiheisiin. Tekijä on paneutunut runsaaseen lähdeaineistoon …
Niin läheinen kuin Suomi Janis Rozentalsille olikin, Latvia ja latvialaisuus olivat hänen sydämessään aina ensimmäisellä sijalla. sydämessään aina ensimmäisellä sijalla. Hänen aihepiirinsä vaihteli eri aikoina: realistissta kansankuvauksesta hän siirtyi romanttisiin naishahmoihin ja jälki-impressionistisiin maisemiin, mutta Gallen-Kallelan tavoin hän kiinnostui myös kansansa tarustosta.
Puilla on suuri rooli Latvian kansanperinteessä. Latvian kansanlauluissa eli dainoissa puita mainitaan usein. On arvioitu, että jopa joka kymmenes daina koskee jotain puuta. Tosin puut ovat suosittuja muissakin kansanperinteen osa-alueissa, kuten saduissa, kertomuksissa, loitsuissa ja uskomuksissa. Dainojen sisältöä on mahdollista tulkita joko suoraan tai huomioiden niiden metaforisuuden.
