Ingrīda Pičukāne haki Rozentals-seuran residenssijaksolle Fiskarsiin ja tuli valituksi työsuunnitelmallaan, jossa hän esittelee feminiinisen sankarihahmon, joka lainaa kansalliseepoksista, mutta tuo niihin uudenlaisen kulman. Pičukāne (s. -78) on Latvian taideakatemian visuaalisesta viestinnästä valmistunut ja Viron taideakatemiasta taiteen maisteriksi opiskellut kuvataiteilija, sarjakuvapiirtäjä …
On tavallista, että pienessä maassa on enemmän kiinnostusta suurempaa kohtaa kuin päinvastoin. Suomalaiset tietävät Ruotsista paljon enemmän kuin ruotsalaiset Suomesta. Samoin latvialaiset ovat paljon kiinnostuneempia Suomesta kuin me heistä. Toki suomalaisten kiinnostus ja tietämys Latviasta on viime vuosina lisääntynyt ilahduttavasti, …
Rozentāls-seuran vuosikokouksessa puhuttiin juhlimisesta ja rahasta sekä vaihdettiin puheenjohtaja seuraa neljä vuotta luotsanneen Tero H. Savolaisen luopuessa tehtävästä. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin aiemmin varapuheenjohtajana toiminut Linda Praulina. Juhlimisessa on tietysti kysymys Latvian satavuotisesta itsenäisyydestä, jota nostetaan näyttävästi esille kahdessa seminaarissa. Aloitimme …
Melko lailla latvian kielestä käännettyjä tai Latviaa käsitteleviä suomenkielisiä kirjoja on nykyään jo ilmestynyt, ja me Latvian ja hyvän kirjallisuuden ystävät odotamme tietysti lisää. Niinpä syntyi ajatus aloittaa juttusarja, jonka nimeksi näin juhlavuonna valikoitui ”Lukujuhlat Latvialle”. Idea saatiin kiinnostavasta ja …
Vizma Belševica (1931 – 2005) oli yksi Latvian merkittävimpiä runoilijoita. Suomeksi häneltä ei tietääkseni ole käännetty mitään, mutta useimmat hänen runokokoelmansa on julkaistu ruotsiksi, samoin kuin kolmiosainen omaelämänkerrallinen romaanisarja Bille. [Bille-trilogian on kääntänyt suomeksi Mirja Hovila. Kustantanut Paperiporo, 2019-2021. Toim. …
Latvia on todellinen laulujuhlien ja kilpailuiden maa. Olihan niitä ennen Suomessakin, mutta Latviassa suuret laulu- ja tanssijuhlat ovat edelleen tärkeä osa kansallista kulttuuria. Kevyen musiikin alalla taas Latvian radion laulukilpailut olivat vuosina 1968 – 1994 tärkein kanava uudelle musiikille, ja …
Helsinki, Tieteiden talo 6.2.2018 Virolaisilla, latvialaisilla ja liettualaisilla on monisatainen historia kansakuntina, mutta samalla lailla kuin Suomen myös Baltian maiden itsenäistyminen tapahtui vasta ensimmäisen maailmansodan seurauksena. Suomi julistautui itsenäiseksi 6.12.1917 ja Baltian maat vuoden 1918 aikana – Liettua 16.2.1918, Viro …
Yksi Latvian televisiovuoden suurista tapahtumista on ohjelmasarja Laulavat perheet. Sarja on jatkunut jo toistakymmenen vuotta. Joka vuosi kymmenet musikaaliset perheet Balvista, Talsista, Ludzasta ja muualta Latviassa hiovat taitojaan ja osallistuvat ensin karsintakilpailuihin. Parhaiten onnistuneet pääsevät kansalliseen finaaliin, jossa on kunniavieraana …
Graniittisen maan jalo kansa, jonka on kirjoittanut Anna Žīgure, tarjoaa kertomuksen Latvian Suomi-kuvasta sellaisena kuin se ilmeni tutkittavana aikakautena.
Jos päättäisin ryhtyä lauluntekijäksi, en varmaankaan ensimmäiseksi kirjoittaisi laulua nimeltä ”Kurtisaanin nuotio”. Tuntuisi yhtä omituiselta laulu nimeltä kuin ”Viidestoista yö”. Mutta minusta ei tullutkaan lauluntekijää… Edvīns Zariņšin ”Kurtizāņu ugunskurs” on yksi tämän vuosituhannen suosituimmista latvialaisista lauluista. Sen levytti alun perin …
Muistatte kai, että ensi lauantaina 11. marraskuuta on Karhunkaatajan päivä, Lāčplēša diena? Silloin juhlitaan taistelua, jossa latvialais-virolaiset joukot marraskuussa 1919 voittivat Riikaan tunkeutuneen saksalais-venäläisen armeijan. Heidän esikuvanaan oli kansallissankari Lāčplēsis, karhunkaataja, joka 1200-luvulla taisteli urheasti maahan tunkeutuneita saksalaisia vastaan. Jos …
Kun ajaa Virosta itäistä reittiä Latviaan, ensimmäinen vastaan tuleva kaupunki on Alūksne. Jos jatkaa Venäjän rajan pinnassa vielä etelään, seuraavina tulevat Balvi, Ludza, Dagda ja Krāslava, kunnes saavutaan Daugavpilsiin [vanhahtavalta suomalaiselta nimeltään Väinänlinna. Toim. huom.]. Täällä ollaan 400 kilometriä itään …
