Kuva: Jānis Mednis
Keväällä 1990 Heikki Koski (1940-2024) kutsui joukon Latviasta kiinnostuneiksi tietämiään ihmisiä silloisen työpaikkansa Alkon auditorioon. Näin sai alkunsa Rozentāls-seura – tuolloin ei vielä ollut mahdollista perustaa Suomen ja Latvian välistä ystävyysseuraa, joten uusi yhdistys nimettiin taiteilija Janis Rozentālsin mukaan. Idea nimeen tuli Heikki Kosken puolisolta Pirkko Koskelta.
Latviasta Koski oli kiinnostunut toimiessaan Porin kaupunginjohtajana vuosina 1970-1975. Ystävyyskaupunkisuhteita Riian kanssa hoidettiin aktiivisesti ja Koski sekä vieraili itse Latviassa aikana, jolloin harva suomalainen niin teki, että isännöi latvialaisia vieraita Porissa. Tuolloin Koski tutustui oppaana ja tulkkina toimineeseen Anna Žīgureen, jonka kanssa ystävyys jatkui vuosikymmeniä. Koski ja Žīgure puolisoineen osallistuivat yhdessä muun muassa laulujuhlille.
Laulujuhlakokemuksista syntyi sittemmin juttu seuran kotisivuille, mutta se ei suinkaan ollut ainoa artikkeli, jonka Koski sivuille ja seuran vuosikirjaan, sittemmin Kulttuurikirjaan kirjoitti. Hänen ansiostaan tiedämme, millaisissa oloissa Suomen ja Latvian välisiä suhteita on luotu ja ylläpidetty neuvostomiehityksen aikana ja millaisella innolla niitä on kehitetty Latvian viimein vapauduttua. Kosken kirjoituksissa omat henkilökohtaiset muistot kuvastivat tarkkanäköisesti kulloisiakin yhteiskunnallisia olosuhteita. Hän kertoo seuran kotisivuille kirjoittamassa artikkelissa muun muassa siitä, kuinka Porin kaupungin musta Chevrolet herätti huomiota Riian kaduilla vuonna 1969. Kosken mukaan se ei suinkaan ollut kaupungin ainoa Chevrolet, muut vain olivat 1930-luvulta.
Pitkäaikaisen Latviaan kohdistuvan kiinnostuksensa ansiosta Koski pystyi havainnoimaan myös kulttuurin muutosta 1960-luvun lopun varovaisista tunnelmista 1980- ja 90-lukujen vaihteen kansallistunteen voimakkaaseen kuohuntaan ja 2000-luvun vakaampiin olosuhteisiin. Seuran kotisivuille vuonna 2023 laatimassaan laulujuhla-aiheisessa artikkelissa Koski kirjoitti: ”… nämä kuvaamani kolme hyvin erilaisina ajankohtina järjestettyä laulujuhlaa ovat kaikkein selvimmin osoittaneet, millainen voima kulttuurilla voi olla kansakunnan kohtaloissa.”
Historian muistamisen ja muistiin kirjaamisen lisäksi Heikki Koski pysyi mukana kehityksessä ja arvosti uusia ideoita. Ystävyysseuratoimintaan liittyvissä kohtaamisissa hän keskittyi aina hyvään ja oli kannustava taustavoima Rozentāls-seuralle viimeiseen asti. Vielä vuonna 2023 järjestetyissä seuran 33-vuotisjuhlissa – 30-vuotisjuhlien vieton kun oli pandemia siirtänyt kolmella vuodella eteenpäin – Heikki Koski kertoi seuran alkuvaiheista ja perustamisen tavoitteista runsaalle juhlayleisölle. Kosken vuosikymmeniä kestänyt kiinnostus Latviaa kohtaan ja hänen keväällä 1990 Rozentāls-seuraa perustaessaan osoittamansa aloitekyky ja päättäväisyys kantavat hedelmää pitkälle tulevaisuuteen.
Teksti: Jenni Kallionsivu
Heikki Kosken kirjoituksia Rozentāls-seuran kotisivuilla
Rozentāls-seuran historia: https://www.rozentals-seura.fi/rozentals-seura-r-y/historia/
Liivinranta ja laulujuhlat: https://www.rozentals-seura.fi/matkailu/heikki-koski-liivinranta-ja-laulujuhlat/
Matkani Porin ystävyyskaupunkiin Riikaan 1969: https://www.rozentals-seura.fi/matkailu/pori-ja-riika/
Kolme laulujuhlaa – kolme aikakautta: https://www.rozentals-seura.fi/karuselli/kolme-laulujuhlaa-kolme-aikakautta/
Ei kommentteja